Trombit on projekti, jota jokainen medialinjojen opiskelija on odottanut pelonsekaisin mielin.

Trombitissa päästään lopulta täysillä hyödyntämään kuluneen kouluvuoden aikana opittuja asioita. Päästään kokemaan kuumottavat deadlinet, stressin takia menetetyt yöunet ja morkkis siitä, kuinka jutusta ei välttämättä tullutkaan niin hyvä, kuin miltä se näytti omassa päässä.

Edessämme seisoo silti ainutlaatuinen tilaisuus.

Itse olen odottanut Trombitia hyvillä mielin, sillä päälimmäisin syy miksi ylipäätään tulin HEO:on, on rakkauteni tekemiseen.

Voin tunnustaa olevani hyvin laiska lukemaan oppikirjoja, mutta lehtilinjan juttuharjoitukset ja yhteiset keskustelut ovat olleet ehdottomasti HEO-vuoteni kohokohtia. Yhteistyö kuvaajien ja graafisten suunnittelijoiden kanssa on tuonut mukavaa vaihtelua ja opettanut, että näistä hommista saa paljon enemmän irti, kun tekee yhdessä muiden kanssa.

Odotan, että Trombit tulee antamaan tekijöilleen vastauksen kysymykseen: ”Onko tämä sitä mitä haluan tehdä?”

Lehtilinja on tähän mennessä näyttänyt minulle alan hyvät ja huonot puolet, enkä osaa vielä punnita kumpi painaa minun vaa’assani enemmän. Itseään saa ja pitääkin toteuttaa, mutta sen varjopuolena on tiukoissa aikatauluissa eläminen.

Sain osani stressistä, kun viime viikko kului sängyn pohjalla sairastaen. Jouduin perumaan seuraavaan juttuuni liittyvän tapaamisen ja tämä tietenkin aiheuttaa alkavalle viikolle kovempaa kiirettä. Viikon menettäminen aikataulusta sekoittaa inhottavasti pakkaa.

Myrskyn laantuessa uskon tietäväni tulevan suuntani. Odotan innolla mitä siellä suunnalla näkyy.

Suunnataan silti katse vielä Trombitiin. Katsoessani tulevaa kuukautta ja työvuorolistaa, ajatukseni täyttyvät niistä lehtijutuista, joita olen koko vuoden aikana halunnut tehdä. Nyt on tullut aika laittaa itsensä ja ajatuksensa likoon.

Juuso Hämäläinen