Iitu luokassa
Sopivalla apuvälineellä on suuri merkitys arjen sujuvuudessa.

Pyörätuoli on liian pieni, jonka johdosta selkään sattuu ja istuma-asento on huono. Noin kolme kuukautta sitten aloitettu apuvälineen hankintaprosessi ei etene mihinkään.

Tähän asti terveyteen liittyvien asioiden hoitaminen on sujunut kotikunnan kanssa mallikkaasti. Huolimatta siitä, että olen muuttanut opiskelupaikkakunnalle, olisin toivonut asian hoituvan edelleen Lohjan kautta.

Kotikuntani Lohja on sitä mieltä, että opiskelupaikkakunta Helsinki hoitaa apuvälineen hankinnan alusta loppuun maksusitoumuksineen. Normaalisti kunnan kuuluisi kuunnella asiakasta, ja tehdä hänen toiveidensa ja lain mukaan. Tässä tapauksessa kotikuntani Lohjan pitäisi hoitaa asia.

Se mitä Lohja kuitenkin teki, oli, että se lähetti fysioterapeutin sekä toimintaterapeutin pyynnöstäni tekemät hakemukset Helsinkiin. Lohjan kaupunki väitti, että koska opiskelet Helsingissä, se myös käsittelee asian.

Paperit siirrettiin Laakson sairaalan apuvälineyksikköön, ja tässä vaiheessa pyörätuoli oli jo niin heikossa hapessa, että siitä oli irronnut etupyörä. Vika saatiin onneksi korjattua pian. Se ei poista tosiasiaa että uudelle tuolille on tarvetta pian.

Apuvälinearviossa selvisi, että Laakson yksikkö siirtää vastuunsa HUSille, koska haen myös kelauksen keventimiä, jotka jatkossa parantaisivat itsenäistä liikkumista.

Prosessista jää sellainen maku, että asiakkaan terveys jää huomioimatta kokonaan, ja vain raha ratkaisee.

Kirjoittaja: Iitu Poikela

 Kuvat: Martta Nerg