Eduskuntavaalien alla suurimmiksi keskustelunaiheiksi on noussut ilmasto- ja talousasiat, mutta mikä on kansallinen lapsistrategia 2040, miksi se on tärkeä ja miten sen toivotaan näkyvän tulevalla hallituskaudella?

 

Mikä on kansallinen lapsistrategia 2040?

Kuva: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kansallisen lapsistrategian visiota parhaiten kuvaa sen seitsemän tavoitetta:

  1. Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia.
  2. Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä.
  3. Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy.
  4. Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee.
  5. Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku.
  6. Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään.
  7. Lapsiperheiden köyhyys vähenee.

Yhteinen visio on syntynyt lapsistrategiaa pohjustavassa työssä lapsi- ja perhemyönteisemmästä Suomesta.

  • Kansallinen lapsistrategia tähtää uuden hallitusohjelman tavoitteisiin ja siihen, että saisimme lapsi- ja perhemyönteisemmän yhteiskunnan kaikessa päätöksenteossa, toimintakulttuurin uudistamisessa ja kaikissa niissä lapsivaikutuksen arviointiin perustuvassa päätöksenteossa jota tällä hetkellä ei tehdä, projektipäällikkö Marianne Heikkilä kommentoi.

 

Mihin kansallista lapsistrategiaa tarvitaan?

Valtioneuvoston julkaiseman ”Lapsen aika” – raportin mukaan lapsistrategiaa tarvitaan varmistamaan julkisen vallan toimijoiden ja perheiden yhteinen vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Raportin mukaan siitä huolimatta että lapset ja nuoret voivat monelta osin paremmin kuin koskaan, tilanne on eriarvoistunut ja ongelmia kasaantuu osalle perheitä.

Kansallisella lapsistrategialla pyritään ratkaisemaan sektoroituneen hallinnon ongelmia hyödyttäen myös muita väestöryhmiä sekä vahvistamaan ihmislähtöistä johtamista.

Projektipäällikkö Marianne Heikkilä
Kuva: Satu Lehtinen

Heikkilän mukaan lapsistrategian tekemiseen on suositeltu myös YK:n lapsen oikeuksien komitean puolesta.

  • Tällaista kansallista lapsistrategiaa on monta vuosikymmentä jo toivottu. Olemme saaneet YK:n lapsen oikeuksien komitealta erilaisia kehittämiskohteita ja mietteitä, sekä myös noottia siitä että meiltä puuttuu tällainen kansallinen lapsistrategia. Monessa pohjoismaassa vähän vastaavia on jo valmisteltu, ja nyt on kreivin aika saattaa nämä asiat kuntoon tulevien sukupolvien osalta.

 

Tutkimustieto

Kansallisen lapsistrategian valmistelua ohjasi laajapohjainen lapsifoorumi ja ohjausryhmä, jonka alaisuudessa toimi alan tutkijoista ja asiantuntijoista koostuva ryhmä. Valtineuvoston julkaisemassa ”Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille” – raportissa on käytetty yli sadan alan tutkijan lausuntoja.

Kyseisen koosteraportin laadinnasta päävastuussa on professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Välijärven lisäksi tutkijajäseniä ovat professori Niina Junttila (Turun yliopisto), professori Kirsi Karila (Tampereen yliopisto), kehitysjohtaja/asiamies Petra Kouvonen (ITLA), professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto), johtaja Anna Rotkirch (Väestöliitto) ja johtava tutkija Minna Ylikännö (KELA). Lisäksi asiantuntijajäsenenä työhön osallistui tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula (THL).

Yli sadan sivun raportissa käydään läpi ihmissuhteet, oppiminen, turvallisuus, terveys ja osallisuus.

 

Miten lapsistrategian toivotaan näkyvän tulevalla hallituskaudella

Heikkilän mukaan kaikki kansallisen lapsistrategian pohjaa valmistelleet yli sata sidosryhmää sekä melkein 300 tutkijayhteisöä toivovat, että uusi hallitus näkisi lasten, perheiden ja nuorten asiat tärkeinä.

  • Todella toivomme, että tulevaisuudessa halutaan tehdä päätöksentekoa siitä näkökulmasta, että lasten, perheiden ja nuorten asiat ovat tärkeitä. Toivon myös, että lapset, nuoret ja perheet tulisi yhteiskuntapolitiikan ja perhepolitiikan keskiöön. Nythän se ei sitä ole.

Vaalivalmisteluissa Heikkilän silmiin on pistänyt muiden kuin perheiden, lasten ja nuorten asioiden korostaminen.

Kun me seuraamme tätä vaalivalmistelua, niin siellä on kaikki muut asiat kuten talousasiat, ympäristö, työllisyys ja onneksi eriarvoisuus keskustelussa, mutta toivoisin että hallitus ottaisi lasten, nuorten ja perheiden asiat niin vakavasti, että nämä tulisi myös sekä rakenteellisiksi että sisällöllisiksi päätöksenteon intresseiksi.

Suurimpien puolueiden ehdokkaiden kommentit lapsistrategiasta ja Marianne Heikkilän haastattelun podcasteina löydät klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

 

Kansallinen lapsistrategia – Mikä se on, mitä puolueet aikovat tehdä ja tietävätkö torikävijät mitä sillä tarkoitetaan?

 

 

 

Toimittaja: Nea Leino

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapsen aika – raportti, Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille – raportti

Artikkelikuva: Heidi Väisänen

 

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram