Maailmanlaajuinen finanssikriisi vuonna 2008, vuoden 1987 musta maanantai, 1970-luvun öljykriisi ja 1930-luvun suuri lama, siinä  muutamia talouden ja rahamarkkinoiden ikonisia tapahtumia. Yhteistä näille kriiseille on se, että päätöksiä on tehty kestämättömin perustein ja lopulta kupla on puhjennut. On tullut aika maksaa laskut. Miksi tässä aina käy näin?

Näyttää siltä, että rahoituspäätöksiä tehdään liian usein tosi asioiden tunnustamisen sijaan: toiveiden, fantasioiden ja suorastaan kollektiivisten illuusioiden vallassa.

Kova väite! Perusteluja!

Malta hetki.

Raha (1 of 7)

Talousteorioiden historiaa nopeasti ja lyhyesti

Talouden kriisit ovat aina kyseenalaistaneet vallitsevan talouspolitiikan vastuullisuuden ja toimivuuden. Globaalin talouspolitiikan trendit ovat vaihdelleet viimeisen sadan vuoden aikana liberaalista, keynesiläisyyden kautta takaisin markkinaliberalismiin.

Harjoitettavan talouspolitiikan taustalla on aina jokin taloustieteellinen teoria. Liberaali talousteoria perustuu käsitykseen siitä, että talouden toimijat eli ihmiset toimivat aina järkiperäisesti ja itsekkäästi, jolloin vapaa markkinatalous on tehokas, tasapainoinen ja itse itseään korjaava.

Englantilainen talousoppinut John Maynard Keynes puolestaan uskoi siihen, että ihmiset eivät toimi järkiperäisesti eivätkä markkinat tasapainotu itsestään, koska ihmiset ovat taloutta koskevissa päätöksissään epävarmoja ja hyvin alttiita joukkokäyttäytymiselle. Keynesin keskeisiä teesejä oli myös valtion valmius tarvittaessa hypätä puikkoihin säätelemään markkinoita.

Liberaalit teoriat ja Keynesin teoriat eivät ole oikein koskaan istuneet hyvin yhteen. Ymmärrettävästi. Liberaalit teoriat vastaan Keynes ”ottelu” toistuu aina aika ajoin, yleensä suurempien talouskriisien yhteydessä ja niiden jälkimainingeissa.

Vähitellen päästään niihin perusteluihin…

Voiko ihmisen järkiperäisyyteen luottaa?

Moderni taloustiede edustaa ns. uusklassista liberalismia, jonka perusajatuksena on se, että ihmiset ovat järkiperäisiä olentoja, markkinat toimivat tehokkaasti ja talous toimii ennustettavasti. Mallia voi suoralta kädeltä kritisoida abstraktiksi ja epärealistiseksi, joka ei huomio ihmisten toimintaan liittyviä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä lainkaan.

On olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että psykologisilla tunnetekijöillä on suuri merkitys rahoitusmarkkinoilla tehtävässä päätöksenteossa. Tämä koskee myös rahoitusalan ammattilaisia, vaikka he kuinka pyrkivät olemaan tunteettomia ja järkiperäisiä päätöksentekijöitä, jotka menestyvät aina keskivertoa paremmin.

Ihminen on taipuvainen myös joukkokäyttäytymiseen. Joukkokäyttäytymisestä ja joukkotunteista käy hyvänä esimerkkinä ammattisijoittajan paniikkimyynnit laskumarkkinassa. Kun yksi iso organisaatio myy, seuraavana myy vähän pienempi taho, kunnes jo yksityishenkilöt tyhjentävät salkkujaan. Puhutaan sopuli-ilmiöstä.

Raha (3 of 7)

Lisää perusteluja…

Ammattilaiset toimivat tunteiden vallassa

Tutkijat ovat selvittäneet sijoituspäätöksistä vastaavien ammattilaisten mielenmaisemaa. Tulokset eivät tue käsitystä siitä, että päätöksiä tehdään järkiperäisesti ja objektiivisesti, kaikkea muuta.

Sijoituspäätöksiä ohjaavat paremminkin euforiset tunteet siitä, että rahoitusmarkkinoita voi hallita ja jossa onnistumiset lasketaan omiksi ansioiksi ja epäonnistumiset olosuhteista johtuviksi.

Menoa voisi kuvailla jopa maaniseksi, ainakin hyvin harhaiseksi. Hurjinta tässä on, se että nämä tunteet ja motiivit kumpuavat syvältä ihmisen sisimmästä ja ovat osin tiedostamattomia.

Tutkijoiden mukaan ammattilaiset toimivat jakautuneessa mielentilassa, jossa järkiperäisyys ja voimakkaat tunnetilat ottavat jatkuvasti mittaa toisistaan.

Ei vaikuta kovin järkiperäiseltä, ei.

Taloustieteen kyvyttömyys ennustaa tulevaa

Taloustiede tarvitsee kehittyäkseen uusia näkemyksiä mm. sosiaalipsykologiasta ja psykologiasta, jotka selittävät paremmin ihmisen käyttäytymistä ja käyttäytymisen motiiveja. Nykyisen talousteorian perusolettamat ovat täysin utopistisia. Ne eivät huomioi riittävästi tunnesidonnaisia psyykkisiä mekanismeja, jotka talouden laskuihin ja nousuihin liittyvät.

Lisäksi maailmassa on paljon ihmisestä riippumattomia epävarmuustekijöitä, joita ei vaan voida mitata. Luonnonkatastrofit, terroristi-iskut ja jne. ovat esimerkkejä ennustamattomista talouteen voimakkaasti vaikuttavista tekijöistä.

Taloustieteen kyky nykyisellään ennustaa tulevaisuutta on yksinkertaisesti heikko.

 

*Kirjoitusta inspiroi ja lähteinä toimivat teos: Talous ja filosofia (2013) ja kirjoittajan vuosien työskentely rahoitusalalla.

 

Teksti: Marko Korosuo

Kuvat: Kristiina Sievi-Korte

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram