Steelpan eli suomalaisittain pannu on kotoisin Karibianmeren pieneltä saarelta Trinidadista, tyhjästä öljytynnyristä tehty melodinen lyömäsoitin. 20-30-luvulla saaren asukkaat kolistelivat tyhjiä peltitölkkejä ja huomasivat, että lommoisista tölkeistä kuuluu erilaisia ääniä. Ensimmäisiä soittimia valmistettiin toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain joukkojen saarelle jättämistä tyhjistä tynnyreistä. Nykyisen kaltaiseksi soitin kehittyi 1940-luvulla.

Steelpan -orkesteri eli steelband kattaa äänialaltaan pianon äänialan, tällöin tarvitaan 6-7 soittajaa. Orkesteri muodostaa täydellisen soitinperheen sopraanosta bassoon ja yksi soitin voi sisältää yhdestä kuuteen tynnyriä, jokaista soitinta soittaa vain yksi henkilö. Soittimen koko kertoo äänen korkeuden, mitä isompi soitin sitä matalampi ääni. Iso osa steelbandiä on  “konehuone” eli rytmisektio, johon kuuluu perinteinen rumpusetti ja sekä erilaisia percussio -soittimia.

  

 Suomessa steelbandejä on muun muassa Kiteellä, Karjaalla sekä Kirkkonummella. Itse aloitin soittamisen Kirkkonummella kolmannella luokalla junnupannukerhossa. Sen jälkeen en ole pystynyt lopettamaan, sillä ala-asteen jälkeen pannut jatkuivat yläasteella sekä lukiossa valinnaisena aineena. Nyt soitan Kirkkonummen Steel Band ry -yhdistyksen Los Pan Pan orkesterissa.

Mitä isompi sävelen alue on sitä matalampi ääni

 Soitin monta vuotta bassoa, joka koostuu kuusi kokonaisesta tynnyristä. Lukiossa halusin kuitenkin sointujen pohjasävelien soittamisen sijaan enemmän haasteita, joten siirryin alttoon, joka koostuu kahdesta tynnyrin pohjasta ja jolla soitetaan yleensä melodian toinen ääni. Los Pan Pan:ssä soitan selloa, joka koostuu kolmesta tynnyrin pohjasta. Sellon päätehtävä on usein soittaa matalan alueen sooloja sekä tarvittaessa sointukomppeja ja bassokuvioita.

Kirkkonummella voi koulussa valita pannut valinnaisaineeksi

 Rakastan pannujen soittamista, koska niillä voi soittaa hyvin monipuolista musiikkia. Tavallisimpien karibialaisten calypso rytmien lisäksi steelpan taipuu myös klassiseen musiikkiin, kuten Oskar Merikanto tai Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni. Pannuista on tullut minulle hyvin tärkeä soitin, enkä voisi kuvitella lopettavani soittamista koskaan.

Pannujen nuotit kirjoitetaan auki, joten soittajan tarvitsee vai löytää nuotissa oleva kirjain omasta pannustaan

Pannukapuloissa on kuminen pää. Jokaiselle pannulle oma kapulansa

 

Ella Kajaste
Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram