karoliina_redsven_meditaatio
Danae meditoimassa koulun kiireiden lomassa

Teemme mieluummin jotain kuin ei mitään. Ajatus paikallaan istumisesta meditoiden ei kuulosta mielekkäältä vaihtoehdolta varsinkaan yhteiskunnassa jossa pitää koko ajan olla liikkeellä.

Meditoinnin on todistettu parantavan tuotteliaisuutta, luovuutta, kärsivällisyyttä, unenlaatua ja mielialaa. Se auttaa meitä rentoutumaan ja lieventämään stressiä. Meditoinnille on monia kannattajia. Julkkiksista esimerkiksi Oprah Winfrey, Hugh Jackman, Cameron Diaz, Will Smith ja 50 Cent ovat kertoneet harrastavansa meditointia.

Meditoinnin hankaluus on olla ajattelematta mitään. Puolikin minuuttia tuottaa ongelmia, ja tässä ajassa voi tulla moniakin ajatuksia päähän. Mieli on aktiivinen. Huomaamme vain miten täynnä ajatuksia se on, kun koetamme olla ajattelematta mitään. Joten mielen karkailu meditoinnissa on normaalia.

Meditointi on mielen kuntokoulu. Siinä harjoitellaan oman mielen ymmärtämistä ja hallitsemista. Maria Konnikova New York Timesista kuvaa meditaatiota: ”Vaikka käsite on peräisin muinaisesta buddhalaisuudesta, hindusta ja kiinalaisista perinteistä, mindulfulness on vähemmän spirituaalisuutta, ja enemmän keskittymistä: kykyä hiljentää oma mieli, keskittää huomio nykyhetkeen ja päästää menemään kaikki häiriötekijät, jotka tulevat tielle.”

Meditointitapoja on monia. Monet käyttävät musiikkia parantaakseen keskittymistään, ja tehdäkseen siitä hieman mielenkiintoisempaa. Auttaakseen hallitsemaan omaa mieltään, voi laskea omia hengähdyksiään tai toistaa mantraa, kuten ”Aum”.

Suosittu tapa on mindfullness-meditaatio, jonka tavoitteena on tulla tietoisemmaksi omista ajatuksista ilman, että niitä alkaisi tuomitsemaan. Tässä harjoitellaan läsnä olemista nykyhetkessä. Suosituksena on etsiä hiljainen paikka ja ottaa mukava asento. Ei tarvitse istua lattialla kymmenen kaksikymmentä minuuttia. Pari minuuttia päivässä on hyvä tapa aloittaa meditaatio.

Meditoinnin on todistettu vaikuttavan aivoihin. Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät, miten ihmisen aivot reagoivat, kun he harrastivat kahdeksan viikkoa mindfullness-meditaatiota. Huomattavia muutoksia tapahtui aivojen osissa, jotka liittyivät muistiin, itsensä tuntemiseen, empatiaan ja stressiin.

Ohjelmaan osallistui 16 henkilöä, joiden aivoista otettiin magneettikuvaus kaksi viikkoa ennen kun he osallistuivat mindfullness-meditaatio-ohjelmaan ja heti sen jälkeen. Kokeessa löydettiin, että meditoijien aivoissa lisääntyi harmaan aineen tiheys heidän hippokampuksessaan. Se on tärkeää oppimisessa ja muistissa. Se vaikuttaa myös alueisiin, jotka ovat yhteydessä tietoisuuteen, itsereflektioon ja myötätuntoon. Tutkimuksessa huomattiin harmaan aineen tiheyden vähentyneen aivojen osassa, joka vaikuttaa stressiin ja ahdistukseen.

Meditoinnin hyödyt eivät näy vain meditoinnin aikana, vaan taidot mitkä siinä opitaan, kuten mielen parempi hallinta, jatkuvat sen ulkopuolella.

 

Teksti: Kirsi Halmetoja

Kuva: Karoliina Redsven

 

Lisää tietoa mm.

Eight weeks to a better brain

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram