Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo joutui marraskuussa käydyn täysistunnon jälkeen videoväärennöksen uhriksi. Ohisalon lausunto irrotettiin asiayhteydestään, kun täysistunnossa oltiin keskusteltu turvapaikka-asioiden käsittelystä tuomioistuinlaitoksessa. Videossa Jussi Halla-ahon kysymykseen ulkomaalaisten ja suomalaisten turvallisuudesta on leikattu vastaus, jonka Ohisalo antoi saman istunnon aikana toiseen kysymykseen. Videota on katsottu lähes 30 000 kertaa.

 

Video- ja kuvaväärennysten tekeminen on helppoa, mutta niiden aiheuttamat kohut ovat tutumpia ulkomailta. Esimerkiksi Greta Thundbergista väärennettiin vastikään kuva, jossa hän poseeraa George Sorosin kanssa. Väärennöksen avulla haluttiin uskotella, että Thundbergin menestyksen takana on likaista korruptiota.

 

Väärennöksiä luodaan, jotta ihmisille saadaan jokin haluttu mielikuva. Kyse on propagandasta: väärennökset ovat keino näyttää asiat tietyssä valossa. Tässä totuuden jälkeisessä ajassa emme voi täysin luottaa edes yksinkertaisiin havaintoihimme. Tallenteiden muokkaaminen on menossa tekoälyn ansiosta edelleen törkeämpään suuntaan. Esimerkiksi Deepfake-videoissa tekoäly yhdistää videomateriaalia siten, että video näyttää aidolta ja sen oikeellisuuden tunnistamisesta tulee vaikeaa. Etenkin tätä uutta teknologiaa voidaan käyttää erittäin uskottavasti esimerkiksi disinformaation levittämiseen ja kiristykseen.

 

Oli tekniikka mikä hyvänsä, tallenteiden väärentäminen uhkaa valheellisuudellaan demokratiaa. Valheellinen tieto luo epäuskoa ja vääriä muistikuvia, vaikka väärennös paljastuisikin myöhemmin.

 

Lähdekritiikki on entistä tärkeämpää, kun etenkin sosiaalisessa mediassa tiellemme voi osua mitä tahansa manipuloitua informaatiota. Ohisaloa koskevassa videokohussa lähdekritiikkikään ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi Twitterissä on käyty videon epäaitouden paljastumisen jälkeen keskustelua siitä, onko väärentämisellä tilanteessa edes merkitystä, kun Ohisalon vastaukset voi kuitenkin ymmärtää halutessaan videon sanoman mukaisesti.

 

Oli Ohisalon politiikasta tai lausunnoista mitä mieltä tahansa, valheellisen tiedon levittämiselle tulisi olla nollatoleranssi. Disinformaatiota voidaan käyttää poliittisessa pelissä vakavin seurauksin, kuten globaali poliittinen peli osoittaa. On eri asia tulkita toisten sanomisia haluamallaan tavalla kuin asettaa sanoja toisen suuhun ja vääristää totuutta. Totuutta on vaalittava, koska vain totuuden avulla voimme ylläpitää demokraattista oikeusvaltiomme.

 

Kirjoittaja on Reetta Väätäjä, Radio- ja TV-journalismin opiskelija.