Olet katsomassa lempiyhtyeesi keikkaa. Sen sijaan, että nauttisit aistit valppaina musiikista ja showsta, seisot yleisön keskellä puhelin kourassa ja kuvaat kaiken kahdeksan megapikselin kännykkäkameraan. Saatko keikasta kaiken irti?

Enpä usko. Keikan jälkeen -tai jopa pahimmassa tapauksessa kesken keikan- kuvat ja video löytää tiensä keskimäärin kolmeen sosiaalisen median kanavaan. Totta kai on mahtava saada muistoja ja yrittää jakaa tunnelma ystäville ja seuraajille, mutta ehditkö itse nauttia tapahtumasta?

Somesta on tullut yksi elämän perusteista ja samalla myös mahdoton riesa. Parhaimmassa tapauksessa some antaa meille inspiraatiota ja tietoa tapahtumista reaaliajassa. Elämästä on tehty nykyään helppoa ja vaivatonta. Tietokone on turha ja telkkarikin alkaa pölyyntyä kämpän nurkassa. Housujen taskussa kulkeva pieni kapula kattaa jo kaikki nämä sisäänsä.

Kuulun siihen niin sanottuun Y-sukupolveen ja itsekin myönnän olevani hieman riippuvainen näistä hilavitkuttimista, mielestäni kuitenkin somekulttuuri on karkaamassa käsistä. Voisin laskea itseni oikeastaan välimurroksen kulkijaksi. Vaikka kännykkä ja some ovat suuri osa elämääni, kuljen silti digijärkkäri laukussa joka paikkaan. Tv-sarjani katson mieluiten televisiosta ja iltaisin rustaan ajatukseni päiväkirjaani. Siitä huolimatta että  pystyisin toteuttamaan kaiken edellä mainitun sillä kapulalla, joka makaa aina enintään metrin päästä minusta.

En suostu olemaan enää se ihminen, joka ei ole koskaan täysin läsnä. Se, joka istuu puhelin kädessä ja esittää kuuntelevansa. Olen tehnyt sitä jo tarpeeksi lyhyen elämäni aikana.

Kun puhelin pysyy visusti laukussa tai jopa kotona, alkaa huomaamaan ihmeellisiä pikku asioita maailmasta. Sateen tanssin, toisen silmien värin erikoisuuden, kasvojen ilmeet  ja auringonsäteet asfaltilla. Snapchat, tai edes Instagramin filtterit, eivät pysty ikuistamaan näitä asioita niiden todellisessa kauneudessa.

Elä, koe, näe ja käytä pään sisäistä kameraa, kultaiset muistot pysyvät parhaiten Hippokampuksessa.

Kolumnin kirjoittaja Eveliina Lappi opiskelee radio- ja tv-journalismin linjalla. Radio Trombitissa häntä voi kuunnella Operaation mukana ja keskiviikkoisin klo 13-14 Kaljaa & Kajalia -ohjelmassa.