-
Studion hengettäret Pauliina H. ja Tiina R. Viikon ensimmäisessä Ajatushattu-ohjelmassa vauhtiin pääsivät Pauliina Herronen ja Tiina Ryynänen. Tiukkaa visaa Suomen kaupungeista käytiin kera vierailevan tähden Juha Kyyrön. Yhtä tiukasti Pauski ja Tiina väittelivät lastenbiisien Sutsi-satsaa ja Dodo-Sorsan paremmuudesta, ja studiossa nähtiin väittelyn ratkettua villi voitontanssi. Uutiset toimitti ja ohjelman tuotti Ellen Tuomaala.
-
Kuuntele maanantain Kahvitauko podcast. Helvi Jääskeläinen ja Anna Laine puhuvat kuntavaaleista ja kananmunista. Luvassa myös Suomi100, jossa tarkastellaan 80-lukua. Juha Kyyrö tutki vaalimainoksia.
-
Jos ilmastonlämpeneminen jatkuu, on mahdollista, että vuonna 2080 hyvän kahvin juonti on enää vain harvojen etuoikeus.
Arabica-kahvipensas, joka muodostaa 75 % maailman kahvituotannosta, on erittäin tarkka kasvuolosuhteistaan. Pensas menestyy parhaiten vuorilla 15-25 asteen lämpötilassa, tarvitsee tietyn sademäärän eri kasvuvaiheissa, eikä se kestä hallaa tai kovaa tuulta.
Ilmastonmuutoksen jatkuessa sään ääri-ilmiöt yleistyvät, tuholaiset ja kasvitaudit lisääntyvät ja maan lämpötila nousee. Lämpimässä kahvipavut kypsyvät liian nopeasti ja kahvin laatu heikkenee. Vuoteen 2050 mennessä kahvintuotantoon soveltuvan maapinta-alan ennustetaan puolittuvan ilmastonmuutoksen vuoksi.
Elisa Markula (ylhäällä), Pauligin kahvidivisioonan toimitusjohtaja, ja Seija Säynevirta, Paulig-konsernin kahviliiketoiminnan yritysvastuupäällikkö kertovat kahvinviljelyn haasteista. Kahvintuottajat yrittävät sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin parhaansa mukaan. Tutkimustyön avulla pyritään kehittämään ilmastonmuutosta, tuholaisia ja tauteja paremmin sietäviä kahvilajikkeita. Esimerkiksi robusta-kahvipensas on kestävämpi lajike kuin arabica. Robusta-kahvi on kuitenkin kitkerämpää ja maku muistuttaa lähinnä mustaa vettä.
Myös viljelymenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Kahvitiloilla kokeillaan esimerkiksi erilaisten suojakasvien käyttöä ja uusien lannoitteiden vaikutuksia. 70-80 % maailman kahvista tulee kuitenkin pientiloilta, joilla ei yksinään ole varaa sopeutua muuttuviin viljleyolosuhteisiin. Siksi on perustettu Climate and Coffee -hanke, jonka avulla kahvialan suuryritykset ovat mukana tukemassa viljelijöitä ja tuottamassa tutkimustietoa parempiin viljelytuloksiin. Tutkimustieto on avoimessa tietokannassa kaikkien hyödynnettävissä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei kuitenkaan yksinään auta. Kahvituotannon on myös jatkuvasti pyrittävä pienentämään tuotannon hiilijalanjälkeä ja toimimaan ympäristövastuullisesti. Yksi suurimmista ilmastouhkista ovat kuitenkin kuluttajat. Omalla käytöksellään onkin mahdollista pienentää ilmastokuormitusta ja hillitä ilmastonmuutosta: kierrätä kahvipakkaus muovinkeräykseen tai energiajätteeseen, lajittele kahvinpurut biojätteeseen ja muista laittaa kahvinkeitin pois päältä. Kannattaa myös pyrkiä keittämään kahvia vain sen verran kuin tarvitsee, sillä 500 gramman kahvipaketilliseen tarvitaan jopa 2,5 kg kahvipensaan marjoja.
Anni Sulonen 
Laura Laakso -
Kiersimme Helsingin Kalliossa kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä eilisestä kellojen siirrosta. Kesäaikaan siirtyminen jakaa monesti mielipiteitä.
Gerd, 67: ”Kellojen siirtäminen ei haittaa minua. Nousen aamulla muutenkin aikaisin, joten muutos ei juurikaan vaikuta minuun.” 
Satu-Maarit, 20: ”Kellojen siirtäminen aiheuttaa turhaa rasitusta ihmisille.” 
Elias, 25: ”Kellojen siirtämisestä voisi luopua kokonaan niinkuin joissain maissa on jo tehty.” 
Hannele, 35: ”Kesäaikaan siirtyminen ei haittaa minua – en oikeastaan edes muistanut, että kelloja siirretään.” 
Kuvat: Oskari Andersson 
Teksti: Elmeri Lohikoski -
Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtajana nyt toista vuotta toimiva Hanna Jauhiainen on huolissaan. Meri-Rastilan hienon lähimetsän alueelle ollaan rakentamassa kerrostaloja siitäkin huolimatta, että lähistöllä sijaitsee myös suojeltu muinaisranta.
Meri-Rastilan tilanne ei ole ainutkertainen. Helsingin muuttuvan kaavoitustilanteen myötä muitakin lähimetsiä, kuten Helsingin Keskuspuistoa ja Vartiosaarta, uhkaa osittainen häviäminen uudisrakentamisen myötä.
Hanna Jauhiainen toimii Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtajana. Lähimetsiksi kutsutaan lähellä ihmisen asuinalueita sijaitsevia metsäalueita. Kaavoissa alueet on monesti merkitty virkistys- tai suojelualueiksi. Lähimetsien aineettomat hyödyt ovat huomattavat: Ne tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia ja parantavat ilmanlaatua. Lunnonläheisyyden on myös tutkittu vähentävän stressiä, mikä parantaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. “Helsingissä voi matkustaa metsään metrolla ja se on oikeasti hienoa! Helsingin vehreys on monille turisteille nähtävyys”, Jauhiainen jatkaa lähimetsien hyötyjen listaa. Helsingin kaupungin kannattaisikin käyttää lähimetsiä matkailuvalttina.
Kelopuut lisäävät lähimetsien monimuotoisuutta. Jokainen kiinnostunut voi tarkkailla oman lähimetsänsä tilaa. Hyvinvoivan metsän tunnistaa lajiston monimuotoisuudesta ja puuston iän vaihtelevuudesta. Myös lahopuut ovat hyvä merkki, sillä ne ovat tärkeitä monille lahottajasienille ja hyönteisille. “Helsingissä on paljon hienoja, monimuotoisia ja luonnontilan kaltaisia metsiä”, Jauhiainen kertoo.
Lahopuut ovat tärkeitä lahottajasienille ja hyönteisille. Lähimetsien vointi on tällä hetkellä hyvä,vaikka liikenteestä johtuvien ilmanlaatuongelmien vuoksi kaikkein herkimpiä lajeja ei esiinny. Uhkatekijät lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti.
Konkreettisten merkkien kuten roskaisuuden ja monotonisen kasvillisuuden lisäksi huonosti voivan metsän tunnistaa helpoiten kaavasta. Jos uuteen kaavaan metsän tilalle on merkitty asuinalue, tullaan metsä kaatamaan ja rakentamaan. Kaavoitus onkin tällä hetkellä Helsingin lähimetsien suurin uhka, sillä tarve uusille asunnoille on kova. Lisäksi kaupunki saa tuloja kaavoittamalla ja myymällä tonttimaata. Luontoalueista ei vastaavanlaista kassavirtaa synny. “Siitäkin huolimatta lähimetsät tulisi säilyttää, sillä ne ovat tärkeä osa Helsinkiä ja tärkeitä paikallisille asukkaille”, Jauhiainen muistuttaa.
Helsingin metsien kääpälajisto on tällä hetkellä monipuolinen. Kuvassa taulakääpä. Yksi metsien tilaa kartoittava taho Suomessa on Luonto-Liitto. Jauhiainen itse päätyi mukaan Luonto-Liiton metsäryhmän toimintaan neljä vuotta sitten oltuaan ensin mukana esimerkiksi Venäjän Petroskoin metsien suojelutyössä vapaaehtoisena. Luonto-Liiton metsäryhmä yrittää parantaa metsien hyvinvointia metsäkartoitusten ja suojeluesitysten avulla. Metsäryhmä myös kerää tietoa metsistä suojelun tueksi.
Näiden käytännön toimien lisäksi Luonto-Liitto pyrkii kehittämään ihmisten luontosuhdetta. Esimerkiksi pari vuotta sitten järjestettiin Lähimetsät haltuun -kampanja, jolla pyrittiin tuomaan lähimetsien tärkeyttä ihmisten tietoisuuteen. Kampanjoinnin lisäksi metsäryhmän metsä- ja metsäretkilähettiläät kiertävät kouluissa ja päiväkodeissa lisäämässä metsätietoisuutta ja innostamassa lapsia metsäretkille. “Lähimetsät tulevat tutuksi, kun mennään fyysisesti paikanpäälle”, Jauhiainen kertoo.
Hyvinvoivan metsän lajisto on monipuolinen. Pienellä alueella voi esiintyä esimerkiksi useita eri jäkälälajeja. Pitääkseen huolta metsistä ei kuitenkaan tarvitse toimia osana ryhmiä tai liittoja. Jokainen voi myös itsenäisesti vaikuttaa omien lähimetsiensä hyvinvointiin. Voi ottaa selvää kunnan kaavoitustilanteesta ja äänestää. Kunnallispolitiikalla on suuri merkitys kaavoitukseen, joka puolestaan määrittää lähimetsien tulevaisuuden. “Kaavoituksen ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito”, Jauhiainen jatkaa.
Tällä hetkellä yhtenä ongelmana on, että kaavoitus on kaukainen asia monelle. Ei ymmärretä, mikä kaavoitusprosessi on ja miten se vaikuttaa meidän elinympäristöömme. Kaavoitusta pitäisikin käsitellä jo peruskouluissa. Silloin ihmiset oppivat ymmärtämään jo nuorena asioiden syy- ja seuraussuhteita. Otettuaan itse selvää asioista ja vaikutusmahdollisuuksista voi levittää tietoutta naapureille ja rohkaista muita ihmisiä mukaan lähimetsien suojeluun.
Helsingin kaavoitustilanteeseen voit tutustua Helsingin Kaupunkisuunnitteluviratson kotisivuilla: http://www.hel.fi/www/ksv/fi
Tutustu myös Luonto-Liiton Metsäblogiin: https://metsablogi.wordpress.com/
Anni Sulonen Laura Laakso -
Hobbyhorse Revolution -elokuva kertoo tytöistä, jotka harrastavat keppihevos kilpailua. Continue Reading…
-
Fredi levyttää 10 vuoden tauon jälkeen
Matti ”Fredi” Siitonen on julkaissut uransa aikana 13 studioalbumin lisäksi lukuisia kokoelmia ja singlejä. Viimeisintä levyä on valmisteltu kolme vuotta, ja sen odotetaan valmistuvan syksyllä 2017.
-
Mitä viikolla tapahtui? Ajatushattu oppi jotain ampiaisista ja Amerikasta, Äfterwörk lankutti, Ajatushatussa Lauri kertoi Muumeista painajaisissaan, Äfterwörkin juontajista Helvi totesi, ettei ala reppanoista kouluttamaan miestä itselleen, Ajatushatun Anna harrasti lohtusyömistä ja tuottaja Lauri jotain muuta, Äfterwörkissä mietittiin radiotuottajan toimenkuvaa, Ajatushatussa keksittiin ratkaisu alati kasvavaan ihmisten määrään ja Lauri sai Suvin jäätymään puhuttaessa julkkis- ihastuksista Ajatushatun perjantaissa.
-
Earth Hour -ilmastotapahtumaa vietetään jälleen lauantaina 25. maaliskuuta kello 20.30-21.30. Tarkoituksena on ennen kaikkea välittää päättäjille viesti ympäristön ja ilmaston huolestuttavasta tilasta.
WWF:n organisoimaan kannanottoon voi osallistua sammuttamalla turhat valot.
Ensimmäinen Earth Hour järjestettiin 2007 Sydneyssä Australiassa. Sen jälkeen tapahtuma on levinnyt muihin maihin ja siitä on tullut maailman suurin ilmastomielenilmaus. Viime vuonna tempaukseen osallistui 178 maata.
Tänä vuonna Earth Hour -erityisteemana on ruuan ilmastovaikutukset. Sen vuoksi esimerkiksi Radio Nova ja WWF järjestävät lauantaina illalla Kaapelitehtaalla kynttiläillallisen. Jokainen voi myös järjestää kotonaan oman illallisen kynttilänvalossa.
Laura Laakso 
Hanna Matikainen -
Ohjelman juonsivat Ellen Tuomaala ja Johannes Tarhio. Uutiset tuotti Pauliina Herronen ja tuottajan penkillä istui Toni Randén.
Pohdinnassa mm. terrorismi, klassinen musiikki ja japanilainen gangsteri. Missä kalat imevät ihmisten sormia? Juoko joku pillillä kahvia? Kuuntele:
