Maalis–kesäkuussa kukkivat leskenlehdet työntävät vartensa vaikka läpi harmaiden kivien. Ne piristävät sekä ihmismieltä että kevään ensimmäisiä perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä, joilla on alkukeväällä pulaa mesikasvien tarjoamasta ravinnosta.

Leskenlehti on valmis kukkimaan jo alkuvuodesta, koska kukintosilmut kehittyvät syksyllä ja talvehtivat maan rajassa. Nimensä leskenlehti on saanut siitä, että kasvi ei kanna kukintoa ja lehtiä samaan aikaan. Lehdet kehittyvät vasta, kun kukinnot ovat lakastuneet.

Kaikkia leskenlehdet eivät ilahduta. Kasvin suuret lehdet varjostavat maanpintaa ja tukahduttavat muiden kasvien kasvua. Leskenlehti on myös vaikeasti hävitettävä rikkaruoho, koska sen juurakot ovat kerroksittaisia ja kasvavat syvällä.

Koronakevääseen leskenlehden liittää se, että useiden maiden kansanperinteessä kasvin lehdistä ja juurista tehtyjen rohtojen on uskottu auttavan yskään, keuhkoputkentulehdukseen sekä pää- ja kurkkukipuun. Tähän viittaa kasvin tieteellinen nimikin, Tussilago farfara, joka tulee sanoista tussis eli yskä ja agere eli karkottaa. Lisäksi leskenlehdestä saatavalla savulla on desinfioitu huoneita kulkutautien aikaan.

Leskenlehteä ei kuitenkaan kannata nauttia sisäisesti. Tutkimusten mukaan sen kukat ja lehdet sisältävät maksaa kuormittavia ja kasvaimille altistavia pyrrolitsidiinialkaloideja. Säästä siis nämä pitkän talven jälkeen puhjenneet pienet auringot silmäniloksi!

Lähteet: luontoportti.com, aarrelehti.fi

Teksti ja kuvat: Arja Kangasniemi

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram