Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tänään. Kirjoitukset ovat monelle lukiolaiselle suuri huolenaihe ja niin sanottu näytön paikka. Koulutus on ollut yhteiskunnallisesti tärkeää jo hyvin kauan, mutta etenkin viime vuosien aikana koulutuksen arvo tuntuu nousseen myös nuorten keskuudessa. Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on iso merkitys korkeakouluopintojen suhteen. Tämä aiheuttaa paljon paineita nuorille.

Hakusana: ihannenuori

Kolmatta vuotta lukiossa opiskelevan Lukan mielestä nuorilla on nykyisin kovat paineet, “Tuntuu, että on kauheet paineet että pitäisi jo nuorena saavuttaa hirveesti. Ihaillaan sitä, että sä oot vaikka 25 vuotias ja uran huipulla. Joillekin se voi olla mahollista, mutta tosi monelle ei. Tää mielikuva luo hirveesti paineita ja tulee sellainen olo, että tuleeko musta mitään”.

Luokkatoveri Inessa komppaa vieressä Lukan puheita, “Joo samaa mieltä. Lukiossa tulisi suorittaa ylioppilastutkinto kolmessa vuodessa. Tän jälkeen heti yo-kokeista pitäis mennä korkeakoulujen pääsykokeisiin. Jos päätyy välivuodelle, niin on paine selitellä hirveästi ja vakuutella, että kyllä minulla on suunnitelma. Jos käy onni ja pääsee kouluun, pitää opiskella ja aika varmasti tehdä samalla töitä, koska kukkaro ammottaa aina tyhjyyttään kun opiskelee. Tutkinto ei saisi venähtää liian pitkäksi ja pitäisi valmistua työelämään. Hankkia hyvä työ ja ruveta rakentamaan hyvää ja ansiokasta uraa”.

Paine ja stressi uhkaa etenkin suoritusorientoituneita nuoria. Nuoret kertovat kokevansa paineita koulun ja oman tulevaisuuden suhteen. He kertoivat kokevat tämän paineen tulevan perheeltä, opettajilta, sosiaalisesta mediasta ja jopa itseltään.

Nuorilta kysyttiin, mitä he kokevat olevan sellaisia ominaisuuksia ja piirteitä, mitä ihannenuoren tulisi heidän käsityksensä mukaan omaavan. Vastauksia olivat sosiaalisuus, tunnollisuus, määrätietoisuus, itsevarmuus, monipuolisuus ja monilahjakkuus, positiivisuus, rohkeus, rentous ja joustavuus.

Koulutus nähdään merkittävänä osana oman tulevaisuuden rakentamisessa

Koulutuksen merkitys on kasvanut nuorten keskuudessa. Tämän voi nähdä esimerkiksi korkeakoulujen hakijamäärissä. Kevään 2021 yhteishaussa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki 157 800 hakijaa, mikä on 6 100 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kilpailu on kovaa sillä tuolloin oli tarjolla noin 51 000 aloituspaikkaa.

Lisäksi lukioiden keskiarvorajoista voi havaita kuinka kovalla tasolla opiskelu on Suomessa. Eikä tässä vielä kaikki. Myös ylioppilaskokeiden pisterajat ovat nousseet viime vuosien aikana monien aineiden kohdalla. 

“Mä katoin noita edellisten vuosien pisterajoja. Kyllä se vähän ärsyttää, kun jos mä oisin kolme vuotta sitte kirjoittanut niin matikasta oisin saanu L:n, mutta nyt nää pisteet riitti C:hen”, Luka kertoo. Eikä hän väärässä ole.

Kuvitellaanpas hetki… On kevät 2016. Luet itsellesi L:n paperit kirjoittamalla suomen äidinkielenä 87 pistettä, englannin pitkän oppimäärän 267 pistettä, pitkän matematiikan 49 pistettä, historian 34 pistettä ja terveystiedon 28 pistettä. Jotta kevään 2021 kokelas yltää samaan, hänen täytyy lunastaa itselleen pisteet: äidinkieli 91, englanti 264, pitkä matematiikka 82, historia 95 ja terveystieto 82. 

Suomessa ylioppilastutkinnon arvosanoihin ei vaikuta vain oma osaaminen, vaan myös kaikkien muiden kyseisen kirjoituskerran kokelaiden osaamistaso. Arvosanojen määrittelyssä käytetään normaalijakaumaa, jossa sekä huipputuloksia että matalimpia tuloksia on vähiten. Kokelaista 5 % saa laudaturin ja 5 % improbaturin. Loput eli suurin osa kokelaista asettuu siihen välille. Muiden arvosanojen osuus on 15% tai 20% kokelaista.

“Mun mielestä toi tapa miten ylppäreiden arvosanat jakautuu on vähän epäreilu tai vanhanaikainen. Ihan sama kuinka hyvä sä olet, niin jos joku on sua parempi niin se voi vaikuttaa sun arvosanaan alentavasti”, Inessa pohtii.

Kun nuorilta kysyttiin koulutuksen merkitystä, moni kertoi koulumesteksen määrittelevän tulevaisuutta. Esimerkiksi lukiossa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Anton kertoi seuraavaa, “Pitää pärjätä koulussa, koska mitä huonompi todistus niin sitä vaikeampi on päästä ammatikorkeeseen. Jos ei pääse ammattikorkeeseen niin tää vaikeuttaa mun unelma-ammatin saavuttamista.”

Pääsykokeilla vai todistuksella?

Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin voi päästä opiskelemaan todistusvalinnan tai pääsykokeiden kautta. Vuodesta 2020 lähtien pääosa opiskelijoista on valittu todistuksen perusteella. Tämä tuottaa monelle nuorelle stressiä, sillä vaikka valintakoe on edelleen käytössä, nähdään todistusvalinta varmempana väylänä korkeakoulujen penkille.

Muutoksen taustalla on hyvä tarkoitus, mutta tukeeko se tahattomasti suoritusyhteiskunnan rakenteita? Todistusvalinta nimittäin saattaa hyvinkin lisätä opiskelijoiden välistä kilpailua. Alunperin helpottavaksi tarkoitettu muutos saattaakin lisätä onnistumisen paineita nuorten keskuudessa. 

“Mun mielestä sitä (todistusvalintaa) ei pitäis painottaa liikaa, koska jotkut saattaa olla tosi kirjaviisaita tai vaikka muistaa tosi helposti ja sitten opettelee asioita ulkoa ilman, että oikeasti sisäistää ne. Sitte nää saattaa viedä opiskelupaikat niiltä, joissa olis enemmän potenttiaalia” pohtii lukion toisella opiskeleva Sonya.

Itsenäisen opiskelun merkitys

Myös korona on kantanut kortensa kekoon. Moni nuorista kertoo koronan tuottaneen ahdistusta ja vaikeuksia niin koulun kuin myös arkielämän suhteen. Opetuksen vaihtelu lähi- ja etäopetuksen välillä turhauttaa. Lukioon siirryttäessä opiskelu muuttuu hyvin paljon itsenäisemmäksi peruskouluopetukseen nähden. Pandemian aikana itsenäisen opiskelun merkitys on kuitenkin kasvanut entisestään.

“Vaikka nyt tilanne on helpottanut, niin on etäopiskelu tuonut kyllä aika paljon vaikeuksia opiskeluun. Kun on ollut kotona niin paljon enemmän, niin tuntuu että siellä keskittyminen käy koko ajan vaikeemmaksi. Tuntuu myös, että on enemmän vähän niinkuin omillaa näiden opintojen kanssa. Vaikeampi tukeutua opettajaan, jos ei olla oltu koululla”, Sonya kertoo.

Ylioppilaskirjoitukset sijoittuvat ajalle 15. maaliskuuta – 1. huhtikuuta. Ensimmäisenä vuorossa on äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe. Ylioppilastutkintolautakunnan tilastotaulukoiden mukaan kevään 2022 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut yhteensä 46 340 oppilasta. Mukaan on laskettu sekä suomen- että ruotsinkielellä opetusta saavat.

Kirjoittanut: Nea Ahonen

Kuva: Nea Ahonen