Kellonajalla ei pitäisi olla mitään tekemistä, pääseekö vanki ehdonalaiseen vapauteen. Mutta pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa näyttää että sillä on.
New York Timesin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tutkijat tarkkailivat noin vuoden ajan yli 1 100 ehdonalaispäätöstä. Päätöksistä noin 65 prosenttia oli myöntäviä aamulla vähentyen melkein nollaan jokaisen session päätteeksi, kunnes ruokatauon jälkeen myönteisten määrä nousi taas lähelle 65 prosenttia. Tietenkin vähentyen taas, kun mentiin iltapäivään.
Artikkelissa verrattiin kahta israelilaista vankia, jotka oli tuomittu petoksesta. Kummatkin olivat suorittaneet kaksikolmasosan tuomiostaan. Vanki jota kuultiin aamulla kello 8.50, sai myöntävän päätöksen. Toinen vanki, jota kuultiin kello 16.25, sai kieltävän päätöksen. Vertailun vuoksi otetaan vielä kolmas vanki, joka oli saanut lyhemmän tuomion kun ensimmäinen henkilö. Hän sai kieltävän vastauksen. Hänen ehdonalaiskuulustelunsa oli kello 15. 10.
Tutkimuksessa huomattiin, ettei rikoksella ollut niin paljon väliä, kun tuomarit päättivät, pääsisikö vanki ehdonalaiseen vapauteen. Kellonaika ja milloin tuomarit olivat pitäneet tauon oli merkitsevämpi.
Jatkuva päätöstenteko vaikuttaa harkintakykyyn. Päätöstenteon on todistettu vähentävän ihmisen tahdonvoimaa. Kukaan ei ole poikkeus tähän sääntöön. Päätökset väsyttävät mieltä, olivat ne vaikka kuinka pieniä. Kuten mitä pukea päälle aamulla tai minkä Youtube-videon katsoa seuraavaksi.
Väsynyt mieli tekee hankalaksi tehdä oikeita päätöksiä, tai luottaa itseensä ja omaan kykyihinsä tehdä niitä. Kun olemme katsoneet monta tuntia minkä tietokoneen ostaa, voimme olla niin väsyneitä, ettei päivää ehkä kannata päättää tekemällä päätöstä. Kuten sanonta voisi mennä: ”Mieti yön yli, mieli on silloin selkeämpi.”
Kaupat luottavat ihmisten huononevaan harkintakykyyn laittamalla tuotteita kassan luokse. Kun on kierrellyt kaupassa tehden koko ajan valintoja, mitä tuotteita ostaa, ihmiset tekevät helpommin impulssiostoksia.
Omia päätöksiään voi parantaa tekemällä vähemmän päätöksiä. Ja säästää tärkeät päätökset aamuun. Mitä vähemmän päätöksiä meillä on päivän aikana (ja mitä helpompia), sitä varmemmin teemme myös oikeita päätöksiä päivän mittaan.
Teksti: Kirsi Halmetoja
Kuva: Danae Delikouras