Moni yhdistää paleo-sanan pelkästään ruokaan ja korostetun runsaaseen lihansyöntiin. Paleoon kuuluu paljon muutakin kuin ruoka. Kivikautta ei ole tarkoitus matkia sellaisenaan, vaan kivikautisia ilmiöitä tuodaan fiksusti nykyaikaan. Personal trainer ja Helsinki Paleon perustaja Jaakko ”Jaska” Savolahti on modernin paleoelämäntyylin ilmentymä.  Savolahti kertoo, kuinka paleota voi soveltaa järkevästi 2010-luvulla.

Kuvassa: Jaakko Savolahti

Paleolla viitataan kivikautiseen aikaan ennen maanviljelyn kehittymistä, jolloin ihmiset olivat ns. metsästäjä-keräilijöitä. Tämä on tuttua monelle. Ohitetaan tässä kohtaa kuitenkin eri tahojen eriävät näkemykset ihmiskunnan evoluutiobiologisesta historiasta ja siitä mitä luolamiehen ”lautaselta” eri puolilla maailmaa todellisuudessa löytyi.

Keskitytään siihen, mitä konkreettista moderni versio paleosta tarjoaa nykyajan ihmiselle, joka elää passiivisuuteen houkuttelevassa ja ärsykkeitä tulvillaan olevassa maailmassa.

Savolahti toteaakin heti alkuun, että ihmisen stressimiljöö on nykyisellään täysin toisenlainen kuin kivikaudella ja liikkumaan tarkoitetulle ihmiselle istumatyö on kaikkea muuta kuin luontaista.

Lähtökohdat ovat haastavat.

Paleo elämäntyylinä vuonna 2016

”Paleoelämäntyyli tiivistyy ennen kaikkea päivittäiseen aktiiviseen liikuskeluun, prosessoimattoman ruuan syömiseen, stressin hallintaan ja sosiaalisista suhteista nauttimiseen”, kertoo Savolahti.  Riittävän pitkä ja laadukas uni, ylipäätään luontaisen vuorokausirytmin kunnioittaminen sekä säännöllisesti luonnossa liikkuminen ovat myös keskeisiä paleoelämäntyylin fundamentteja.

On tärkeä ymmärtää, että ”sata lasissa” ei voi jatkuvasti painaa, emme ole robotteja. Keholle ja mielelle on luotava suotuisat puitteet palautua ja rauhoittua päivän rasituksista. Nykyajan stressimiljöötä voisi kuvailla termillä 24/7, joka repii ihmisen stressinsietokyvyn äärimmilleen.

Paleoelämäntyyli ja kivikautisten ilmiöiden fiksu soveltaminen tarjoaa paljon työkaluja henkisesti ja fyysisesti kuormittuneelle ihmiselle, joka kaipaa takaisin kohti tasapainoisempaa olotilaa, summaa Savolahti.

Savolahti kertoo saaneensa paleosta merkittävää hyötyä mm. pahan ylikuntotilan selättämisessä. Ymmärrys ja kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön hyvinvointiin, on myös lisääntynyt huomattavasti paleoon tutustumisen myötä.

Paleoon kohdistuvat myytit

Erityisesti paleoruokavalioon liittyy paljon myyttejä ja yleistyksiä, jotka vaativat selvennystä.

”Paleoruokavalio ei ole sama asia kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio”, toteaa Savolahti terävästi, kun myyttejä aletaan purkaa.

15636472043_fa209db7d3_b
flickr.com

Päinvastoin paleoruokavalio voi sisältää tarpeen vaatiessa runsaastikin hiilihydraatteja paljon treenaavilla henkilöillä. Hiilihydraatit koostuvat valtaosin kasviksista, perunasta, bataatista ja valkoisesta riisistä.

”Fiksu paleoruokavalio tarkoittaa myös aina enemmän kasviksia kuin lihaa”, sanoo Savolahti. Tällä hän kumoaa myytin siitä, että pihviä tulisi syödä joka käänteessä ns. kaksin käsin.

Yleinen myytti on myös se, että paleota tai miksei muutakin ruokavaliota tulisi noudattaa aina viimeistä pilkkua myöten tai muuten kaikki on ”pilalla”.

”Satunnaisesti lempiherkkujaan voi syödä hyvällä omalla tunnolla, homma ei siihen kaadu”, muistuttaa Savolahti.

Sata prosenttinen ruokavalion noudattaminen ei ole tästä maailmasta ja liika ehdottomuus vie terveyttä pahimmillaan aivan väärään suuntaan. Ylitiukkojen omien sääntöjen luominen ja ylenpalttinen fanaattisuus eivät kuulu järkevään terveyskäyttäytymiseen.

Paleo ja tavoitteellinen treenaaminen

Moni varmasti pohtii, kuinka paleoelämäntyyli sopii kovaan ja tavoitteelliseen harjoitteluun. Näyttää siltä, että paleon viitekehyksestä saa varmasti kovempikin treenaaja paljon ajateltavaa omiin metodeihinsa.

Savolahden mukaan runsaasti harjoittelevien ja ammattiurheilijoiden tulisi hahmottaa ruokavaliotaan kokonaisvaltaisemmin. Ruoka on muutakin kuin ”polttoainetta”. Fokusta voisi kääntää kalorien pyörittelemisestä kohti ruuan määrää ja ennen kaikkea sen ravinteikkuutta.

red-people-outside-sport
pexels.com

Lisäksi urheilijan olisi hyödyllistä siirtää terveysfokus kaikkeen tekemiseensä. Kokonaiskuvan hahmottaminen on todella tärkeää, kun tavoitteena on paras mahdollinen kehittyminen.

Esimerkiksi jos ravintopuoli on kunnossa, mutta uni liian lyhyttä ja huonolaatuista, kokonaisuus kärsii vääjäämättä.

”Unen merkitys yksilön terveydelle on ylipäätään suunnaton ja urheilijoiden suorituskyvystä puhuttaessa unen merkitys korostuu entisestään”, toteaa Savolahti.

Pääviesti kaikille hyvinvoinnistaan ja suorituskyvystään kiinnostuneille on yksikertaisesti priorisoida uni ykköseksi.

Aito läsnäolo kunniaan ja älkää istuko överisti

Monille älypuhelimista on tullut käden jatke. Puhelin on kädessä heti aamulla herätessä ja illalla viimeisenä. Kommunikointi ja muu vuorovaikutus on siirtynyt viime vuosina yhä enemmän digitaaliseen maailmaan.

Savolahden viesti on selkeä: ”Laittakaa se puhelin pois edes silloin, kun näette kavereita”. Lisää aitoa läsnäoloa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ollaan siis läsnä, ei ainoastaan paikalla.

Ihmiset tekevät nykyään paljon tietotyötä, joka tarkoittaa monelle päivittäistä tuntikausien istumista staattisissa asennoissa tietokoneen ääressä. Savolahti kehottaa lämpimästi monipuoliseen liikkumiseen päivän mittaan ja istumisen välttämiseen aina, kun siihen on hyvä mahdollisuus. Nämä ovat hyviä ja helposti toteutettavia keinoja henkisen vireyden ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, passiiviseksi ja mukavuudenhaluiseksi muuttuneessa yhteiskunnassamme.

 

Teksti: Marko Korosuo

Kuva: Jaakko Savolahti

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram