• Kaivonkannet Helsingissä

    Minne kaduille satava vesi menee? Havainnoin huomiota herättämätöntä, mutta tärkeää osaa kaupunkia.

     

    Pienikokoinen sadevesiviemäri on usein piha-alueella.

     

    Iso ritiläkansi kadulla lienee toimittanut virkaansa jo vuosia.

     

    Nordenskiöldinkatu.

     

    Myös roskaa kulkeutuu viemäreihin veden mukana.

     

    Töölön kirjaston pihassa.

     

     

    Aksu Pollari

  • Hiljaisuuden kauneutta


    Työ, ihmissuhteet, tavoitteet, aikataulut, herätyskellot, kalenterit ja paine. Arki on hektistä, ihmiset tulevat ja menevät ja kaikkialle on kiire. Yöaikakin on arkea. Silloin saa levähtää, suurin osa nukkuu ja kaupunki on hiljainen. Tällainen osa arkea on mieleeni, enkä varmasti ole ainoa. Tässä kuvareportaasissa tutkin yöllistä arkista Helsinkiä ja hiljaisuuden kauneutta.

    Kallion ainoa elokuvateatteri Riviera Harjukadulla on silmäkarkki myös ulkoa.

    Öinen Baana on hiljainen ja valaistuna valmis palvelemaan kulkijoita ympäri vuorokauden.

    Kampista on ostoskeskuksen myötä tullut yhä vahvemmin Helsingin keskus.

    Aamun ensimmäisissä lähijunissa on harvoin ahdasta.

    Helsingissä pätee pitkälti periaate mitä vanhempi talo, sitä kauniimpi talo.

    Vaasankadulla saa lämpöä ja läheisyyttä aina, jos on rahaa.

    Karhupuisto on ollut milloin huumepuiston ja milloin vähemmistöjen kohtauspaikan maineessa.

    Tekijä: Miro Hilden

     

  • Suomalaista koripallohistoriaa! Awak Kuier, 19, varattiin WNBA:n varaustilaisuudessa toisella varausvuorolla – Dallas Mavericksin Luka Doncic hehkutti suomalaista

    Kuierista tuli ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen pelaaja kymmeneen vuoteen, joka varattiin WNBA:han viiden ensimmäisen pelaajan joukossa.

    Continue Reading…

  • Trombitin sähkeuutiset 16.4.


    Kuvaaja: Jenny Tirkkonen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 16.4.
  • AjankohtaistaUrheiluUrheiluvideotVideot

    KTP – Paluu Huipulle: Jakso 5, vieraana Asier Arranz

    Dokumenttisarjan viimeisessä jaksossa Sini Vanhala otti etäyhteyden FC KTP:n espanjalaisvahvistukseen Asier Arranziin.

    Syyskuussa joukkueen mukaan liittynyt Arranz pääsi kertomaan kokemuksiaan Suomesta ja uudesta haasteestaan. Uransa aikana myös La Ligassa vieraillut pelaaja pääsi muistelemaan tätä kokemustaan ja vertailemaan miten pelaaminen kotimaan, Espanjan, ja Suomen välillä eroaa. Jaksossa myös käydään läpi miten perheellisenä sopeutuminen uusiin paikkoihin toimii.

    Sini Vanhala ja Ilmari Savolainen

    Urheilutoimittajat

    Kommentit pois päältä artikkelissa KTP – Paluu Huipulle: Jakso 5, vieraana Asier Arranz
  • Kaupungissa talvehtivat linnut

    Reportaasin takana on mielenkiinto kaupungissa talvehtimaan jääneiden lintujen heikoista mahdollisuuksista hakea luontaista ravintoa rantavesien jäätyessä. Tämän vuoksi päätin lähteä seuraamaan Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisen virtauksen synnyttämälle sulapaikalle, Tokoinrannalle, lintujen eloa. Tokoinrannalla Helsingin kaupunki järjestää talvehtimaan jääneille sorsille selviytymiselle tarvittavat olot. Tämä on Helsingin tärkeimpiä vesilintujen talvehtimispaikkoja. Erityisesti sorsat ovat tottuneet talvehtimaan tällä paikalla.

     

    Helsingin kaupunki järjestää Tokoinrannan sulaan talvehtimaan jääneille sorsille talviruokinnan ja ruokintapaikan puhtaanapidon.

     

     Leutoina talvina myös joutsenet jäävät talvehtimaan Tokoinrannalle ja hyödyntävät ruokintapaikkaa.

     

    Ruokinta-automaatti Tokoinrannassa toimii aurinkovoimalla. Ruuaksi sorsille tarjotaan kaupungin omilla pelloilla kasvatettua viljaa.

     

    Jäiden sulaessa sorsilla on mahdollisuus hankkia ravintonsa itse.

     

    Joutsenet ja sorsat elävät sopuisasti Töölönlahdella.

     

    Ruokinta tapahtuu veteen sijoittuvan ruokinta-automaatin avulla vedenpinnan alapuolella olevaan kaukaloon, mistä vilja on saatavissa vain sorsalinnuille, eikä varikset, pulut ja rotat pääse jyviin käsiksi.

     

    Sorsat ovat tottuneet talvehtimaan tällä Tokoinrannalla.

     

    Sinisorsa on tavallisin Helsingin kaupunkisorsa niin talvella kuin kesällä.

     

     

    Jasmin Juhola

    Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Suomen vesi -reportaasisarjaa.

  • Haastattelussa tennisammattilainen Harri Heliövaara – ”Tuntuisihan se idioottimaiselta lopettaa”

    Kuva: Suomen Tennisliitto

    Harri Heliövaara on pitkään tunnettu suomalainen tennis-pelaaja, mutta aivan viime kuukausien aikana 31-vuotias suomalainen on pelannut uransa parasta tennistä.

    Sain yhteyden Heliövaaraan rauhallisena tiistaiaamuna Cagliarista. Heliövaara on ollut vahvassa myötätuulessa viime kuukausien aikana, mutta koronaviruksen tuomat poikkeustilat turnauksissa hieman turhauttaa Heliövaaraa.

    – Heti kun lähtee hotellihuoneesta, niin pitää olla maskit päällä ja liikkuminen on ylipäänsä aika rajoittavaa. Sen takia itse viihdyn hyvin pelkästään hotellihuoneessa ja lähden pois ainoastaan, kun treenaamaan mentäessä, Heliövaara kertoo.

    Heliövaara on nähnyt monen monta maata viime syksyn jälkeen, kun tennis-kiertueet ovat jälleen jatkuneet. Suurin osa maista on ottanut tilanteen selvästi tosissaan, mutta myös poikkeuksia löytyy.

    – Turkissa asiat hoidettiin aika niin ja näin, siellä selvästi asiaan ei välttämättä tarpeeksi tosissaan suhtauduttu. Kokonaisuudessaan on kuitenkin ollut todella kovat rajoitukset päällä. ATP-kilpailuissa hotellista ei saa poistua minnekään muualle kuin tenniskentälle. Sillä tavoin sellainen normaalin elämän kokeminen jää pois, toisaalta eipä näin korona-aikana eri kaupungeissa niin hirveästi edes ole tapahtumaa.

    – Aikaisemmin menimme todella usein iltaisin ravintolaan syömään ja kyllähän sitä kaipaisi. Tällä hetkellä ruokaa saa syödä ainoastaan hotellissa tai joissain paikoissa pelaajille on järjestetty oma yhteinen lunch-tila.

    Vanhemmalla iällä Heliövaara on myös halunnut hieman enemmän nähdä paikkoja.

    – Liian monessa paikassa on tullut käytyä sillä tavalla, että ei loppuen lopuksi ole nähnyt mitään. Olen koittanut aina edes jotain käydä katsomassa kaupungilla, jos se on vain mahdollista.

    ”On ollut todella positiiviset kuukaudet”

    Heliövaara on ollut tyytyväinen hänen viime kuukausien edesottamuksistaan, vaikka positiivinen koronatestitapaus hänen kauttaan hieman sekoitti muutamia viikkoja sitten. Lopulta turnauksia ei sen takia jäänyt välistä kuin yksi kappale.

    31-vuotias Heliövaara näkee, että hän pelaa tällä hetkellä elämänsä tennistä nelinpelin parissa.

    – Onhan tämä ollut ihan huippukausi. Pidin vuoden alussa mahdollisena TOP100-paikkaa jossain vaiheessa kevättä, mutta se menikin jo aika nopeasti maaliskuun alussa rikki. Kaikin puolin minulla on ollut todella positiivinen alkuvuosi, mutta tämä vahva vire lähti jo syksyltä.

    – Koronatauon jälkeen kolme ensimmäistä turnausta menivät aika heikosti, mutta sen jälkeen pelit ovat lähteneet menemään hyville urille. Jo viime vuoden aikana tuli finaalipaikkoja turnauksissa ja sain oman perustason nostettua aika nopeasti korkealle tasolle.

    Heliövaara on pelannut monen eri parin kanssa nelinpelejä, uran ensimmäisen ATP-kilpailunsa Heliövaara voitti maaliskuussa Lloyd Glasspoolin kanssa. Heliövaara kertoo, että parilla on aina merkitystä pelaamiseen, ja eri parien kanssa pitää ottaa huomioon erilaisia asioita.

    – Henkisessä latauksessa huomaan sen parin merkityksen ehkä eniten, itse tykkään rauhallisista ja vähän jopa sellaisista hiljaisista pelaajista. Jos oma parini huutaa paljon tai on liian tiukka, niin se ei sovi itselleni välttämättä hirveän hyvin.

    – Myös pelillisesti on tietenkin eroa, ja niihinkin asioihin pitää aina sopeutua. Esimerkiksi juuri Lloyd on hyvin rauhallinen pelaaja sekä hänellä on hyvä syöttö. Se sopii minulle erinomaisesti.

    Marseillessa tullut uran ensimmäinen ATP-turnauksen voitto sekä muutenkin vahvat edesottamukset ATP-kilpailuissa ovat nostaneet Heliövaaran itseluottamusta runsaasti.

    – Marseille kisan voitto helpottaa paljon ATP-kilpailuihin mukaan pääsyä ja olen saanut myös realistisen fiiliksen, että voin menestyä kilpailuissa, enkä pelkästään osallistu mukaan. Ja täytyyhän se sanoa, että onhan ylipäänsä se aina vähän siistimpää mitä isompaan kisaan pääsee mukaan. Tenniskenttä nyt on aina sama, mutta on siinä kuitenkin muitakin eroja.

    Heliövaara on kertonut aikaisemmin, että hänen iso unelmansa on pelata Tokion Olympialaisissa. Aikaisemmissa haastatteluissa Heliövaara on myös maininnut uran lopettamisen, jos olympiapaikkaa ei tule.

    – Tähtään täysillä Olympialaisiin ja se selviää kesäkuun alussa, miten sen kanssa käy. Se on mun sellainen tietynlainen checkpoint-kohta, katsotaan miten pelit menevät ja missä asioissa pitää parantaa ja myös missä olen hyvä. Myös omalla rankingilla ja taloudellisella tilanteella on merkitystä.

    – Kun tällä hetkellä pelit menevät näin hyvin, tuntuisihan se idioottimaiselta lopettaa ura, vaikka olympiapaikkaa ei tulisikaan. Ja täytyy muistaa, että eihän tässä ole enää kuin kolme vuottakin Pariisiin.


    Kuva: Suomen Tennisliitto

    Heliövaaralle tuli liki neljän vuoden tauko ammattilaistenniksestä, kun hän opiskeli diplomi-insinööriksi vuosina 2013–17.

    – Kyllähän ne välivuodetkin vaikuttavat, että en tunne itseäni miksikään 31-vuotiaaksi vanhukseksi tennispelaajana. Kyllä uskon, että minulla on ainakin viisi vuotta hyviä pelivuosia vielä edessä, ehkä enemmänkin.

    – Tietenkin näin jälkikäteen se lopettaminen hieman harmittaa. Toisaalta jos en olisi silloin lopettanut, niin en tiedä miten asiat olisivat menneet, joten turha niitä on pahemmin enää murehtia.

    Heliövaaran suurin muutos neljän vuoden tauon aikana näkyi asennepuolella.

    – Nykyään pelaan täysin omilla ehdoilla, nuorempana otin paineita usein joiltain muilta, ulkopuolisilta ihmisiltä. Minulla on luottavainen olo, että kaikki menee hyvin, mutta jos ne eivät menekään, niin ei se ole maailman loppu. Nautin tästä, kun pääsen tekemään mistä tykkään, mutta jos pelit menevät huonosti, niin se ei vaikuta sellaiseen yleiseen elämiseen.

    – Koen, että harjoittelen aika fiksusti tällä hetkellä, vähän vähemmän kuin nuorempana ja pidän kehosta huolta. Pelillissä asioissa olen verkkopeliin varsinkin keskittynyt aika paljon, kun nelinpeliin olen enemmän pelannut.

    Blogiharrastus

    Harri Heliövaara pitää omaa todella mielenkiintoista blogiaan yllä osoitteessa harriheliövaara.fi. Hän kertoo blogissa omasta tennisurastaan ja näin vähemmän lajia seuraavalle ihmiselle blogi tuo todella mielenkiintoisia nostoja esiin yli 200 päivää vuodessa matkustavan urheilijan arjesta.

    – Jo vuosina 2011–12 pidin samantyyppistä blogia pystyssä. Se tuo itselle vähän sellaisen terapeuttisen fiiliksen. Sitten on toki kivaa, kun porukka tuntuu tykkäävän lukea sitä ja koen, että se on ihan kivaa sellaista interaktiivisuutta.

    – Totta kai on sellaisia päiviä, että tulee fiilis et ”nyt mun pitää kirjoittaa” ja varsinkin kotona ajattelee helposti, että olisi kiva tehdä jotain muuta. Mutta sitten, kun alkaa kirjoittamaan, niin teksti tulee lopulta aika nopeasti.

    Heliövaara on nostanut esiin jo uran lopettamisen, mutta mitään konkreettista asiaa hänellä ei ole, mitä uran lopettamisen jälkeen pitäisi tehdä.

    – Diplomi-insinöörin paperithan mulla on, mutta enemmän ja enemmän tuntuu siltä, että olisi kiva jatkaa tenniksen parissa hommia myös aktiiviuran jälkeen. Katsotaan sitä sitten, kun sen aika on, nyt kuitenkin keskityn täysillä seuraaviin treeneihin ja peleihin.

     

    Artikkelikuva: Suomen Tennisliitto

    Juuso Malinen

  • Blue light

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Nenna Nöjd

  • Miljoona etätyön sissiä

    Koronavirustilanne on ajanut etätöihin yli miljoona suomalaista, eikä tilanne ei näytä helpottavan. Pitkittynyt etätyö koetaan tutkimusten mukaan yksinäiseksi ja moni kaipaa työympäristöään sekä työkavereitaan.

    Saavun sateisena harmaana päivänä Vantaalaiselle paritaloalueelle.
    Ovelta minua jo tervehtii hymyillen Jukka Pentala.

    ‘’Tule vaan sisään, mulla on just kahvitauko meneillään’’, Jukka huutelee reilun turvavälin päästä.

    Vuoden 2021 maaliskuun alussa koronavirusrajoituksia jälleen kiristettiin. Leviämisvaiheessa olevilla alueilla on yli 6 hengen kokoontumisrajoitus ja hallitus esittää, että poikkeusoloissa ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset suljettaisiin asiakkailta väliaikaisesti kolmeksi viikoksi.

    Vuosi etätyötä – mitä siitä seuraa?

    Etätyö suositus puolestaan on ollut voimassa jo reilun vuoden eikä loppua näy. Suositusta tarkastellaan uudelleen 30.6.2021 mennessä.

    Jukka on ollut etätöissä juurikin suosituksen alusta alkaen. Hänen mukaansa heidän työpaikallaan suurin osa on nähnyt parhaaksi noudattaa etätyösuositusta.

    ‘’Meillä olisi muutenkin kyllä pienet työryhmät mutta yhdessä tuumin olemme päättäneet jokainen työskennellä kotoa. Itsekkin kuulun riskiryhmään, joten tämä päätös oli sillä tavalla helppo’’, Jukka kertoo.

    Pakolliset kokoukset ja muut tapaamiset hoidetaan etänä Zoomilla, tai Microsoft Teams -sovellusten avulla, jotka mahdollistavat helposti videokokoontumiset.

    ‘’Täällä työpaikalla järjestetään jopa yhteisiä kahvitaukoja etäkokoontumisina, mikä onkin tavallaan mukava idea koska kasvokkain ei ole työporukalla nähty pitkään aikaan. Mutta oudolta se kahvitauko tuolla tavalla tuntuu’’, Jukka sanoo.( ja katsoo keittiön pöydälle kasattua etätyöpistettä.)

    Etätyön vaikutuksiakin on alettu tutkimaan sen suuren yleistymisen ja pitkittymisen takia.
    Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä etätyöhön, mutta tutkimuksen mukaan fyysisen läsnäolon puuttumisen takia työn tekeminen on koettu korona-aikana kuormittavampana. Tutkijoiden mukaan suurin ongelma etätöissä on työyhteisöstä etääntyminen.

    ‘’Yksin asuvana täytyy myöntää, että yksinään kotona työn tekeminen ei mitenkään voi antaa samaa mitä työkaverit. Olen tottunut aiemminkin satunnaisesti työskentelemään etänä, mutta tämän vuoden jälkeen en malta odottaa että pääsen taas fyysisesti näkemään kaikki’’, Jukka kertoo.

    Kirjoittaja: Topias Pentala

  • Muutoksen tuulet puhaltavat Kalliossa

    Kalliossa rytisee ja työmaat vaikeuttavat kulkemista.
    Tekevätkö uudistukset naapurustosta kuitenkin entistä houkuttelevamman.

     

    Lämmin kevätaurinko hehkuu vaalean sinistä taivasta vasten kirkkaana. Raitiovaunut kolistavat Porthaninkatua pitkin ylös kohti kukkulan päällä komeilevaa kirjastorakennusta. Karhupuiston penkeillä on jo tungosta.

    Helsingin Kallion kaupunginosa on ollut jo pitkään nuorten aikuisten suosiossa. Erityisesti eri aloilla vaikuttavat taiteilijat ovat löytäneet tiensä Kallioon jo vuosikymmenien ajan. Naapuruston ainaisella suosiolla ei näytä olevan loppua näkyvissä, päin vastoin.

    Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue ja asukkaita sinne on änkeytyneenä lähes
    30 000. Useimmiten Kallioon muuttavatkin ensiasuntoaan etsivät yksineläjät, sillä suurin osa alueen huoneistoista on pienasuntoja, yksiöitä ja kaksioita.

    Onko työväen asuinalueenakin aikaisemmin tunnettu Kallio sitten muuttanut ulkoisesti muotoaan? Jotakin täytyy epäilemättä olla koko ajan tekeillä, jotta titteli Suomen tiheimmin rakennettuna alueena säilyisi.

     

    Jatkuva rakentaminen ärsyttää

    Hakaniemestä kohti Arabiaa kiemurteleva Hämeentie on ollut vuoden päivät ärsytystäkin herättäneessä remontissa. Kadun uudistus on nyt saatu päätökseen, mutta uudet remontit ympäri Kalliota aiheuttavat jo nyt muutoksia ja keskustelua.

    “Lähinnä mua ärsyttää, että ympäristö ei ole sillä tavalla esteettinen”, Kallioon pari kuukautta sitten muuttanut Iris Parkkinen summaa.

    “Mua ärsyttää, että nytkin tuossa Hesarilla on hirveesti kaikkia tietöitä ja mun talon vieressä puretaan kalliota. Mä en pidä siitä, että joitain asioita on keskeneräisenä. Toivoisin, että ympäristö olisi kliini ja siisti”, Parkkinen jatkaa.

    (Tähän) ajatukseen yhtyvät varmasti monet muutkin kalliolaiset. Esteettisen haitan sekä vaikeakulkuisuuden lisäksi remontit ja rakennustyömaat aiheuttavat huomattavia meluhäiriöitä.

    Vaikka Kallioon onkin rakennettu tiiviisti, varsinaisia uusia asuintaloja nousee alueelle harvoin. Poikkeuksen tekee Kaarlenkadulle vuonna 2022 valmistuva kerrostalo. (Poikkeuksellisesti) taloon rakentuu useampi perheasunto pienten yksiöiden ja kaksioiden sijaan.

     

    Kallion uusi palvelukeskittymä Lyyra

    Yksi varmasti odotetuimmista muutoksista Kalliossa on Hakaniemen metroaseman kupeeseen rakentuva palvelukeskus Lyyra. Sekin tulee vielä pitkään aiheuttamaan esimerkiksi häiritsevää melusaastetta, mutta tuo valmistuessaan Kallioon ihan uudenlaisia kohtaamispaikkoja ja sitä toivottua kliinisyyttä.
    Koska Kallioon olisi varmasti jatkossakin muuttajia enemmän kuin asuntoja olisi tarjolla, Lyyra voi tulevaisuudessa tarjota tähänkin ratkaisun. Ainakin väliaikaisen.

    Kortteliin nousee uusien ravintoloiden ja toimistotilojen lisäksi nimittäin myös uusi hotelli.
    Norjalainen hotelliketju Citybox avaa Kallioon Suomen ensimmäisen majoituskohteensa vuonna 2023.

    Asuinalueen uudistukset vaativat uhrauksia, mutta jospa tätäkin hyvää ja esteettisesti miellyttävämpää Kalliota kannattaisi odottaa.

     

    Teksti: Elina Niemi

Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi https://tntark.dk/viase.html https://luhmo.fi/cialisdk.html https://sbksweden.se/cialisfi.html Comprar Flagyl sin receta Köpa Cialis på nätet