Tervasaari on Helsingissä Kruununhaan edustalla sijaitseva saari, joka on yhteydessä mantereeseen Tervasaarenkannas-nimisellä pengertiellä. Tervasaari sai nimensä saarella sijainneesta varastosta, jonka omistivat tervan vientiä harjoittaneet kauppiaat. Vuonna 1804 Tervasaari vuokrattiin lautavarastoksi ja vuonna 1805 saarelle rakennettiin terva-aitta, joka onkin saaren ainoa säilynyt rakennus.

Vuonna 1970 Tervasaari avattiin kokonaan kaupunkilaisille. Tervasaarta myös laajennettiin tuomalla sinne täytemaata. Viimeisen suuren kunnostustyön yhteydessä vuonna 1995 saarella sijainnut tekolampi täytettiin.

Tervan varastoinnin jälkeen saarta on käytetty monin tavoin. Vuonna 1967 saaren terva-aittaan avattiin ravintola Tervasaaren Aitta. 1990-luvun kunnostusten jälkeen Tervasaaresta on tullut Helsingin kaupungin puisto, jossa on muun muassa koirapuisto ja lasten leikkipaikka. Tervasaarenkannaksella toimii Helsingin Moottorivenekerhon venesatama. Tervasaarella on myös tapahtumalava. Helsinkiläinen ammattiteatteri Teatteri Helsinki on ylläpitänyt  kesäteatteritoimintaa Tervasaaren amfiteatterissa vuodesta 2005.

Minulla on paljon iloisia muistoja Tervasaaressa vietetystä ajasta. Koska asuin siitä lapsena aivan kivenheiton päässä, olin siellä usein leikkimässä piilosta, heittämässä frisbeetä, ulkoiluttamassa kaverin koiraa sekä kiipeilemässä joko kiipeilytelineessä, puussa tai kesäteatterilaisten pukuhuoneen katolla.

Olen myös ollut Tervasaaressa piknikillä ja kerran lapsena myös ongella. Piknik-vilttimme meni pilalle, sillä se sotkeentui valkoposkihanhien kakkaan, emmekä saaneet yhtäkään kalaa, mutta hauskaa oli molemmilla kerroilla.

Tervasaaren mattolaituri on ihana hengailupaikka kesäisin. Siinä on mukava pestä mattoja tai ihan vaan istuskella ja katsella erilaisia veneitä. Saaressa on kaunista myös talvella, mutta jos sinne eksyy pakkasella, täytyy olla erittäin varovainen. Kaikilla kävelypoluilla ei nimittäin ole talvikunnossapitoa.

Tervasaari on tosi lähellä kaupungin melua ja melskettä, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana hetkelliseen hengähtämiseen saaritunnelmissa ja kivoissa maisemissa.

Kuvat ja teksti: Roosa Siirilä