Kyse on siis pelaajista, joilta itseluottamusta tai oman arvon tuntoa ei puutu. He piristävät usein lajia myös kentän ulkopuolisella toiminnallaan. Näiden pelaajien kommentit painetaan myös usein lehtien otsikoihin. Nyt puhutaan niistä miehistä, jotka parkkeeraavat rahakkaan sopimuksen saatuaan uuden Maseratinsa valmentajan ruutuun.

Toiset meistä pitävät näitä vesseleitä tyylikkäinä show-miehinä, toisaalta heitä on sanomisiensa ja tekemisiensä vuoksi helppo myös vihata ja ottaa silmätikuiksi kun peli ei kuljekaan totutulla tavalla. Toisilla ego kulkee enemmän rinta rinnan heidän pelitasonsa kanssa kuin toisilla.

Lajityypin edustajat ovat useimmiten hyökkääviä pelaajia ja he pitävät usein itseään yksilöurheilijoina, joiden vuoksi joukkue menestyy. Yhdistävä tekijä lajityypille on myös usein huipulle nouseminen tavallista vaikeammista oloista. Tuuletukset ovat myös osa tapaa, joilla nämä joidenkin jopa ”kusipäiksi” tituleeraamat pelaajat ilmaisevat itseään. Sitä kai kukaan ei voi sanoa varmaksi, menestyisivätkö jotkin näistä tähdistä paremmin urallaan nöyremmällä asenteella vai onko se suuri osasyy siihen, että he pärjäävät niinkin hyvin kuin pärjäävät.

On todella harvinaista, mikäli tällainen pelaaja ei jossain vaiheessa uraansa joudu valmentajansa silmätikuksi ns. huonon asenteensa vuoksi. Joidenkin mielestä valmentajat puuttuvat pelaajien toimintaan jopa liian tarkasti havaitessaan viitteitä tähän suuntaan. Moni muistaa, kuinka Danny Wellbeck joutui Manchester Unitedin aikoinaan edustusjoukkueeseen noustuaan takaisin reservijoukkueeseen pelaamaan nostettuaan pelipaitansa kaulukset pystyyn. Manchester Unitedin valmentajalegenda Sir Alex Ferguson oli sitä mieltä, että kyseinen temppu osoitti huonoa asennetta nuorelta pelaajalta, joka ei ollut urallaan vielä mitään saavuttanut. Ferguson tulkitsi, että Wellbeck vertasi tempauksella itseään United-legenda Eric Cantonaan.

Aikamme suurimmissakin jalkapalloilijoissa on tämän tyylin edustajia. Itse suuri Pelé, niin kuin myös Diego Maradonakin, ovat tulleet säännöllisin väliajoin pinnalle jokseenkin itseriittoisten kommenttiensa vuoksi. Näiden miesten tilanne on sen suuntainen, että herrojen Curriculum Vitaet oikeuttavatkin pieneen henkselien paukutteluun. Nämä pelaajat ovat tunnustetuimpia pelaajia tässä genressä, mutta muitakin on hyvä mainita ja tuoda esille.

Zlatan Ibrahimović

• ”Only God knows … You’re talking to him now.” Ruotsin kuningas vertasi itseään Jumalaan. Mies on lanseerannut itselleen ylimielisen tyylin (Zlatan-Style) puhuessaan ylisanoja itsestään.

Nicklas Bendtner

• ”Real Madrid and Barcelona.” Bendtnerin vastaus toimittajan kysymykseen todennäköisimmistä seuroista, johon hän tulisi siirtymään. Myöhemmin Bendtnerin sopimus Wolfsburgin kanssa julkistettiin. Kenties pieni pettymys miehelle itselleen?

Mario Balotelli

• ”Because I’m rich.” Nöyrä italialainen vastasi tähän tyyliin ajettuaan kolarin Audillaan ja poliisin kysyessä, miksi Super-Mariolla on niin paljon rahaa hallussaan.

Joey Barton

• ”Perhaps I shouldn´t say it, but I´m maybe a little too intelligent to be a footballer.” Joey on myös kertonut olevansa viisaampi kuin 97 prosenttia briteistä. Pelikentällä älykkyyttä ei aina huomaa. Joeyn käytöstapojen puutteen huomaa niin pelikentällä, kuin myös siviilielämässä.

Toiset heistä pitävät, toiset ei. Varmaa on kuitenkin, että he ovat suuri osa lajin vetovoimaa ja ovat aina elävöittäneet lajia kentällä ja sen ulkopuolella. Nämä kovalla itseluottamuksella varustetut veijarit tulevat tekemään sitä takuulla jatkossakin.

Teemu Tynkkynen, HEO Media