-
Yleensä ammattitoimittajien sekä penkkiurheilijoiden yleinen mielipide on, että maalivahdin pitäisi torjua suorat vedot joissa ei ole maskia. Hyvä maalivahti on heidän mielestään sellainen, joka ei päästä vetoja ilman maskia.
Toisessa play-off matsissa JYP-HIFK kotijoukkue JYP teki melkein kaikki maalinsa suorista vedoista ilman maskia. IFK:n mokea arvosteltiin tämän vuoksi, koska hänen muka olisi pitänyt torjua nuo vedot. Olen erimieltä.
Ensinnänkin, jos kaudessa on maalivahdilla noin 30- 50 matsia ja näin ollen melkein 500 torjuntaa, niin ei matematiikka ole hänen puolellaan. Ja kuka ihmeellinen olento voi ottaa kiinni 9 m/s leijuvan kiekon, joka lerpattaa jonkun jaloista kohti sinua? Ja lämärin vetonopeus on n. 15 metriä/sekuntti, eikä sitäkään kyllä kukaan voi helposti kopata.
Ihminen vain yksinkertaisesti on hidas reagoimaan ja yksi eläinkuntamme hitaimmista nisäkkäistä. Päivät pitkät syömme voileipiä ja potkimme jalkapalloa, emme tappele villieläinten kanssa tai kiipeile puissa. Näin ollen on aivan luonnollista ettemme saa luodinnopeata pikkukiekkoa kiinni joka saamarin kerta.
Siksi lerpattavat rannevedot tai kovat lämärit ilman maskia ovat yhtä hyviä ratkaisuja kuin maskista vedetyt vastaavat. Elleivät jopa parempia. Sillä yleensä jos pelaaja vetää maskista, niin kiekko osuu ensimmäiseen pelaajaan, joka purkaa kiekon toiseen päätyyn ja tappaa ylivoimaa puoli minuuttia. Kovin usein Suomen kiekkoliigan pelaaja on silkka amatööri Änärin vastaavaan, ja kun hän vetää kohti maskia, osuu kiekko joko lihamuuriin tai pelaaja saa mailan väliin, kiekko lentää verkkoihin, tulee pelikatko ja aloitus siirretään keskialueelle.
Yhteenveto: Veto ilman maskia on nopeasti liikkuva lerpattava kiekko, jota on usein vaikea saada kiinni, riippuen maalivahdin itseluottamuksesta ja asennosta. Mitä enemmän on rumputulitusta kohti maalia, on se parempi kuin se että kiekko vedetään päin vastustajan persettä. Maski aiheuttaa joskus ns. varman maalin, kun maalivahti ei näe kiekkoa. Mutta ilman maskia lauottu veto on luomumpi ja komeamman näköinen.
Teksti: Aleksi Juvonen
Kuvat: Pixabay kuvapalvelu ja Trombit mediakirjasto
-
Tänään on energiatorstai! klo 15-17 Dj:nä toimii Lohjan oma poika Konsta! Aiheina mm. muoti sekä Temptation Island Suomen uusimmat käänteet!!
-
Trombitin Iltapäiväkerhossa puidaan mm. Italian ravintolakieltoja sekä vaihto-oppilasvuosia.
-
”Tosta poikki, sano lekuri. Tuo meille pieni ongelmasi niin teemme siitä neuroosin.”
Tällaisia raflaavia otsikoita sisältänyt Pahkasika-lehti on jälleen esillä näyttelyn muodossa. Tampereen museokeskus Vapriikissa helmikuussa alkaneessa Pahkasika-näyttelyssä on esillä sarjakuvia, jotka ovat olleet lehden keskeistä sisältöä, sekä esineistöä yksityisistä kokoelmista.
Viime vuonna Pahkasika-näyttely järjestettiin Helsingissä taidesalonki Rööperissä. Vapriikin kokonaisuus on kuitenkin uniikki ja ensi kertaa esillä.
Pahkasika ilmestyi vakituisesti vuosina 1975-2000. Myöhemmin on ilmestynyt kokoelmia, sekä viime vuonna joukkorahoituksen voimin julkaistu Pahkasian 79. numero.
Pahkasika on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen huumorikenttään. Lehden avustajakuntaan on kuulunut monia myöhemmin merkittävään asemaan nousseita suomalaisia toimittajia, kuten Alivaltiosihteereistä tutut Simo Frangen ja Pasi Heikura.
Yksi tämän hetken suosituimmista kotimaisista sarjakuvista on läheistä sukua Pahkasialle. Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla onkin aikoinaan piirtänyt Pahkasialle. ”En tiedä, millaisia sarjakuvani olisivat ilman Pahkasikaa”, Jarla tunnusti Keski-Uusimaan haastattelussa 2014.
Monet Pahkasian sarjakuvahahmot ja lentävät lauseet elävät vieläkin. Sarjakuvien lisäksi lehti täyttyi erilaisista palstoista, kuten Tosta poikki, sano lekuri -lääkäripalstasta. Isossa osassa olivat lisäksi palindromit, sananmuunnokset sekä uutisparodiat.
Pahkasika oli vuonna 1980 mukana vaatimuksessa saada keskiolut R-kioskeihin. Kampanja tehtiin huumorimielessä, koska silloin ajatusta keskioluen kioskimyynnistä pidettiin lähestulkoon mahdottomana.
Vuonna 2000 lakkautetun Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi totesi, että ”nykymaailmassa Pahkasian kaltainen lehti on tarpeeton. Todellisuus on muuttunut parodiaksi, eikä sitä siksi voi parodioida.”
Teksti Jukka Leskinen, kuva Martta Nerg
-
Trombitin Aamussa pärisevät Jari ja Joose klo 10 asti!
-
Helsingin Luonnontieteellisen museon portaikko
© Kristiina Sievi-Korte
-
© Kristiina Sievi-Korte
