Haastattelin Jarkko Hyvöstä, jolla on tämä sensori kädessä.
Jarkko on 1 tyypin diabeetikko, joka sairasti tämän nuoresta asti. Hänen nuoruudessaan diabetes oli häpeän aihe, jos verrataan nykyaikaan. Silloin ei ollut yleistä tietoa sairaudesta kuin nykyään.
Jarkkoa sairaus hävetti, kun joutui piikittämään tai ottaa sormenpäästä mitat. Hyvönen muistelee vaikeinta oli erilaisuuden tunne.
Hän ei silloin nuoruus iässään osannut itse edes ymmärtämään mistä sairaus johtuu. Puhumattakaan siitä, että joutui kaikille selittämään.
Nykyään hänellä on sensori jolloin ei hävetä ottaa sokeriarvot, mutta silti vähän hävettää kun joutuu pistämään.
Jarkko Hyvönen kertoi, että sensori ei ole aina luotettava se saattaa lakata toimimasta joskus varsinkin talvella jos on kovat pakkaset. Fyysisessä työssä myös pitää olla tarkkana, ettei sensori vaurioidu. Tällaisen ongelmien välttämiseksi hän teippaa laitetta. Laite muuten kestää vettä ja saunomista hän kertoi.
“Nuorena oli pahempaa, kun ihmiset luulivat, että olen nisti”, Hyvönen sanoo.
Jarkkon mukaan sairaus itsessään ei ole vaikea, vaan hoitomuoto ja moni piikkien kantaminen.
Hän muistelee, kuinka on joskus tyrinyt unohtamalla, mittauslaitteen jolloin joutui arvailuksi verensokeri.
Tapauksia on muutama ja niistä hän on joutunut sairaalan asti. Hän tarkentaa tapauksiaan niin, että mittarit unohtuneet ja huvi reissulle lähdetty. Ei halua kokea sellaista uudestaan, tilanne oli vakava. Tarkemmin tapahtumasta hän ei haluaisi puhua. Hän on iloinen, että sensori nyt helpottaa paljon elämää.
Hyvönen suostui esittelemään sensorin ja kuinka se toimii.Katsojan silmissä se on yksinkertainen, mutta se sisältää paljon lääketieteellistä ja outoja sääntöjä.
SAIRAUDEN HÄPEMINEN JA SENSORIN HELPPOTTAMINEN SAIRAUTEEN
Häpeä ei ole itsestään selvää, se voi esiintyä kriisi muodossa.
Moni jotka lapsuus tai nuoruusiässä sairastuvat diabetekseen häpeävät sairauttaan, jolloin hoitaminen ei onnistu. Myös aikuisilla esiintyy häpeän tunne sairaudesta. Tällöin sairaus voi edetä pahemmaksi. Tämä ilmiö ei ole uutta, mutta sensorin vaikutus on.
Sensori on helppo kun sillä voi mitata suoraan käsivarresta jolloin saa tarkan lukeman, vaikka se on 15min myöhässä. Uskon, että teknologia tulee tässäkin kehittymään, ja jatkossa saadaan saman tien sokeriarvot näkymään.
Sensorit ovat olleet jonkin aikaa käytössä, mutta olivat kalliita, nykyään saa sovelluksen puhelimeen ja diabetestä sairastavan henkilön ei tarvitse mitata jatkuvasti sormenpäästä.
Laite maksaa noin 50€. Siltikään kaikki eivät saa tätä laitetta. Ensiksi saavat diabeetikkolapset, sitten monipistoshoidossa olevat, jonka jälkeen tulee 1 tyypin db sairastavat ja harkinnanvaraisesti 2 tyypin db sairastavat. Esimerkiksi 1 tyypin db sairastavat saavat mittaustarvikkeet ilmaiseksi. Veronmaksajille tämä on noin 350-400e vuosi.
Toimittajan: Musse Adam