-
-
Kuvat / Juls Sanchez
-
Kuvat: Aino Ahola
Kiitokset:
Victoria Line
Antti Nevalainen
Jopo Simeon K
-
Läsnäolo?
Mitä värejä käytän?
Miten kuvattavan persoona ilmenee kuvassa?
Milloin on oikea hetki painaa laukaisunappulaa?
Minkälaisen illuusion valitsemani valo luo kuvaan?
Kuvaaja?
Kuvat:Josefiina Turkulainen
-
Kuvaaja: Julia Rantala
-
Kuva: Inkeri K. -
- Kuvat ja teksti: Ilkka Jukarainen
Elävä kaupunki syntyy tai kuolee kivijalkaliikkeiden kautta. Kivijalkaliikkeet sijaitsevat kerrostalon kivijalassa. Yrittäjä myy palveluja ja tuotteita kuluttajalle. Eettinen ja ekologinen kuluttaja suosii kivijalkaliikkeitä. Niiden arvostus kertoo siitä, että pyrimme pois markettien raskaista kahleista ja tuulipukukansan tittelistä. Perinteiset kivijalkaliikkeet sijaitsevat Helsingin kantakaupugissa. Perinteisiä kivijalkaliikeostoskatuja ovat Esplanadi, Fredrikinkatu, Hämeentie, Iso Robertinkatu, Mikonkatu tai niiden lähialueet.
Kivijalkaliikkeen tärkeitä elementtejä ovat kohtuulinen vuokra, parkkipaikat, hyvä näyteikkuna, henkilökunta, somistus, hyvä valikoima, pienet hukkaneliöt ja erinomainen sijainti. Vuokran osuus liikevaihdosta pitäisi olla korkeintaan 10 % liikkeen vuotuisesta liikevaihdosta. Hyvällä yrittäjällä on luontainen taito palvella asiakkaita ja usein toimiva asiakassuhde kestää vuosikymmeniä.
Kultaseppä Anneli Aaltonen, Kultasepänliike Papaja, Agricolankatu 11, Kallio 
E.R. Wahlman hattuliike, Sofiankatu 5, Kruunuhaka 
Nukketohtori Aino, Mannerheimintie 35, Töölö 
Nukketohtori Aino Ihalainen 
Nukketohtorin kenkäosasto 
Taloustavaraliike Eiring, Korkeavuorenkatu 15, Ullanlinna 
Red Shoe, Fredrinkatu 39, Kamppi 
Miestenvaateliike Bretelle, Korkeavuodenkatu 15, Ullanlinna 
Robertin herkku, Fredrikinkatu 19, Punavuori Kauppias Raili Häkkinen Selman puoti, Neljäs linja 20, Kallio 
Arvostaako Helsingin kaupunki kivijalkaliikkeitä tarpeeksi? Valitettavasti ei kovin paljon, sillä muuten tämänkaltaisia työmaaratkaisuja ei missään nimessä tehtäisi. Ainakin katujen kulmista pitäisi päästä kadun toiselle puolelle sujuvasti. Kuluttaja kietää harvoin koko korttelin päästäkseen kivijalkaliikkeeseen. Tällaiset ratkaisut tappavat yrittäjiä ympäri kaupunkia vuodesta toiseen.
-
Kuvat ja teksti: Susanne Salin
Linnunlauluntie 4. Sata vuotta vanhalla 1200 neliön rakennuksella oli monivaiheinen historia takanaan kun Aulis Junes osti sen 70-luvulla. Siitä asti Junes on harrastanut tavarankeräystä, kierrätystaloutta ja vaihtoehtoista elämää huvilassaan radan varrella.
Moni ohikulkuja on varmasti miettinyt jatkuvasti esillä olevaa kylttiä. Ja totta se on – kirppis on aina auki. 
Asuintila on huvilan kivijalassa. Täällä lämpötila on 10-15 astetta, Juneksen mielestä terveellistä ja juuri sopivaa. 
Klassinen musiikki soi kun astuu ovesta sisään. Tässä kerroksessa on kirppis – viisi huonetta ja tavaraa lattiasta kattoon. Kerroksia on yhteensä neljä. 
Sähköä ei ole paljon ja kaikkialla on hämärää. 
Nukke, ylioppilaslakki ja savikiekot sulassa sovussa. 
Lähes kaikissa huoneissa on kirjasto. 
Katseltavaa ja kasteltavaa riittää. Keväällä Junes siirtää kaikki kasvit pihalle. 
Puulämmityksestä tuleva savu leijailee varsinkin asuintilassa. Se on myös kellastuttanut seinät ja esineet. 
Salongissa on mm. kahdet urut. 
Neljännen kerroksen laajalta avovintiltä löytyy vaikka mitä. Kuten muualtakin. 
Talossa on lukematon määrä kirjoja joten suurin osa jää lukemattomiksi. Vaikka Junes lukee paljon. -
-
