-
Luonnon seuraaminen tuo linnut ikkunan takaa suoraan syliin. Vai mitä sanot nokkelasta talitintistä, joka koputtelee ikkunaan, kun talipalloja tarvitaan lisää. Talitintti tulee samalle ruokapaikalle talven ajan. Se oppii mistä ruokaa saa lisää. Se onkin talven ajan riippuvainen ruokapaikasta, jolla vierailee. Jos aloitat ruokinnan syksyllä, jatka sitä kevääseen.
Samoilla ruokapaikoilla voit tavata myös oravan, jolle kelpaa lähes kaikki. Orava nappaa talipallon helposti mukaansa, ja näin ollen sen vierailu lintulaudoilla vie huomion…. ja varastot.
Vierailevia tähtiä saa seurata ruuan tarjontaa vaihtamalla. Auringonkukan siemenet houkuttelevat muitakin lintuja. Tässä pikkuvarpunen odottelee vuoroaan. Sen suosikki on siemenet, vaikka talikin käy.
Kevään tullessa lintuja on helpompi seurata. Utelias pulu seuraa sinua juuri niin kauan kuin pullan siivusta irtoaa paloja.
Kesän kauneimpia anteja lintujen seuraajalle ovat uuden poikueen linnut. Sorsan poikasen pesu puuhissa voi nähdä suolammilla ja ravintorikkailla vesistöillä. Esim. Suomenojan lintu-altaalla on keväästä syksyyn rikas lintujen lajisto. Siellä voi nähdä lintuja haikarasta pöllöön.
Suomen kansallislinnun l. joutsenen pesimistä on ilo seurata. Joutsenen poikaset opettelevat lentämään syksyn tullen. Niitä pääsee katsomaan läheltä vasta kun niillä on riittävästi kokoa. Joutsen on suojeleva emo, ja kyhmyjoutsen ilmoittaa sinulle sihinällä, mikäli olet ylittänyt sen arvioiman turvarajan.
Kyhmyjoutsenen tunnistaa nokan päällä olevasta kyhmystä. Laulujoutsen elää pohjoisemmassa, vaikka niitä tavataan etelässäkin. Kyhmyjoutsen saapuu joka kevät samalle pesimispaikalle, ja sen saapuminen onkin varma kevään merkki. Joutsen varaa itselleen reviirin, ja alkaa pian rakentaa pesäänsä. Samoille lammille voi pesiä muutama pari samaa lajia. Laulujoutsenen yrittäessä varatulle pesimis paikalle, syntyy reviiri riitoja, ja voimakkaita yhteenottoja. Laulujoutsenen tunnistaa kellertävästä nokasta ja kantavasta äänestä. Niiden lentäessä ohitse, voit kuulla ”laulua”, joka syntyy joutsenen siivistä.
Kuvat ja teksti: Sari Saareks