Nuoret tytöt kasvavat maailmassa, joka on kyllästetty seksillä. Sitä tihkuu joka tuutista. Nuoria naisia kuvataan esimerkiksi pornografiasta mallinnetuin tavoin niin automainoksissa, musiikkivideoissa, elokuvissa kuin omissa selfie-kuvissa.
”Vanhemmilta miehiltä tulee tosi paljon kaikenlaista huutelua kun liikkuu ulkona. Ja silmää vinkataan. Se on mun mielestä tosi ahdistavaa ja ällöttävää. Miksette voi katella oman ikäisiä naisia?”
”Me ollaan neljätoista. Ei me tiedetä, ollaanko me aikuisia vai lapsia.”
”Mä oon hirveen iso muihin verrattuna. Kyl se tuntuu pahalta. Tiedän et me kaikki ollaan kauniita omalla tavallamme, mut kyl mua silti häiritsee olla erinäkönen ku muut. ”
”Mul on iso otsa. Mä en ite huomannu sitä ennenku mulle sanottiin siitä. Mua kutsutaan laatikkopääks. Mä ajattelin, et kukaan ei kato mun otsaa, mut sit ku mulle sanottiin siitä nii, mä aloin rajata mun instagramkuvista sen pois. Mä en osaa enää ottaa itestäni kuvia, ku mä nään vaan sen otsan.”
”Tytöil on tissit ja perse. Ne näkyy koko ajan, jos on tavalliset vaatteet, niinku housut ja paita. Mulla ei ollu edes kuukautiset alkanu, ku pojat alko arvostelemaan mun rintavarustusta. ”
Nämä 14-vuotiaiden tyttöjen kokemukset tulivat ilmi keskustellessamme ulkonäköpaineista, seksuaalisuudesta ja lapsesta aikuiseksi kasvamisesta.
Seksuaalisesti vihjaileva ympäristö tuntuu vievän lapset liian nuorina aikuisten maailmaan. Esimerkiksi pornahtavien tai anorektisten mallien kuvien virta on niin suuri, etteivät ne voi olla jättämättä muistijälkiä tyttöihin. Tytöt kuulevat, ettei näitä malleja tulisi ihannoida. Ruumis kuitenkin muistaa vaatimukset, vaikka mieli tietäisikin, ettei niihin tarvitse vastata.
Vaikka tyttöjen ulkoinen kontrolli on löystynyt, näennäinen vapaus on samalla pakottanut heidät entistä suurempaan itsekontrolliin. Tytöt elävät eräänlaisessa riskin ja luottamuksen jatkumossa, jossa he joutuvat jatkuvasti arvioimaan, milloin voi luottaa ja milloin on syytä varoa.
Tytöt tasapainoilevat haluttavuuden ja halukkuuden, seksuaalisen aktiivisuuden ja huoraksi leimautumisen riskin, seksuaalisen luottamuksen ja raiskatuksi tulemisen vaaran jatkumossa. He joutuvat opettelemaan omin avuin riskien arvioimista ja rajojen vetämistä suhteessa ruumiiseensa, mielihyvään ja seksuaalisuuteen.
Jos aikuiset eivät itsekään hahmota seksuaalisen häirinnän rajoja, jos aikuiset miehet tekevät hintatiedusteluja tuskin murrosikään ehtineille tytöille, ja jos pikkutytöt tottuvat päivittäin kulkemaan seksiä tihkuvien mainosten ohi, miten kasvavien tyttöjen voidaan olettaa oppivan puolustamaan seksuaalista koskemattomuuttaan?
Meeri, Maia, Julia, Annika
Teksti ja kuvat: Danae Delikouras
