Kun puhutaan opas- tai avustajakoiran pääsystä mihin tahansa nousee sellainen meteli että voi hyvä ihme! Tämä on yksi niitä asioita jotka nostavat hyvin vahvoja mielipiteitä.

Vuonna 2013 kävin tappelun Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksen kanssa, kun minua kiellettiin tulemasta koulun tiloihin ja asuntolaan avustajakoirani kanssa vedottiin siihen tuttuun ja turvalliseen allergiaan.

Hieman ristiriitaista, jopa surkuhupaisaa, kun avustajakoirat tulevat Invalidiliitolta, ja opiskelin Invalidiliiton alaisessa ammattikoulussa. Minun tapauksessani kävi onneksi hyvin, ja asia ratkaistiin siten, että kuljin aina kotoani kouluun avustajakoira mukanani käymättä asuntolan puolella.

Valmistuttuani kuulin myöhemmin opiskelijoilta, että koiran mukana olo oli pelkästään positiivista ja toi toivottua vaihtelua ja iloa koulupäiviin opiskelijoille.

Reilu viikko sitten mm. Mtv kirjoitti jutun, jossa opaskoiran käyttäjää oli kielletty käyttämästä opaskoiraa kansanopiston tiloissa ja asuntolassa vedoten työturvallisuusriskiin sekä allergioihin.

Mietinpähän vain miten opaskoira on yhtään kenellekään turvallisuusriski seuratessaan omistajansa ohjeita ja levätessään paikallaolossa?

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdyn kantelun jälkeen oppilaitos ei ole suostunut tekemään mitään asian eteen, jotta sokealle opiskelijalle annettaisiin mahdollisuus olla samalla viivalla muiden opiskelijoiden kanssa. Mukana kulkeva koira ei ole lemmikki vaan apuväline. Sen kieltäminen on sama kuin kehottaisi tervettä ihmistä liikkumaan ilman jalkoja perusteena: jalkasi ovat turvallisuusriski.

Ymmärrän allergisten ihmisten huolen. Opaskoiran käyttäjälle pitäisi pystyä järjestämään erillinen tila, jotta hänellä sekä allergisella ihmisellä olisi kuitenkin mahdollisuus opiskella siinä missä muillakin.

Teksti: Iitu Poikela

Kuvat: Danae Delikouras