-
Kevät saapuu Helsinkiin, josta kaupunkilaiset ja muu ympäristö ottavat kaiken irti auringosta ja lämmöstä. Trombit valokuvaajat kävivät seuraamassa puistojen menoa.
Tove Janssonin puistossa jo vihertää. / kuva: Jenny Tirkkonen 
Töölönlahdella nautitaan oloista kahvilan terassilla sen ollessa suljettu. / kuva: Jenny Tirkkonen 
Töölönlahdessa mehiläiset ovat jo työn touhussa. / kuva: Jasmin Juhola 
Hesperianpuistossa nautitaan rauhasta ja auringosta. / kuva: Jenny Tirkkonen 
Tokoinrannalla liikutaan aktiivisesti. / kuva: Jasmin Juhola 
Autojen pesu on alkanut Kalasatamassa. / kuva: Jenny Tirkkonen 
Töölönlahdella kukkii jo narsissit. / kuva: Jenny Tirkkonen 
Töölönlahdella nautitaan auringon paisteesta. / kuva: Jasmin Juhola -
Kuvasin ja haastattelin kahta nuorta, siitä millainen merkitys seksuaalisuudella on heihin.
-
Mielenterveysongelmat saattavat siirtyä huomaamatta sukupolvelta toiselle, kun paha olo lähtee kiertoon. Päihteet, yksinäisyys, traumat, sota- ja korona-aika voivat olla pidempiaikaisten mielenterveysongelmien laukaisijoita. Mielenterveysongelmien kanssa kamppaileekin joka vuosi jopa 20-25% aikuisista.
Me too. Olin yksi niistä. Talven tullen olin pannut merkille maailmankatsomukseni pahasti synkenteyneen ja siihen aikaan olin vakuuttunut, että kaikki elämässäni olivat vaan huonosti.
En nähnyt lainkaan niitä hyviä asioita, mitä minulla oli elämässäni ja mistä joku toinen olisi voinut olla ikionnellinen. Tuntui etten olisi halunnutkaan nähdä missään mitään hyvää, kun katsoin maailmaa näiden masis-lasien läpi. Huomasin että omakuvani, tulevaisuudennäkymät, oma uskomukseni osaamisestani ja kyvykkyydestäni olivat kuihtuneet eikä huominen enää innostanut. Elämäniloni oli poissa.
Kun lääkäri sanoi minulla olevan keskivaikea masennus -se herätti minut. Tajusin, että olin keskittynyt elämäni puutteisiin löytäen elämästäni jatkuvasti aina lisää huonosti olevia asioita ja näin masennus minussa voimistui.
Krooninen tyytymättömyys elämään on ihmiskunnassa ennemminkin sääntö kuin poikkeus.
“En ole tarpeeksi menestynyt.”
“Minulla ei ole tarpeeksi hienoja vaatteita/tavaroita tai tarpeeksi isoa kotia.”
“Parisuhteeni on työtä eikä tarpeeksi tyydyttävä.”
“En ole tarpeeksi laiha/lihaksikas/hyvännäköinen/energinen/osaava/viisas.”
“Ulkona on huono sää eikä ole mitään tekemistä.”
Sosiaalinen media, eli some on usein tekijänä meidän kroonisen tyytymättömyyden ylläpitämisessä. Vertaamme itseämme usein huomaamattamme muihin joilla menee some-näennäisesti paremmin kuin meillä esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa tai TikTokissa.
“Hänellä on enemmän seuraajia kuin minulla.”“Hän matkustelee useammin kuin minä.”
“Hän on parempi/lahjakkaampi/kauniimpi/viisaampi kuin minä.”
“Hänen parisuhde on täydellinen.”
Somessa korostuu usein elämämme tähtihetket. Totuus voikin olla aivan toisenlainen.
Masennuslääkkeillä voi päästä pahasti tulehtuneen tilanteen yli, ja alan ammattiauttajalta saa työkaluja joilla pystyy avaamaan näitä mielen solmuja. Suomessa vain 50% mielenterveysongelmien kanssa kamppailevista saavat tarvitsemaansa hoitoa. Ja vaikka pääsisi terapiaan, todellinen parantumisen matka ja työ täytyy tehdä jokaisen itse.Minulle tuli ajatus. Voisinko saada elämänilon ja runsauden tunteen elämääni samalla tavalla kuin olin myös saanut masennuksen? Onko mahdollista parantua masennuksesta ilman lääkkeitä ja terapiaa?
Onnellinen ihminen on kiitollinen. Kiitollinen ihminen on onnellinen.
Työkaluni on…
KIITOLLISUUSAloitin hyvin pienestä. Kirjoitin paperille aluksi helpompia yleismaallisia asioita joista voisin olla kiitollinen. Aluksi tuntui että jokin osa minusta (masennus) halusi pitää kiinni siitä huonosta olosta, eikä siirtyä eteenpäin. Askel askeleelta, viikko viikolta kiitollisuuden listani saivat enemmän syvyyttä ja huomasin olotilani neutralisoituneen.
Kun juna liikkuu 130km yhteen suuntaan ja haluat muuttaa sen suuntaa – on ensin hiljennettävä vauhtia, pysähdyttävä ja sitten vasta pystyt vaihtamaan sen suunnan.Tämä kannattaa pitää mielessä työskennellessä irti masennuksesta. Prosessi vaatii paljon toistoja ja aikaa. Mitä enemmän tekee asian eteen töitä, sitä nopeampaa saa suunnan muutettua.
Sama neuvo pätee kuntosaliin sekä mielen punttisaliin. Aloin huomaamaan elämässäni hiljalleen enemmän positiivisia asioita. Toistojen ja vaivannäön tuloksena hyvä oloni kasvoi ja huomasin jatkuvasti lisää aiheita mistä olla kiitollinen. Omakuvani sekä tulevaisuuden näkymät olivat tehneet täyskäännöksen.
Olin päässyt masennuksesta ja saanut elämäniloni takaisin!
Voisiko kiitollisuus-työkalu olla tarpeellinen sinun elämässäsi?
Hanna Molari
molari.hanna@gmail.com
www.ainoamedia.fi
-
Huhtikuussa perheeseemme tuli pieni Hermeliini rotuinen lemmikkikani nimeltä Sulo. Pupua oli toivottu pitkään, ja hartaasti. Ensi viikot ovat kuluneet tutustuessa ja sisäsiistiksi opetellessa, mutta pieni kiltti ja kaverillinen pupupoika on sulattanut koko perheen sydämet. Kuvissa esiintyy Sulo neljä kuukautta ja onnellinen omistaja.
Lemmikkikani Sulo 
Sulon käymälä. Välillä menee jo nappiin, usein miten ei. 
Papanakoneen tuotoksia. 
Omistajan jaloissa on turvallista. 
Onko täällä herkkuja tarjolla? 
Sä oot niin ihana. Laura Lehtonen
Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Arjen kauneus -reportaasisarjaa.
-
Kuntosalit olivat sulku-uhan alla kevättalvella ja aktiivinen ihminen tarvitsee tekemistä. Moni tuntuu unohtavan, että kaupungit tarjoat nykyään mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan harrastamiseen myös ulkona, joten kuntosalien sulkeutuminen ei välttämättä pilaa harrastusta. Mukavuudesta tosin joutuu tinkimään. Oheisessa kuvareportaasissa katsellaan millaisia vaihtoehtoja ihmiselle on suotu ulkona tapahtuvaan treenaamiseen.
Länsimäki tarjoaa liikkujalle hyvän peruspaketin. 
Mellunmäestä löytyy vanhahtavaa kalustoa, mutta sekin on täysin käyttökelpoista. Käyttäjämäärät ovat myös hyvin maltilliset. 
Ettei vallitseva pandemia unohtuisi.. 
Puotilan kentältä löytyy monipuolinen paikka treenata ulkona, käyttäjämäärät nousevat kuitenkin tavallisesti hyvin korkeaksi. 
Puotilasta löytyy jokaiselle jotakin. Antti Patrikainen
-
-
Minne kaduille satava vesi menee? Havainnoin huomiota herättämätöntä, mutta tärkeää osaa kaupunkia.
Pienikokoinen sadevesiviemäri on usein piha-alueella. 
Iso ritiläkansi kadulla lienee toimittanut virkaansa jo vuosia. 
Nordenskiöldinkatu. 
Myös roskaa kulkeutuu viemäreihin veden mukana. 
Töölön kirjaston pihassa. Aksu Pollari
-
Työ, ihmissuhteet, tavoitteet, aikataulut, herätyskellot, kalenterit ja paine. Arki on hektistä, ihmiset tulevat ja menevät ja kaikkialle on kiire. Yöaikakin on arkea. Silloin saa levähtää, suurin osa nukkuu ja kaupunki on hiljainen. Tällainen osa arkea on mieleeni, enkä varmasti ole ainoa. Tässä kuvareportaasissa tutkin yöllistä arkista Helsinkiä ja hiljaisuuden kauneutta.
Kallion ainoa elokuvateatteri Riviera Harjukadulla on silmäkarkki myös ulkoa.
Öinen Baana on hiljainen ja valaistuna valmis palvelemaan kulkijoita ympäri vuorokauden.
Kampista on ostoskeskuksen myötä tullut yhä vahvemmin Helsingin keskus.
Aamun ensimmäisissä lähijunissa on harvoin ahdasta.
Helsingissä pätee pitkälti periaate mitä vanhempi talo, sitä kauniimpi talo.
Vaasankadulla saa lämpöä ja läheisyyttä aina, jos on rahaa.
Karhupuisto on ollut milloin huumepuiston ja milloin vähemmistöjen kohtauspaikan maineessa.
Tekijä: Miro Hilden
-
Reportaasin takana on mielenkiinto kaupungissa talvehtimaan jääneiden lintujen heikoista mahdollisuuksista hakea luontaista ravintoa rantavesien jäätyessä. Tämän vuoksi päätin lähteä seuraamaan Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisen virtauksen synnyttämälle sulapaikalle, Tokoinrannalle, lintujen eloa. Tokoinrannalla Helsingin kaupunki järjestää talvehtimaan jääneille sorsille selviytymiselle tarvittavat olot. Tämä on Helsingin tärkeimpiä vesilintujen talvehtimispaikkoja. Erityisesti sorsat ovat tottuneet talvehtimaan tällä paikalla.
Helsingin kaupunki järjestää Tokoinrannan sulaan talvehtimaan jääneille sorsille talviruokinnan ja ruokintapaikan puhtaanapidon. 
Leutoina talvina myös joutsenet jäävät talvehtimaan Tokoinrannalle ja hyödyntävät ruokintapaikkaa. 
Ruokinta-automaatti Tokoinrannassa toimii aurinkovoimalla. Ruuaksi sorsille tarjotaan kaupungin omilla pelloilla kasvatettua viljaa. 
Jäiden sulaessa sorsilla on mahdollisuus hankkia ravintonsa itse. 
Joutsenet ja sorsat elävät sopuisasti Töölönlahdella. 
Ruokinta tapahtuu veteen sijoittuvan ruokinta-automaatin avulla vedenpinnan alapuolella olevaan kaukaloon, mistä vilja on saatavissa vain sorsalinnuille, eikä varikset, pulut ja rotat pääse jyviin käsiksi. 
Sorsat ovat tottuneet talvehtimaan tällä Tokoinrannalla. 
Sinisorsa on tavallisin Helsingin kaupunkisorsa niin talvella kuin kesällä. Jasmin Juhola
Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Suomen vesi -reportaasisarjaa.
-
Nenna Nöjd
