• Muutoksen tuulet puhaltavat Kalliossa

    Kalliossa rytisee ja työmaat vaikeuttavat kulkemista.
    Tekevätkö uudistukset naapurustosta kuitenkin entistä houkuttelevamman.

     

    Lämmin kevätaurinko hehkuu vaalean sinistä taivasta vasten kirkkaana. Raitiovaunut kolistavat Porthaninkatua pitkin ylös kohti kukkulan päällä komeilevaa kirjastorakennusta. Karhupuiston penkeillä on jo tungosta.

    Helsingin Kallion kaupunginosa on ollut jo pitkään nuorten aikuisten suosiossa. Erityisesti eri aloilla vaikuttavat taiteilijat ovat löytäneet tiensä Kallioon jo vuosikymmenien ajan. Naapuruston ainaisella suosiolla ei näytä olevan loppua näkyvissä, päin vastoin.

    Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue ja asukkaita sinne on änkeytyneenä lähes
    30 000. Useimmiten Kallioon muuttavatkin ensiasuntoaan etsivät yksineläjät, sillä suurin osa alueen huoneistoista on pienasuntoja, yksiöitä ja kaksioita.

    Onko työväen asuinalueenakin aikaisemmin tunnettu Kallio sitten muuttanut ulkoisesti muotoaan? Jotakin täytyy epäilemättä olla koko ajan tekeillä, jotta titteli Suomen tiheimmin rakennettuna alueena säilyisi.

     

    Jatkuva rakentaminen ärsyttää

    Hakaniemestä kohti Arabiaa kiemurteleva Hämeentie on ollut vuoden päivät ärsytystäkin herättäneessä remontissa. Kadun uudistus on nyt saatu päätökseen, mutta uudet remontit ympäri Kalliota aiheuttavat jo nyt muutoksia ja keskustelua.

    “Lähinnä mua ärsyttää, että ympäristö ei ole sillä tavalla esteettinen”, Kallioon pari kuukautta sitten muuttanut Iris Parkkinen summaa.

    “Mua ärsyttää, että nytkin tuossa Hesarilla on hirveesti kaikkia tietöitä ja mun talon vieressä puretaan kalliota. Mä en pidä siitä, että joitain asioita on keskeneräisenä. Toivoisin, että ympäristö olisi kliini ja siisti”, Parkkinen jatkaa.

    (Tähän) ajatukseen yhtyvät varmasti monet muutkin kalliolaiset. Esteettisen haitan sekä vaikeakulkuisuuden lisäksi remontit ja rakennustyömaat aiheuttavat huomattavia meluhäiriöitä.

    Vaikka Kallioon onkin rakennettu tiiviisti, varsinaisia uusia asuintaloja nousee alueelle harvoin. Poikkeuksen tekee Kaarlenkadulle vuonna 2022 valmistuva kerrostalo. (Poikkeuksellisesti) taloon rakentuu useampi perheasunto pienten yksiöiden ja kaksioiden sijaan.

     

    Kallion uusi palvelukeskittymä Lyyra

    Yksi varmasti odotetuimmista muutoksista Kalliossa on Hakaniemen metroaseman kupeeseen rakentuva palvelukeskus Lyyra. Sekin tulee vielä pitkään aiheuttamaan esimerkiksi häiritsevää melusaastetta, mutta tuo valmistuessaan Kallioon ihan uudenlaisia kohtaamispaikkoja ja sitä toivottua kliinisyyttä.
    Koska Kallioon olisi varmasti jatkossakin muuttajia enemmän kuin asuntoja olisi tarjolla, Lyyra voi tulevaisuudessa tarjota tähänkin ratkaisun. Ainakin väliaikaisen.

    Kortteliin nousee uusien ravintoloiden ja toimistotilojen lisäksi nimittäin myös uusi hotelli.
    Norjalainen hotelliketju Citybox avaa Kallioon Suomen ensimmäisen majoituskohteensa vuonna 2023.

    Asuinalueen uudistukset vaativat uhrauksia, mutta jospa tätäkin hyvää ja esteettisesti miellyttävämpää Kalliota kannattaisi odottaa.

     

    Teksti: Elina Niemi

  • Riippumattomasti unelmia kohti

    Vilzue aka Ville Kyöperi on nuori Tampereella vaikuttanut rap- artisti. Nuoren miehen elämä otti uuden suunnan, kun hän muutti Helsinkiin opintojen perässä. Radio ja TV-journalismia opiskeleva Vilzue pohtii opintojen ja musiikinteon yhdistämistä. Fiilispohjalta musiikkia tekevä nuorimies onkin löytänyt uutta aikaa musiikille.

    “Helsingissä on periaatteessa paremmat mahdollisuudet musan tekoon. Uudet ystävät, kuten tuottaja Topias Pentala ovat auttaneet minua edistämään musantekoa opintojen aikana”.

    “Olen löytänyt uutta tyyliä ja nyt se kuulostaa mielestäni siltä, kun olen pitkään halunnut. Nyt on saatu melkein albumillinen musiikkia kasaan. Koulu on mahdollistanut musantekoa siellä olevien ihmisten ansiosta”.

     

    Musiikki ei ole sidonnainen niihin
    asioihin, mitä teen muualla”

     

    “Musanteko on fiiliksestä kiinni. Ennen olin pitkiä päiviä töissä niin ei ehtinyt kauheasti tehdä. Koulupäivät ovat lyhyempiä kuin työt, joten aikaa on jäänyt todella paljon.

     

    Vilzue on julkaissut useita musiikkivideoita. Parhaimmillaan katsojia on ollut lähes 7000.  Kuva: Vilzue Productions

     

    Koronavirustilanne on vaikuttanut muusikoiden uriin sekä unelmiin. Somessa puhutaan paljon kulttuurialalla olevien ihmisten elinkeinojen menetyksestä.

    “Musan suhteen unelmat menee yleensä isoissa aallokoissa. Kun saa hyvän biisin aikaan fiilis on että vain taivas on rajana, mutta kun inspiraatiota ei ole fiilis on täysin päinvastainen ja kyseenalaistaa itseään muusikkona”.

    Keskustelun mennessä koronavirukseen, oli Vilzuella selkeät ajatukset: tällä hetkellä ei kiinnostaisi olla täysipäiväinen muusikko, mutta kun tilanne on ohi hän aikoo saada kappaleensa kuuluviin.

    “Loppupelissä haluan tehä musaa ammatikseni ja kiinnostus on kova”.

     

    “Sä oot kaunis sun omal taval
    sä oot tähti sun omal laval”

     

    “Omalta artistiudelta toivon, että ihmiset kuulee mun biisit ja tarinat. Haluun että ne tarinat vois kannustaa ihmisiä asioissa, joista he eivät ole varmoja. Pyrin “herättelemään” niitä ihmisiä, jotka kuuntelee mun musaa ja luoda biisien lopussa positiivisen fiiliksen”.

     

    21-vuotias Vilzue julkaisi hiljattain kappaleen “reunal”. Kuva: Vilzue Productions

     

    Teksti: Melisa Starast, radio- ja TV-journalismi

  • Klaus Klöve show


    Kommentit pois päältä artikkelissa Klaus Klöve show
  • AjankohtaistaHaastattelutUrheiluUrheiluvideot

    KTP – Paluu Huipulle: Jakso 3, vieraana Antti Mäkijärvi

    Tämän viikon jaksossa Sini Vanhala muistelee Antti Mäkijärven kanssa edellistä kautta ja Veikkausliigaan nousuun johtanutta ottelua.

    Jaksossa käydään läpi myös minkälainen kokemus oli pelata jalkapalloa Saksan rajojen sisällä ja mitä oppeja sieltä jäi mukaan. Edellisen jakson teemalla jatkaen muistellaan pelaajan näkökulmasta tunnelmia edelliseltä kaudelta sekä käydään läpi Mäkijärven ratkaisevaa maalia Liigakarsinnan toisessa ottelussa vieraskentällä.

    Sini Vanhala ja Ilmari Savolainen

    urheilutoimittajat

    Kommentit pois päältä artikkelissa KTP – Paluu Huipulle: Jakso 3, vieraana Antti Mäkijärvi
  • Vaikutusvaltaisille riveille vaiko massaan?

    Kävin tapaamassa Aino Mäkelää liittyen hänen unelmien työpaikkaansa. 20-vuotiaalla opiskelijalla oli paljon hyviä näkemyksiä liittyen hänen unelmien työpaikkaansa ja työuraansa. 

    “En osaa sanoa mitään tiettyä yritystä, missä haluaisin työskennellä enkä usko, että yrittäjyys olisi tällä hetkellä yksi haaveistani. Toiveena olisi tehdä töitä media-alalla työt voisi liittyä radioon tai tv-tuotantoon. Haluaisin saada omaa kädenjälkeä näkyviin isoissa projekteissa”, kertoo Mäkelä.

    Mäkelä vaikuttaa rohkealta ja suorasanaiselta persoonalta. Hänen äänessään on tietynlainen varmuus, mutta hänen kertoessaan unelmien työstään rohkeus hyppää esiin.

     

    “Luultavasti tulee olemaan 

      jotain ihan uutta”

     

    Aino Mäkelä pohtii tulevaa työelämäänsä monelta kantilta.
    Kuvaaja: Melisa Starast

     

    “Luultavasti unelmien työpaikkani on sellainen, mistä en tiedä vielä mitään. Isommasta mediatuotannosta en tiedä vielä mitään, mutta pienemmistä projekteista on ehtinyt kertyä kokemusta”, kertoo Mäkelä itsevarmasti. 

    Nykynuorilla voi olla isoja paineita päästä opiskelemaan ammatti sekä saada työpaikka. Mäkelällä vaikuttaisi olevan selkeä tieto siitä, mitä “työminä” tarkoittaa. 

    “Töissä edustetaan työpaikkaa tai firmaa ja jätetään “kotiminä” kotiin. On itsestään selvää, että ei voi olla täysin oma itsensä, vaan käyttäydytään työarvojen mukaisesti. Näen, että on tärkeää tehdä työt hyvin ja saada asema, että on korvaamaton työyhteisölle”. 

     

    “Rehellisyys ja luotettavuus 

      kantaa tosi pitkälle”

     

    Kunnianhimoiselta vaikuttava Mäkelä tuntuu nuoresta iästään huolimatta näkevän, millaisiin rooleihin hän työpaikkahierarkiassa sopii. Mäkelä punnitsi vaikutusvaltaisessa asemassa olemisen sekä “tavallisen” työntekijän roolit tarkasti. 

    “ Nautin kyllä siitä, että voin jollain tasolla palvella muita ja olla ryhmässä päätöksiä tekevässä asemassa, mutta tunnen oloni mukavammaksi, jos minulla on esimies. Ei minulla välttämättä ole kunnianhimoa vaikutusvaltaisille riveille. Saattaisin tuntea oloni yksinäiseksi, jos olisin iso pomo”.

     

    Kirjoittaja: Melisa Starast, radio- ja TV-journalismi

    20rad.melisa.starast@heoedu.fi

  • Kuva Anne-Marie Saune, Norway

    Oma juttu työelämästä, omia kokemuksia.

     

    Yltiöoptimismi mitä se on?

    Nykyinen life couchien eli elämänvalmentajien kulttuuri on saanut ihmiset uskomaan, että kaikessa on kyse omasta asenteesta ja tahdosta.  Ihmisiä kannustetaan yltiöpäiseen myönteisyyteen. Positiivisuus voi olla ihailtava piirre, mutta yltiöoptimismi on harhaa. Korostetun myönteinen suhtautuminen voi estää näkemästä asiat sellaisina kuin ne ovat. ”Myönteisismissä” yritetään nähdä mahdollisuuksia siellä, missä niitä ei edes ole. Nyt en kerro rekrytilanteesta, vaan siitä, kun ollaan oikeasti tekemässä työtä.

    Pelko ja viha voivat suojata, työpaikkallakin. Viidakon lait käyttöön. 

    Ihminen, joka on joutunut kestämään vastoinkäymisiä, hänelle tulee päällimmäiseksi luonteen piirteeksi viha kaikkea kohtaan. Liiallinen myönteisyys johtaa helposti sokeaan luottamukseen. Optimisti ei suostu näkemään sitä tosiasiaa, että maailmassa on myös pahoja puolia, eivätkä kaikki ihmiset tahdo toisilleen vain hyvää. Yltiöoptimisti ei osaa suojella itseään pahoilta asioilta, ja hän tulee esimerkiksi herkemmin huijatuksi. Sinisilmäisyys siis liiallinen positiivinen asenne saa  monen ihmisen liikaa luottamaan läheisiin ihmisiin. Liialliset optimistit – varsinkin, jos heitä on paljon – ovat vaaraksi muille, sillä yleinen vastuuntunto ja asioiden varmistaminen jää heikolle.

    Evoluutiossa negatiiviset tunteet ovat olleet elinehto. Pelko suojaa liialta uhkarohkeudelta, viha rakentaa suojaavan rajan, ja häpeä estää tekemästä mitään moraalitonta. Onko kokemusta ?

    Haittaaks se jos kaikkia ei onnista ja aina ei onnistu. 

    Elämä on epäreilua, olet varmaan huomannut ettei kaikilla ole samanlaiset lähtökohdat elämään. Toiset ihmiset saavat jo syntyessään paremmat lähtöasetelmat elämään. Vertaus kultalusikka suussa syntyneisiin. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta kaikilla niitä vain ei ole. Pessimisti ymmärtää, että kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa. Pessimisti tietää, missä menee saavutettavien asioiden raja, katso pankkitilillesi kyllä se paljon kertoo sinulle sinun elämäsi mahdollisuuksista. Ei tietenkään kaikkea voi pankkitilin suuruudella mitata. Tämä suojaa kohtuuttomilta pettymyksiltä. Kun tiedostaa lähtökohtansa ja mahdollisuutensa, on helpompi arvostaa niitä pieniä asioita, jotka omassa elämässä ovat hyvin. Pienet asiat ovatkin niitä parhaita onnen hetkeä. Omat rakkaat, läheiset ihmiset tai sitten omat eläin lemmikit.  Löydä omat hyvät ja huonot puolesi omasta elämästäsi.

    Minä ja me. Maailma ja ihmiset ovat monimutkaisia.

    Jos joku sanoo ymmärtävänsä sinua täysin, älä usko. Strategian suunnitttelijaalle tärkeitä neuvoja vai onko?  Parhaimmillaan toinen voi olla ainoastaan jäljillä siitä, mitä sinä viestit. Ihminen voi tajuta vain yksinkertaisia, pieniä asioita. Pessimistin elämä voi olla helpompaa ja rennompaa, koska hän ei jaksa edes vaivata päätään maailman ja muiden ihmisten käsittämättömän monimutkaisilla rakenteilla. Diplomi-insinöörien ammatti jargonia ei todellakaan aina jaksa kuunnella, kerron kokemuksesta, minulla on ollut tämän kaltainen parisuhde edellisessä elämässäsi, kun olin nuori nainen. En minä kyllä vielä ole vanhakaan.

    Mikä saa sinut kestämään paineita ja stressiä? 

    Pessimisti kestää vastoinkäymisiä, vai kestääkö?

    Oletko kokenut elämän vastoin käymisiä? Kun elämä potkii päähän, kyllä se tekee kipeää. Kärsimys ei tee autuaaksi, eikä kipu poistu tyhjillä ”kyllä se siitä” -sanoilla. Pessimismi on hyvä asenne vastoinkäymisissä, koska pessimisti on tiennyt vastoinkäymisten olevan odotettavissa. Miten sinä kohtaat elämäsi kriisit? Pessimisti kohtaa kriisit rauhallisemmin kuin optimisti. Hän kestää puolison nalkuttamisen, koliikkivauvan tuoman väsymyksen ja työpaikan menetyksen muita paremmin.

    Sanotaan yrittäjälle, että yrittäjä on hyvä yrittäjä jos hän on kokenut konkurssin ja selvinnyt siitä, monestakin konkurssista se karaisee. Pohjalta ponnistanut niin hyvä tulee. Epäkohtiin ei pidä jäädä jumiin.

    Pessimististäkin voi tulla oman asenteensa vanki, jos hän jatkuvasti etsii epäkohtia ja saivartelee. Elämä voi käydä ahdistavaksi.  Kyynisyys on pessimistille kuin palava tulitikku kuivassa metsässä. Parempi olla tarjoamatta sitä sytkäri hänelle. Yltiöpessimistin voi yrittää palauttaa takaisin oikeisiin mittasuhteisiin antamalla suoraa palautetta ja näyttämällä hänelle asioiden valoisia puolia. Tunnistatko tämän kaltaiset tyypit lähipiiristäsi? Oikeassa paikassa huumori on paikallaan.  Jos vastaat hänen sanomaansa yliampuvalla pessimistisyydellä tai huumorilla, hän saattaa nähdä oman synkkyytensä naurettavuuden.

    Miten on? Onko esimieheni tai naisesi aidosti läsnä.

    Mielenkiintoista on myös, että palkitsemisessa tärkeää on osoittaa, miten kehittämisehdotuksilla oli merkitystä. ”Pelkkä kiitos tai palkanlisät eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin yhdessä tässä ja nyt luotu, koska esimerkiksi palkankorotuksen muistaa vain pari viikkoa.” Nostan esiin myös esimiehen merkityksen eli onko työntekijöillä tunne, että esimies on käytettävissä kun häntä tarvitaan. Kyse ei ole määrästä vaan tunteesta, ”että hän on riittävästi läsnä tarvittaessa – tuossa on tuoli, istu alas ja puhutaan!” ”Välittäminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät ole rakettitiedettä mutta edellyttävät, että osaa ottaa ammattiin liittyvän position ja kantaa vastuun. Yhtä lailla johtajalla tulee olla se – vaikka coach tai työnohjaaja – jolle itse voi marmattaa.” Onko sinulla millainen suhde sinun työnantaasi? ”Kun ihmisten välille syntyy tunne, vie se mennessään. Kun enää ei näe toista, on kontakti mahdoton, eikä auttaminen ole mahdollista.” Kiinnitä huomiosi  myös nykyaikaisen varsin abstraktiin työnkuvan, joka ei rajoitu työpaikalle, vaan kulkee miltei koko ajan mielessä mukana.

    ”Vaaditaan uudenlaisia taitoja johtaa itseään, koska moderniin työnkuvaan liittyy uupumisen ansa. Hyvinvointi edellyttää sitä, että voi päästää myös irti työstä. On helppo luhistua kuorman alle, kun rakenteet eivät sovellu muuttuneeseen työinfrastruktuuriin, eikä kyse ole väliaikaisesta tilanteesta.” Hyvää on, että työntekijät ja työnantaja ovat samassa veneessä ja toisistaan riippuvaisia, eivät eri aluksissa.

    ”Joka ikinen työntekijä on oman työpaikkansa arkkitehti siihen miten työpaikalla voidaan. Sivusta katsominen on totaalisesti mahdotonta. Kaikki ovat osallisia, ei ole osattomia!” Rekry tilanteissa pienessä firmassa katsotaan miten henkilökemiat toimii. Voit siis vaikuttaa! Mutta kuinka ollakaan, tunti meni ja televiso vei kaiken aikasi ja sohvalta on noustava. Onkohan mielesi kirkastunut? ”Hyvä pointti, mitähän vastaat?”

     

    Esimiehestä kerrottua

    Mielenkiintoista on myös, että palkitsemisessa tärkeää on osoittaa, miten kehittämisehdotuksilla oli merkitystä. ”Pelkkä kiitos tai palkanlisät eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin yhdessä tässä ja nyt luotu, koska esimerkiksi palkankorotuksen muistaa vain pari viikkoa.” Se on muuten, totta markkinatalous panee kuluttamaan vaan enemmän.

    Nostan esiin myös esimiehen merkityksen eli onko työntekijöillä tunne, että esimies on käytettävissä kun häntä tarvitaan. Kyse ei ole määrästä vaan tunteesta, ”että hän on riittävästi läsnä tarvittaessa – tuossa on tuoli, istu alas ja puhutaan!” Kuinka moni oma esimiehesi on antanut sinulle oikeasti aikaansa puhumalla sinun kanssa sinun työtehtävistä aidosti?

    ”Välittäminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät ole rakettitiedettä mutta edellyttävät, että osaa ottaa ammattiin liittyvän position ja kantaa vastuun. Yhtä lailla johtajalla tulee olla se – vaikka coach tai työnohjaaja – jolle itse voi marmattaa.”

    ”Kun ihmisten välille syntyy tunne, vie se mennessään. Kun enää ei näe toista, on kontakti mahdoton, eikä auttaminen ole mahdollista.” Tänä päivänä digitaalisuus on läsnä työpaikoilla ainakin toimisto työssä. Moni tekee töitä tietokoneilla entistä enemmän nykyaikaisen varsin abstraktin työnkuvan, joka ei rajoitu työpaikalle, vaan kulkee miltei koko ajan mielessä mukana.

    Etsitään yhdessä  uudenlaisia taitoja johtaa itseään, koska moderniin työnkuvaan liittyy uupumisen ansa. Hyvinvointi edellyttää sitä, että voi päästää myös irti työstä, suomalailsella metsä on lähellä ja jo 5 min kävely metsässä rauhoittaa, monella on siitä kokemusta. On helppo luhistua kuorman alle, kun rakenteet eivät sovellu muuttuneeseen työinfrastruktuuriin, eikä kyse ole väliaikaisesta tilanteesta.”

    Pieni vinkki: hyvää on, että työntekijät ja työnantaja ovat samassa veneessä ja toisistaan riippuvaisia, eivät eri aluksissa.”Joka ikinen työntekijä on arkkitehti siihen miten työpaikalla voidaan. Sivusta katsominen on totaalisesti mahdotonta. Kaikki ovat osallisia, ei ole osattomia!”

    Voin siis vaikuttaa!

    Mutta kuinka ollakaan, tunti meni ja sohvalta on noustava. Onkohan mieli kirkastunut? ”Hyvä kysymys, mitä vastaat?”

     

    Anne Kaski-Klöve
    Radio-ja tv-journalisti
    rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

  • 9.4. Pinjalla ja Saaralla on asiaa

    Pinjalla ja Saaralla on asiaa! Lähetyksen teemana ovat ihmissuhteet, rakkaus ja seksi.
    Näitä teemoja puidaan lähetyksessä estottomasti ja monelta kantilta.

    Lähetyksessä kuullaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen keskittynyt lääkäri ja rakkaustohtori Emilia Vuorisalmen haastattelu rakkaudesta ja seksuaaliterapeutti, Sex Tape Suomi-ohjelman host Marja Kihlströmin haastattelu seksistä. Lisäksi kuullaan radiodokumentti ”Puhetta siitä itsestään”.

    Saara Elo ja Pinja Kostiainen                                                    Kuva: Ilkka Jukarainen

     

    Saara ja Pinja
    Marja Kihlström
    Kuva: Matti Kihlström
    Emilia Vuorisalmi
    Kuva: Marica Rosengård

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa 9.4. Pinjalla ja Saaralla on asiaa
  • 3.4. Iiron ja Tanjan Perjantai Brunssi

    Iiron ja Tanjan Perjantai Brunssi (03.04.2020) haastatteli musiikkibisneksen keskiössä toimivaa agenttia Aino Järventausta, joka antaa podcastissa kullanarvoisia vinkkejä musiikkialasta kiinnostuneille.

    Myös Korona ja etäopetus nousevat lähetyksessä tapetille.

    Kuva: Hanna Viljaranta

    Kommentit pois päältä artikkelissa 3.4. Iiron ja Tanjan Perjantai Brunssi
  • 31.3. Emman ja Karon Menovinkit

    Emman ja Karon tämänkertaisissa menovinkeissä keskitytään kotivinkkeihin. Mitä kaikkea voikaan tehdä kotona nyt koronan keskellä? Haastattelussa myös kreikkalaisen ravintolan Cafetinon omistaja Giorgos Tountas. Hän kertoo englanniksi miksi nyt kannattaa pysyä turvallisesti kotona ja siitä miten yhdessä tästä kaikesta selvitään. Toisena haastattelu, miten korona on vaikuttanut Keravalaisen perheen arkeen, jossa kotona asuu vielä neljä lapsista.

    Kommentit pois päältä artikkelissa 31.3. Emman ja Karon Menovinkit
  • 30.3. Kilkin & Korhosen Ilmiötunti

    Kilkin & Korhosen tämän viikon ilmiötunnilla keskustellaan opiskelijaelämän risuista ja ruusuista. Haastattelussa teologiaa opiskeleva Inka kertoo, minkälaista on järjestää tapahtumia yliopistomaailmassa.  Ilmiötunnin pääaiheena käsitellään feminismin merkitystä sekä paneudutaan epätasa-arvoisuuden ilmenemiseen nykymaailmassa. Lisäksi kuulemme aikuiskasvatusta opiskelevan Jasminen mietteitä feminismistä.

     

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa 30.3. Kilkin & Korhosen Ilmiötunti
Køb Cialis på nettet https://tntark.dk/viase.html Köpa Cialis på nätet https://tntark.dk/ciafi.html http://www.konepajasurvonen.fi/tmp/viase.html http://www.putkirakentajat.fi/js/viano.html http://smedehytten.dk/kamagdk.html http://kenneludda.se/kamagse.html