• Aku Joentausta on suomen kovakuntoisin pokeriammattilainen

    Malminkartanon jätemäen raastavan pitkät portaat ovat monen himoliikkujan harjoittelupaikka. Portaita ylös asti kiirehtiminen on monelle kestävyysurheilijallekin kova pala.

    Talven aikana portaita on käynyt kipuamassa milloin mikäkin urheilija tai huippuunsa trimmattu astronautti. Heidän kovakuntoiseen juoksijajoukkoonsa liittyi myös muuan nastolalainen pokerinpelaaja. Aku Joentausta juoksi portaat nopeammin kuin kukaan tähän mennessä niitä ajan kanssa kivunnut suomalainen urheilija. Jos et usko, googlaa vaikka.

    Aku
    Kuva: Mikko kärkäs

    Ammatikseen pokeria pelaava Aku kiertää ympäri maailmaa pokeriturnauksissa. Pokerimatkojen lisäksi hän matkustelee ympäri Eurooppaa laskettelemassa, pyöräilemässä ja hiihtämässä. Miten ihmeessä pokeriammattilainen pieksee suomalaiset kestävyysurheilijat kovassa kestävyystestissä?

    Lahden Rautatieasema kylpee keväisessä auringonpaisteessa. Todella kylmien talvipäivien jälkeen auringon lämpö tuntuu jälleen piristävältä. Soitan Joentaustalle odottavani häntä aseman sisällä. Hän vastaa napakasti olevansa pian perillä. Hetken päästä näen kun  hoikka kiharatukkainen nastolalainen pyrähtää, asiaan sopivasti, Rautatieaseman portaat ylös muutamalla terävällä askelluksella.

    Tervehdysten jälkeen istahdamme alas asemaravintolan pöytään. Levitän pöydälle nauhurin, vihkon ja tietokoneeni. Joentausta hämmästelee kaikkea laitteistoa ja tokaisee naurahtaen ettei tällaisesta ollut puhetta tapaamisesta sovittaessa. Vakuutteluni laitteiston tarpeellisuudesta saa pokeritähden nopeasti unohtamaan niiden olemassaolon.

    Harjoittelen tavoitteellisesti ja kovaa varsinkin pyöräilyä silmällä pitäen.

    Nastolalainen pokerinpelaaja on siis epävirallinen Malminkartanon kuningas. Kukaan ei ole todistetusti juossut jätemäen portaita nopeammin. Voidaan jo tämän perusteella todeta, että Joentausta on äärimmäisen kovassa fyysisessä kunnossa. Siksi sopiikin kysyä miten tällainen kunto on saavutettu?

    – Harjoittelen tavoitteellisesti ja kovaa varsinkin pyöräilyä silmällä pitäen. Lisäksi urheilen todella monipuolisesti. Säännöllisesti harrastamiani lajeja ovat hiihto, laskettelu, jalkapallo, salibandy, sulkapallo, juoksu ja pyöräily, joka ehdottomasti päälajini. Tällainen yhdistelmä lajeja tekee minusta varmasti monipuolisemman kuin monesta muusta porrasjuoksijasta. Lisäksi tällä hetkellä treenaan uintia, koska osallistun triathloniin tulevana kesänä.

    Joentausta käy pyöräilemässä myös Suomen ulkopuolella

    Urheilijaahan ei tee ainoastaan se, että liikkuu paljon ja harjoittelee aktiivisesti. Pelkästään Suomen korkeimmasta jääkiekkosarjasta Liigasta löytyy esimerkkejä ravinnon tärkeydestä huipulle tähdätessä. Tämä puoli on myös kunnossa.

    – Minun ei tee edes mieli syödä mitään roskaa. Oikein syöminen tulee tavallaan vain itsestään ja alkoholin kulutus on ainakin tällä hetkellä lähes nollassa. Annan jo tarpeeksi tasoitusta muille, koska en pysty keskittymään 100-prosenttisesti vain harjoitteluun.

    Joentausta on osallistunut pyöräilyssä kansallisiin kisoihin ja hän pitääkin kuntoaan yllä lähes päivittäisellä monipuolisella liikunnalla. Joskus se tarkoittaa jalkapalloa ja joskus taas juoksulenkkiä. Tämänkin haastattelun jälkeen edessä oli parin tunnin pyörälenkki.

    Pokerinpelaaja ja monipuolinen urheilija. Vaikka pokeri on pitkään ollut suurin osa elämästä, Joentausta kokee kuitenkin olevansa koko ajan enemmän urheilija kuin pokerinpelaaja. Hän ei silti lokeroi itseään täysin pokerinpelaajaksi tai urheilijaksi.

    – No pokerista rahat tietenkin tulevat ja se on työni. Silti en koe kuuluvani pokerinpelaajien tai urheilijoiden joukkoon. Molempia teen mielelläni, mutta kotonani olen enemmän urheilija. Elän unelmaani kun saan tehdä aktiivisesti molempia.

    Urheilu on aina kiinnostanut Nastolan pokerimestaria. Peruskoulussa hän oli myös tunnollinen koululainen, mutta lukiossa pokeri alkoi viedä yhä suuremman siivun elämästä. Siinä sivussa urheileminen oli myös tärkeä osa elämää. Laaja lajivalikoima on varmasti Joentaustan urheilullisen lahjakkuuden ansiota. Yläasteella Akun tunteneilta kysyttäessä käy ilmi, että ei oikeastaan ole lajia jota hän ei hallitse.

    – Joo Akke oli kyllä tosi kova lajissa kuin lajissa. En oikeastaan muista yhtään lajia, jossa hän ei ollut hyvä tai oppinut hyväksi. Jos nyt pakko joku keksiä niin telinevoimistelu ei varmaan ollut ainakaan silloin täysin hänen lajinsa, kertoo nimettömänä pysyttelevä Joentaustan tunteva henkilö.

    Lukion jälkeen koulu unohtui ja parikymppisenä kilpapyöräily oli jo tiivis osa elämää pokerin ohella. Nyt 24-vuotiaana seuraava askel on siirtyä ratapyöräilyn pariin, jossa Joentausta mainitsee tavoitteekseen Suomen ennätyksen 1000 metrillä. Ei hassumpi tavoite pokerinpelaajalle!

    Vaikka Aku mainitsi elävänsä unelmaansa pokeriammattilaisena, joka mahdollistaa vahvan panostuksen urheiluun. On hänellä silti tavoitteena päästä Jyväskylän yliopistoon lukemaan liikuntabiologiaa. Ura liikunnan ja urheilun parissa siis kiinnostaa. Pokerin pelaamista hän ei kuitenkaan aio lopettaa.

    Teksti ja Kuvat: Mikko Kärkäs

  • Kohtaamisia

     

    • Kuka olet?

    • Miltäs nyt tuntuu?

    • Tiedätkö mitä rasa tarkoittaa? (vastaus: kudottu lapanen)

    • Mikä on lempituntisi päivässä?

    • Millä tavalla toteutat itseäsi tänä keväänä?

     

    Olen Mia, toimistohäärä.

    Nyt tuntuu siltä että jännittää ja innostaa.

    Rasa…kuulostaa joltain millä saa aikaan tuhoa.

    Lempituntini on se tunti kun ensimmäisen kerran katsoo tai astuu ulos aurinkoon.

    Toteutan itseäni elämällä vähän enemmän kuin ennen.

     

    Marko, opiskelen kirjoittavaa journalismia ja olen melkein valmis terveystieteiden kandi.

    Tuntuu utuiselta…

    En tiedä, olisiko rasavilli?

    Paras tunti vuorokaudessa on 21-22.00, olen silloin virkeimmilläni.

    Toteutan tänä keväänä itseäni opiskelemalla ahkerasti.

     

    Olen Karoliina Ek, valokuvauksen tuntiopettaja/keittiöpsykologi.

    Tuntuu toiveikkaalta.

    Rasa…ööö…se on harava.

    Paras tunti päivässä on tunti heräämisen jälkeen.

    Pyrin kuvaamaan vuosien tauon jälkeen omakohtaista valokuvausprojektia.

     

    Kysymykset ja kuvat: Kristiina Sievi-Korte

     

     

     

  • Sopivan kokoinen keho

     

    Lihavat on leppoisia, ei ne keksi kepposia. Tämän tutun hokeman voisi tulkita myös niin, että lihavat on laiskanpuoleisia ja hitaita, eikä luovassa ajattelussakaan ole kehumista. Toki myös laihuuteen liittyy vahvat ennakkoluulot: huomattavaa hoikkuutta pidetään sairaalloisena. Kuitenkin ylihoikkia ihmisiä kadehtitaan enemmän kuin ylilihavia, vaikka molempia kehon tiloja pidetään jokseenkin ei-suotavina.

    räiskypäräisky+Journalistiikan opettaja Sirkku Räihälä  on pohtinut ylipainon merkitystä työelämässä Kansanopisto-lehdessä  2004 kirjoittamassaan artikkelissa. Kansanterveyslaitoksen silloisen tutkimuksen mukaan on selvää näyttöä siitä, että lihavia naisia syrjitään työelämässä, ja että he ansaitsevat normaalipainoisia vähemmän.

    – Ja kuitenkin, kuten kirjoitin jo tuolloin:

    ” Valtaosalle meistä käy niin, että ajan kuluessa tukka lyhenee ja ahteri levenee.”

    – Mielestäni ikärasismi  on kuitenkin isompi ongelma työmarkkinoilla kuin syrjintä lihavuuden tähden – oli silloin ja on nyt.

    – Itse syön suht terveellisesti ja liikunkin. Olen yrittänyt laihduttaa useita kertoja elämäni aikana ja onnistunutkin  siinä.  Nuorempana ulkonäköseikat olivat enemmän pinnalla ja motivoivat painonpudotukseen. Nykyään tuntuu tärkeältä voida hyvin sen kokoisena kuin on.

    – Lihavuuttaan tai laihuuttaan sureksiville sanoisin, että ole itsesi kanssa sinut.  Kukin kantaa painonsa itse, yksi lysti mitä muut ajattelevat.  

     

     Visuaalisen journalismin ja valokuvauksen opiskelija Kristiina Sievi-Korte törmäsi kasvisruokavalioonsa liittyviin ennakkoluuloihin erään työpaikkansa työhöntulotarkastuksessa:  Työterveyshoitaja ei suostunut kirjoittamaan todistusta Kristiinan työkykyisyydestä, koska Kristiinan ruokavalio ei sisällä eläinproteiineja. Onneksi lääkäri ei ollut samoilla linjoilla, vaan kirjoitti todistuksen. 

    Kristiina on ollut nuorempana tuhdimmassa kunnossa, mutta ei kokenut oloaan hyväksi kehossaan tuolloin.  Nykyinen paino tuntuu sopivalta, ja sen ylläpitämisessä auttavat kasvisruokavalio, runsas liikunta, riittävä uni, ja stressin välttäminen.

    – Syyt painonhallintaan ovat suurelta osin  terveydellisiä, Kristiina painottaa.  Mm. perinnöllinen selkävika motivoi painonhallintaan.

    Nykyään Kristiina varoo myös alipainoa, ettei vaikuttaisi riutuneelta.

    – Kuuntele kehoasi. Jos sinulla on hyvä olla, se riittää. Älä ota liikaa paineita ulkonäöstä, Kristiina evästää painoaan tai painottomuuttaan miettiviä.

     

    ”Saat bikinivartalon, kun sinulla on bikinit ja vartalo.”

    Tämä Kodin Kuvalehden kolumnin lausahdus on omiaan rohkaisemaan kaikenkokoisia naisia pukeutumaan haluamallaan tavalla. Vaikka oman kehon muodot taitavat askarruttaa naisia enemmän kuin miehiä, sivuaa aihe toki miestenkin elämää.

    Jukka Leskinen, kirjoittavan journalismin opiskelija, joutui laihduttamaan terveyssyistä.  Hänelle puhkesi diabetes v 2006. Jukka on aina ollut pyöreähkö, ja sai koulussa osansa kiusaamisesta sen tähden. Jukka oli kuitenkin suht. tyytyväinen olemiseensa, vaikka ylipainon vuoksi vointi ei aina ollutkaan niin hyvä.

    Diabeteksen puhjettua Jukka pudotti painoaan viisitoista kiloa.  Nykyään paino pysyy 90-95  kg:n välillä, ja kuntoilu kuuluu olennaisena osana Jukan elämään, kuten myös herkuttelu silloin tällöin. 

    Naisessa Jukka katsoo kokonaisolemusta – esim. naisen koko ei merkitse. Mikäli `kauniilla´ naisella on tyhmiä ajatuksia tai mielipiteitä, ei Jukka arvosta häntä kovin korkealle. 

     

     

     

     

    jalat+Kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma aiheeseen: Painoni on jojoillut 52-vuotisen elämäni aikana vähintään +-10 kg. Tälläkin hetkellä työn alla on se perinteinen kymmenen kilon painonpudotus.

    Kymmenvuotiaana olin ihastunut luokkalaiseeni poikaan. En tyytynyt ihailemaan häntä salaa, vaan kirjoitin rakkauskirjeen. Asetin sen pojan pulpettiin niin, että hän näkisi sen heti kun palaa välitunnilta ja avaa pulpetinkannen.

    Ja näkihän poika, ja sain vastauksenkin! ”Rakastan sinua vaikka oletkin läski.” Kaikessa lyhykäisyydessään. En muista tuntemuksia joita vastaus sai aikaan, mutta arvatenkaan välillemme ei kehkeytynyt romanssia.

    Kirje-episodi tuntuu näin pitkän ajan kuluttua kovin hupaisalta. Kyseinen poikakin on jo kuollut muutama vuosi sitten liikenneonnettomuudessa. Mutta uskon että tälläkin pienellä tapahtumalla kaiken muun kouluaikaisen nimittelyn ja huomauttelun ohella on ollut merkityksensä kielteisen kehonkuvani syntymisessä.

    Olin niellyt pureksimatta ajatuksen, että laihuus on kaunista, ja lihavuus rumaa.

    Vaikka aika parantaa haavoja, painon vaihteluilla on edelleen turhan suuri merkitys tunnetiloihini. Ajattelen kuitenkin, että kaiken muutoksen tulee  lähteä itsensä hyväksymisestä. Siitä, että ajattelee olevansa riittävän hyvä sellaisenaan. Silloin epäonnistuminen tai onnistuminenkaan  eivät määritä omaa arvoa ihmisenä.

    Kuvat ja teksti Martta Nerg

     

     

     

     

      

  • Vanhan huvilan anarkisti

    Vanhassa Linnunlaulun huvilassa tuoksuu mummolalta ja radiosta soi klassinen musiikki. Huoneet ovat lattiasta kattoon täynnä kaikenlaista tavaraa. Sanonta: ”kaikkea maan ja taivaan väliltä” ei riitä kuvaamaan puoliakaan tästä aarreaitasta, josta löytyy mitä vain aurinkolaseista kasettisoittimiin ja pehmoleluista suksiin. Pelkästään kirjoille on varattu useampia huoneita. Yksi oleellinen osa sisustusta kuitenkin puuttuu, nimittäin huvilan omistaja, pääkaupunkiseudulla jo vuosikymmeniä vaikuttanut, ihastuttanut ja vihastuttanut Aulis Junes.

    Ulko-oven viereiseltä jakkaralta löytyy lappu, johon on kirjoitettu tikkukirjaimin: ”OLEN PUUKASALLA HUVILAN TAKANA.”

    Aulis (1 of 1)
    Aulis Junes on lähes 80-vuotias anarkisti ja populisti. Hän pitää kirpputoria nelikerroksisessa kodissaan, Linnunlaulun huvilassa.

    Harmaantunut anarkisti-pappa kertoo iloisesti ja avoimesti pitkään jatkuneesta toiminnastaan ongelmanuorten kanssa. Uraksi, tai työksi hän ei halua vuosien aikana kertynyttä kokemustaan kutsua.

    ”Mä en halua olla minkään järjestön, tai yrityksen keulahahmo, tai muutenkaan mikään esikuva.”

    Vuosien mittaan Junes on kuitenkin saanut niin paljon aikaan, että häntä olisi helppo pitää omaperäisenä esikuvana, mitä tulee nuorisotyöhön.

    Vuonna 1990 hän perusti Hannu Penttisen kanssa Aseman lapset ry:n. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhteisö, jonka tarkoituksena on lasten ja nuorten terveen kasvun sekä nuorten ja aikuisten luontevan vuorovaikutuksen tukeminen. Järjestön toiminta on laajentunut valtavasti neljännesvuosisadassa. Muun muassa Walkers-kahvilat kuuluvat järjestön piiriin. Nykyisin Aseman lapset ry:llä on useita yhteistyökumppaneita RAYsta Opetus- ja kulttuuriministeriöön asti.

    ”Silloin alkuaikoina me vaan kuljeskeltiin tuolla juna-asemalla ja puhuttiin nuorille. Joistain huomas heti, että niillä ei oo kaikki kunnossa. Sitte me yhessä alettiin miettiä, kuinka vaikka niistä huumeista pääsis eroon, ja että miten pääsis muutenki takasin jaloilleen.”

    Jaloilleen pääseminen ei ole aina helppo projekti, varsinkaan asunnottomana. Niinpä vuonna 1990 Junes oli Aseman lasten lisäksi mukana aloittamassa talonvaltausliikettä, joka on yhä pystyssä nimellä Oranssi ry. Pian valtausten jälkeen Helsingin kaupunki alkoi tehdä hyvillä mielin yhteistyötä Oranssi ry:n kanssa. Kaupunki aluksi vuokrasi ja lopulta myi Oranssi ry:lle huonokuntoisia puutalokiinteistöjään, jotka järjestön nuoret sitten peruskorjasivat itselleen sopiviksi vuokra-asunnoiksi.

    Junes on yhä yhteyksissä entisten ongelmanuorten kanssa, joita hän auttoi jo lähemmäs 30 vuotta sitten.

    ”Joo, oon mä saanu kutsuja häihin ja kastajaisiin! Kovasti kiittelevät aina ku nähdään. Tänäänki puhuin yhen Riston kanssa pitkät pätkät puhelimessa, ku se soitti. Kuuskymppinenhän seki taitaa jo olla.”

    Hyvä palaute ja elämänlaadun paraneminen, jota Junes on saanut nuorten kohdalla todistaa toimintansa aikana, ovat olleet hänelle motivoivia tekijöitä homman jatkamisessa. Edelleen Linnunlaulun huvilan tiluksilla käy niin uusia kuin vanhojakin kasvoja juttelemassa Junesille ja tekemässä hänen kanssaan pihatöitä, kuten halon hakkuuta.

    ”Tää ei oo mikään lääkärin vastaanotto, jossa sulle tungetaan vaan pillerit kouraan ja lähetetään matkoihis. Tänne tullaan vähän niinku tultais mummollaan, tai pappalaan kylään.”

     

    Teksti: Anni Hausen

    Kuvat: Tapio Brotherus

  • Kohtaamisia

    • Kuka olet?
    • Hyvien bileiden salainen ainesosa on…
    • Elämäni parhaat bileet olivat…
    • Illan päätteeksi…
    • Paras bilejuoma ja -ruoka?

    Olen Heta, opiskelen taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatusta.

    Hyvien bileiden salainen ainesosa on spontaanius.

    Elämäni parhaat bileet olivat Flowssa vuonna 2015.

    Illan päätteeksi suutelen tai nukun yksin.

    Paras bilejuoma ja -ruoka ovat viini ja ranskalaiset perunat

     

     

     

     

     

     

     

    Helmigallup

    Olen Helmi, opiskelen Heossa valtiotieteitä.

    Hyvien bileiden salainen ainesosa on tarjoilu.

    Elämäni parhaat bileet olivat Kotkan meripäivillä vuonna 2013.

    Illan päätteeksi on pakko saada ruokaa.

    Paras bilejuoma- ja ruoka

    ovat viini ja kaikki dippailtavat asiat

     

    Olen Heikki, opiskelen taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatusta.

    Hyvien bileiden salainen ainesosa on kupliva tunnelma.

    Elämäni parhaat bileet olivat Ilosaaressa 2009, olin siellä silloin ensimmäistä kertaa.

    Illan päätteeksi pitää muistaa juoda paljon vettä.

    Paras bilejuoma ja -ruoka ovat

    skumppa ja coctailpalat.

    Kalliit sellaiset.

    Kuvat ja teksti: Danae Delikouras

  • Poika nimeltä Päivi

    “Sopiskohan tuo mulle?”,  sipisee mies vaimolleen naisten alusvaateosastolla. Vaimo ei hätkähdä, sillä hän on tiennyt miltei koko kymmenvuotisen avioliiton ajan miehensä viehtymyksestä pukeutua naisten vaatteisiin.

     

    Transvestisuus (aiemmin myös ristiinpukeutuminen, engl. cross-dressing) on sisäinen tarve eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin muun muassa pukeutumalla ja meikkaamalla tälle sukupuolelle tunnusomaisesti ja muuttamalla elekieltä sen mukaisesti.  Transvestisuus on sukupuolisuuden ilmiö, jolla ei ole selvää yhteyttä seksuaalisuuteen; vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta seksuaalisen mielihyvän saamista kutsutaan transvestiseksi fetisismiksi.  Vaikka eroottista latausta liittyy usein myös transvestisuuteen, se ei ole transvestisen käytöksen päämotivoija, ja saattaa myös kadota ajan myötä.”

     

    Nelikymppinen Pasi on tunnistanut transvestisen suuntautumisensa jo yläasteikäisenä.  Hän ei ole kuitenkaan halunnut tulla “kaapista” taipumuksensa kanssa, vaan  pukeutuu naisten vaatteisiin vain kotonaan vaimonsa nähden.  Lapsetkaan eivät tiedä isänsä tästä puolesta, eivätkä näe kun isä pukee naisen yöpaidan ylleen viereisessä makuuhuoneessa.

     

     Pasi on vastikään rohkaistunut kertomaan transvestisuudestaan äidilleen.   Pasin äiti ei oikein tiedä mitä ajatella asiasta, mutta se ei tunnu vaikuttaneen äidin ja pojan läheisiin väleihin negatiivisesti. Vaimo taas on kertonut siitä muutamalle naispuoliselle ystävälleen, joiden suhtautuminen Pasiin ei ole sen takia muuttunut.  

    Pasi kokee aina olleensa oman tien kulkija, eikä koe tarvetta “hyväksyttää” taipumustaan isomman yleisön edessä.  Vaimon mielestä pukeutuminen naisen vaatteisiin on vain yksi harmiton persoonallisuudenpiirre Pasissa – ongelmaksi on toistaiseksi muodostunut vain se, jos sekä vaimo että Pasi haluavat pukeutua samaan yöpaitaan, tai että vaimon mielestä Pasi suurentaa hänen vaatteitaan harteikkaampana ja kookkaampana.

    Vaikka Pasi vaeltelee mielellään esim. naisten alusvaateosastolla, hän ei halua sovittaa saati ostaa vaatteita. Vaimon täytyy arvioida vaatteiden sopivuus, ja maksaa ne sitten kassalla. Pasi  haluaa, että myyjälle jäisi mielikuva, että vaatteet on tarkoitettu vaimolle. Ehkä pukeutumiseen liittyy kuitenkin häpeää tai noloutta?

    Pasi ei koe, että transvestisuus olisi ristiriidassa hänen kristillisen maailmankatsomuksensa kanssa.  -Kaitpa Jumala tiesi millaisen minusta loi,  hän tuumaa.

     

    “Transvestiitteja on arvioitu olevan noin yksi prosentti väestöstä.  Transvestisuutta esiintyy sekä miehillä että naisilla, joskin usein transvestiiteiksi mielletään vain naisiksi laittautuvat miehet.  Vaikka transvestiitin seksuaalinen suuntautuminen voi olla mikä tahansa, heteroseksuaalisuus on transvestiiteilla ainakin yhtä yleistä kuin muulla väestöllä.  Transvestiitin sukupuoli-identiteetti on anatomisen sukupuolen mukainen, eikä transsukupuolisuudelle tyypillistä sukupuolen korjaushalua esiinny… Transvestisuus on pysyvä ominaisuus, jonka intensiteetti saattaa vaihdella, mutta joka ei koskaan katoa pysyvästi.”

     

    “Naisellinen” ei ole sana joka tulee Pasista ensimmäiseksi mieleen.  Hän on lyhythiuksinen, harteikaskin, ja pukeutuu tavanomaisen miehisesti.  Hänen luonteessaan ovat kuitenkin korostuneina hoivavietti ja herkkyys;  yleisesti naisellisina pidetyt piirteet. Hän kokee miesten maailman karskina ja kovana, ja ihannoi naisia ja naisen vartaloa.  Aikaansakin hän viettää mieluiten  naisten seurassa. Syntysyytä transvestisuuteen ei wikipedian mukaan tiedetä – tutkimuksissa lapsuusiän kokemusten rinnalle mahdollisiksi selittäjiksi  ovat nousseet geenit ja hormonit.  Pasin isäsuhde on ollut etäinen, ja suhde äitiin taas hyvin läheinen.  Mutta kuten sanottu, ei voi tietää mikä on vaikuttanut mihinkin.

    Pukeutuessaan naiseksi Pasi kokee nousevansa arjen yläpuolelle.

    Hän voi näin sipsutella hetken “Mirjana”, olla viehkeä ja haluttava nainen. Miehinen puoli on tällöin ikään kuin kytketty pois päältä.

    Seksuaalisuuttaan hän haluaa toteuttaa  suhteessa naiseen.

    “Transvestismi luokiteltiin Suomessa kansainvälisen tautiluokituksen perusteella fetisismin ja sadomasokismin ohella sairaudeksi aina vuoteen 2011 saakka. Tuolloin terveyden ja hyvinvoinnin laitos päätti poistaa ne luokituksesta, koska niiden mukana ololle ei ole nähty enää kunnollisia lääketieteellisiä perusteluita.”

    Pasin nimi on muutettu.

    Teksti ja kuvat Martta Nerg. Lainaukset wikipedia.

     

     

  • Kohtaamisia

     

    • Kuka olet?

    • Miten vietät pääsiäistä, onko traditioita?

    • Miten nautit mämmisi?

    • Minne lentäisit luudalla?

    • Mitä toivot pääsiäismunasta kuoriutuvan?

     

    kristiina sievikorte_pääsiäinen_2016_ (2 of 3)

    Mauri Piispanen, ylläpidän atk-verkkoa HEO:ssa.

    Pääsiäisenä mennään mökille, siellä lasketaan lastenlasten kanssa mäkeä.

    Mämmiä syön huonosti ja harvoin.

    Lentäisin Jungfrauiochille (Euroopan korkein rautatieasema).

    Munasta voisi kuoriutua matkalippu kauas.

     

     
    kristiina sievikorte_pääsiäinen_2016_ (1 of 3)Olen Pille Kõrvits, toimin siivoojana HEO:ssa.

    Vietän pääsiäistä kotona, värjäilen munia sipulilla, teen pashaa ja rauhoitun.

    Nautin mämmini kulhosta ja maidon kera.

    Lentäisin luudalla Australiaan.

    Munasta toivoisin kuoriutuvan kengurunpoikasen.

     


    _KSK6847
    Tatu Hiltunen, ”elämäntapakonsultti”.

    Traditioihin kuuluu syödä lasteni suklaamunat, tarpeen mukaan pihistän myös lelut.

    Nautin mämmini visuaalisesti…

    Lentäisin luudalla 1920-luvulle tai linnunradan rajalle tai….Kuopioon!

    Toivon että pääsiäismunasta kuoriutuu maailmanrauhaa.

  • Asiat muuttuvat vuosikymmenessä

    Kaksi kilpailijaa istuu sohvalla pitäen toisiaan käsistä. Studioyleisö odottaa jännittyneenä. ”Suomen…ensimmäisen…Big Brotherin…voittaja on…Perttuuuu!”

    Viime joulukuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta Suomen ensimmäisen Big Brother -voittajan julkistamisesta. Kisan voitti tuolloin 23-vuotias vihtiläinen Perttu Sirviö.

    Tuon kymmenen vuoden aikana tositv on kokenut melkoisen evoluution. On Paratiisihotellia, Hottiksia, Suomen surkeinta kuskia, kokkia ja Ensitreffejä alttarilla. Nykyään tositv-ohjelmiin lähtemisen suurin syy on päästä televisioon ja julkisuuteen. Silloin, kun Perttu ja kumppanit valtasivat BB-talon, oli vähän erilaiset kuviot.

    ”Me lähdettiin seikkailuun ja tottakai se voittoraha motivoi, eikä silloin tiedetty mitä siitä seuraa”, Perttu sanoo. Tarkoittaen tietysti sitä julkisuusrumbaa, johon tositv-tähdet joutuvat, ja jota kaikki eivät hallitse.

    tositv2

    Kanavatarjonta tulvii tositv-ohjelmia.

    Perttua julkisuus on kohdellut aina hyvin. Onko tähän joku salaisuus?

    ”Pitää tietty raja, mitä kerrot ja mihin lähdet mukaan. Tietyt asiat pidetään siellä oman boxin sisällä.”

    Helpottaa tietysti jos omaa ihan normaalit käytöstavat, eikä tarkoituksellisesti lähde kylille huutelemaan.

    ”Onhan tässä pämpätty ja pidetty hauskaa”, hän naurahtaa. Mutta kohtuudella. Pertusta ei skandaaliuutisia ole kirjoitettu koskaan.

    Vieläkö olisit halukas lähtemään, tai onko pyydetty, esimerkiksi uudestaan Big Brotheriin tai vastaavanlaiseen formaattiin?

    ”Ei ole pyydetty, enkä lähtisikään. En ole enää niissä kuvioissa. Silloin näki sen koko homman, niin hyvässä, kuin pahassa.”

    Kaksi vuotta sitten Perttu kuitenkin nähtiin asiapitoisemmassa Tervetuloa kotiin -realitysarjassa. Ohjelmassa remontoitiin ihmisten koteja kuntoon heidän poissaollessaan.

    Tällainen ohjelma juontaa juurensa Pertun ammatillisesta osaamisesta. Hän on saanut vastailla väsymykseen asti kyselyihin, mitä hän teki BB:stä voittamillaan rahoilla, mutta kerrataanpa vielä.

    Hän perusti rakennusalan yrityksen, jonka kautta vielä nykyäänkin tekee urakointia. Myöhemmin hän on perustanut ystäviensä kanssa toisenkin firman, joka tuo maahan sisustustarvikkeita ja tekee muun muassa ravintolasisustuksia. ”Meillä on sata jälleenmyyjää ympäri Suomea”, hän kertoo.

    Paitsi perusti voittorahoilla firman, tuli maailmallakin käytyä. ”Pamplonan härkäjuoksussa olen käynyt kuutena vuonna ja ensi kesänä tulee neljäs Monacon Grand Prix. Mä tykkään Monacosta, se on sopivan pieni, ei ole pahuutta, ihmiset voivat hyvin ja se huokuu heistä.”

    Jos on tositv mennyt kymmenessä vuodessa eteenpäin, samoin on tehnyt Perttu omassa elämässään. On yrityksiä, omakotitalo ja kaksi lasta. Nykyään hän silminnähden nauttiikin elämästään perheensä kanssa ja itsellensä mieluisten työkuvioiden keskellä.

    Virallisen haastatteluosuuden jälkeen Perttu pääsee vielä vauhtiin antaessaan pientä osviittaa tulevista projekteista. ”Eri alojen ihmisiä kun pannaan nippuun ja verkostoidutaan, niin alkaa tulosta tulla”, hän vinkkaa.

    perttu

    Perttu viihtyy nykyisissä kuvioissaan.

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Danae Delikouras ja Jukka Leskinen

  • Mestarivalmentaja Pekka Mäki – ”Nyrkkeily on elämäntapa”

    Pakkasen autioittaman Helsingin Pitäjänmäen uumenista kuuluva bassonjytke johdattaa meidät pimeässä kohti ovea. Sitten koko Ringside Gymin 700 kirkkaasti valaistua neliötä pistävän hienhajun kera paiskautuvat naamalle. Sisällä kylmyydestä ei ole tietoakaan. Kaiuttimista jymisevää rap-musiikkia säestää ympäri salia kuuluva painavien iskujen pauke. Näky on tyrmäävä. On tiistai-ilta. Tervetuloa ammattilaisten vuorolle.

    Continue Reading…

  • Kohtaamisia

     

    • Kuka olet?
    • Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla/pohdinnassa?
    • Mistä haaveilet?
    • Minne matkustaisit juuri nyt?
    • Onko kevättä rinnassa?

     

    Jyrki (1 of 1)

    Olen Jyrki ja työskentelen merikartoituksen parissa.

    Tällä hetkellä vapaa-aikaa täyttää uuden kodin remontointi.

    Haaveilen keväthangista ja puuterilumesta. Juuri nyt matkustaisin Pallastunturille.

    Kyllä kevättä on rinnassa, typerä hymy naamalla ja ajatukset karkailevat.

     

     

    Gallup (1 of 1)Olen Arandi De Souza Ferreira, työskentelen keittiöapulaisena.

    Juuri nyt pohdinnan alla on pysyvämpi työpaikka.

    Haaveilen siitä, että perheelläni on turvallinen tulevaisuus.

    Matkustaisin kotimaahani Brasiliaan.

    Kyllä on kevättä rinnassa, hymy herkässä!

     

     

    Gallup (1 of 2)

    Olen Teemu Niemelä, opiskelen Heo:ssa visuaalista journalismia.

    Tällä hetkellä työn alla hakuprosessi seuraavaan opiskelupaikkaan.

    Haaveilen elämästä ilman aikatauluja.

    Matkustaisin Japaniin, se olkoon  paratiisimaani.

    Kyllä, kevättä on rinnassa…

     

Kjøpe Viagra uten resept Acheter Cytotec Kjøpe Cialis Norge uten resept Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Cialis por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge