Ulospäin Helsingin Pasilan urheiluhalli näyttää tavalliselta hallilta, jossa pelataan salibandya tai futsalia, mutta totuus on toinen. Perjantaisin hallin valtaa Kallio Rolling Rainbow, helsinkiläinen roller derbyyn erikoistunut joukkue.

Ensimmäisenä mieleen tulevat verkkosukkahousut sekä Roller Girl -elokuvasta tuttu kalteva kaarinen kenttä, mutta minkälainen laji roller derby oikeasti on?

Lyhyesti selitettynä roller derbyssä tavoitteena on tehdä enemmän pisteitä kuin vastustaja ja samalla estää vastustajaa saamasta pisteitä. Peli käydään ovaalin muotoisella kentällä, jota ympäri kaksi viisihenkistä joukkuetta kiertävät tiiviinä ryhmänä.

Yhdessä joukkueessa on neljä blokkeria, jotka yrittävät estää vastustajan jammeria sekä samalla auttaa joukkueensa omaa. Jammeri on tähtikypäräinen pelaaja, joka kerää joukkueelleensa pisteitä ohittamalla vastustajia.

Pelissä on kaksi puolen tunnin jaksoa, jotka jaetaan kahden minuutin eriin eli jameihin. Jokaisen erän ensimmäisellä kierroksella taistellaan jammereiden kesken kumpi pääsee ensimmäisenä luistelemaan ryhmän läpi rikkeettä. Voittajasta tulee lead jammer, joka voi keskeyttää erän milloin tahansa. Yleisimmin erä keskeytetään johtotilanteessa, jottei vastustaja saisi enää pisteitä. Tämän kierroksen jälkeen aletaan laskemaan pisteitä. Pisteen saa jokaisesta ohitetusta vastustajasta.

Kontaktilajissa suojavarusteet ovat pakollisia. Niihin kuuluu nelipyöräiset rullaluistimet, polvi-, ranne-, kyynär- ja hammassuojat sekä kypärä, jotta haavereilta vältyttäisiin. Rapatessa välillä roiskuu ja loukkaantumisia sattuu, mutta hyvillä varusteilla niitä saadaan vähennettyä.

Suomi on menestynyt myös maailmalla
Vaikka roller derby keksittiin Yhdysvalloissa 1920-luvulla, rantautui se Suomeen vasta vuonna 2009, jolloin myös perustettiin ensimmäinen seura. Yksi tämänhetkisistä lajin kestomenestyjistä on Kallio Rolling Rainbow (KRR), jolla on eniten SM-mitaleita taskussaan.

Neljä vuotta lajia harrastanut KRR:n pelaaja Riina Salmi, luistelunimeltään Edgehog, innostui lajista nähtyään aiemminkin mainitun Roller Girl -elokuvan sekä luettuaan lajista. Ensikosketuksen hän sai, kun hänen työkaveri pyysi mukaansa alkeiskurssille ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
– Olin kuullut lajista, mutta en ollut nähnyt tai mitään. Hurahdin siihen ihan täysillä, Salmi kertoo ensikerrastaan.

Vuosi vuodelta roller derbyn tilanne Suomessa on mennyt eteenpäin ja arvostus noussut, sillä aikaisemmin sitä ei ole pidetty edes urheilulajina. Syynä voi olla lajin kulttuurimainen puoli, koska lajin syntymisen jälkeen roller derby ottelut olivat tehty näyttäviksi, jotta yleisö viihtyisi. Historian showmaisuus on jäänyt enää vain luistelunimien muodossa.
– Meistä tehtiin neljä vuotta sitten lehteen juttu, niin se oli viihde-sivuilla, nyt pikkuhiljaa aletaan päästä urheilusivuille. Nykyään tulee myös aika harvoin vastaan ihmisiä, jotka ei olisi koskaan kuullutkaan roller derbystä, Salmi muistelee.

Suomalaisittain roller derbyn maine on noussut viimeisen parin vuoden aikana, sillä kaksi joukkuetta on maailman ranking-listalla 30 parhaimman joukossa ja joukkueita on yli 300. Tällä hetkellä Suomessa on yli 20 seuraa ja noin tuhat kunta harrastajaa. Tasoero on silti seurojen välillä suuri. Esimerkiksi Helsingin B-joukkueet pelaavat muiden kaupunkien A-joukkueita vastaan, jotta vastustajat olisivat suunnilleen samantasoisia.

Vanha myytti alle 18-vuotiailta kielletystä lajista on purettu ja Suomessa on alkanut tulla junioritoimintaakin. Myös miehet ovat alkaneet kiinnostumaan pelaamisesta, vaikka roller derby on profiloitunut naisten lajiksi. Monipuolisuus on lajipiireissä otettu vain positiivisena vastaan ja Kallio Rolling Rainbow’n alkeiskurssille saa tulla mukaan 16-vuotiaasta ylöspäin sukupuolesta riippumatta.

Laji ennen omaa etua
Joukkueiden välinen yhteisöllisyys kertoo paljon lajin parhaista puolista. Esimerkiksi maajoukkuetoiminnassa piirit ovat pienet, joten tietoa ja taitoa pyritään jakamaan mahdollisimman paljon. Pienempien seurojen pelaajia otetaan kuunteluoppilaiksi, jotta he voivat viedä oppimaansa omiin seuroihin.
– Vaikka me tiedämme täällä pääkaupunkiseudulla enemmän, niin me ei haluta sulkea muita ulkopuolelle ja pitää tietoja ominamme vaan jakaa tietoa eteenpäin, kertoo Salmi.

Lajissa yhdistyvät vahvasti urheilullisuuden lisäksi pelin ulkopuolinen puoli, yhteisöllisyys ja samanhenkiset ihmiset. Myös KRR:ssä korostetaan yhteen hiileen puhaltamista.
– Täällä jokainen saa olla just sellainen kuin haluaa ja siihen kannustetaan ja tuetaan, Salmi rohkaisee.

Toimittajat: Ilona Lämsä & Samuli Näveri
Kuvat: Ville Päivätie