Vilma Tag Archive

  • Operaation aamussa haastattelussa Kampin Kukan Tanja Silén

    Podcast: Operaatio 25.3.

    Operaatio keskusteli Tanjan kanssa kevätkukista!

    Kommentit pois päältä artikkelissa Operaation aamussa haastattelussa Kampin Kukan Tanja Silén
  • Podcast: Naiset armeijaan?

    Operaation Vilma ja Sasu pohtivat Suomen armeijakuviota torstain Aamupuurossa.

    Podcast: Operaatio 19.3.

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Podcast: Naiset armeijaan?
  • Podcast: Haastattelussa Heikki Huotari Kolmen kaverin jäätelöstä

    Podcast: Operaation jäätelöpäivä 17.3.

    Operaatio soitti tänään Heikki Huotarille ja perehtyi hänen kanssaan suomalaiseen jäätelökulttuuriin.

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Podcast: Haastattelussa Heikki Huotari Kolmen kaverin jäätelöstä
  • Oodi sosiaaliselle medialle

    Kun on kasvanut siinä sukupolvessa, jonka mukana sosiaalinen media on kehittynyt, on välillä vaikea ymmärtää, mikä siinä on niin pahaa.

    Samalla kun olen itse kasvanut, ovat eri palvelut kasvaneet myös. Facebook yleistyi Suomessa oikeastaan siihen aikaan, kun kaveritkin muuttuivat tärkeämmiksi. Twitter tuli, kun itsellä alkoi olla muutakin sanottavaa kuin kavereille jaettavat asiat. Mukaan ilmestyivät oikeastaan huomaamatta Instagram ja WhatsApp.

    Sosiaalinen media on omalle ikäluokalleni niin normaali tapa kommunikoida maailman kanssa, että erilaiset valistukset ja ohjeistukset somea varten olivat jo vanhoja, kun ne tulivat. Anteeksi valistajat, mutta te olette olleet koko ajan myöhässä.

    Myöhästyminen saattaa johtua siitä, että tutkimuksia sosiaalinen median vaikutuksista meihin on kovin vähän. Valistaminen on vaikeaa, kun ei ole faktoja, millä valistaa. Epäilyksiä ja mututuntumakommentteja satelee sitäkin enemmän.

    Osa harvoista tutkimuksista puoltaa näitä epäilyksiä somen haitallisuudesta. Esimerkiksi Michiganin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan sosiaalisen median ja narsismin välillä on havaittu yhteys. Myös muut psykiatrit ovat esittäneet huolensa siitä, että sosiaalinen media ruokkisi narsismia.

    Tosiasiassa ei ole kuitenkaan pystytty toteamaan, että sosiaalinen media loisi narsisteja. Ei se mitään, liukuhihnalta tulee kuitenkin myös muita haittapuolia. Kärkkäästi kerrotaan, että sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista, ulkonäköpaineita ja sillä on eristävä vaikutus oikeasta maailmasta.

    Nämä ongelmat eivät kuitenkaan kuulosta kovin uusilta.

    Kiusaamista on epätoivoisesti yritetty kitkeä kouluista vuosikymmeniä tuloksetta. Sosiaalinen media ei ole luonut sitä. Itseasiassa sosiaalinen media voi jopa auttaa kiusattuja luomaan uusia verkostoja.

    Kun koulussa kiusataan eikä kavereita löydy, voi heitä löytyä aivan yhtä hyvin netin kautta. Netti ei tee ystävistä yhtään sen epäaidompia kuin kasvotusten tavatuista ihmisistä. Kun päästään sen yli, että ihminen on se, kuka väittää olevansa, voi syntyä loppuelämän mittaisia tärkeitä ihmissuhteita.

    Ulkonäköpaineidenkin kanssa taistellaan jo ala-asteella. Varsinkin monilla tytöillä on hyvin huono itsetunto omasta vartalostaan: sääristä kulmakarvoihin. Toki on helppoa nauraa teinityttöjen kommenteille, joissa he vuolaasti kehuvat toisiaan, mutta samalla ne ovat todella tärkeitä itse tytöille. Sosiaalinen media toimii hyvänä kanavana kehuille, jotka kohottavat itsetuntoa eikä se vaadi muuta kuin selfien lataamisen Instagramiin.

    Joskus voi olla myös vaikea nähdä, miten viestittely voi olla oikea ihmissuhde, mutta sitä se on. Sosiaalinen media lisää ihmissuhteiden määrää, koska ihmisiin on niin paljon helpompi pitää yhteyttä sen kautta kuin ilman sitä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden löytää lisää ihmisiä, joita voi sitten tavata “oikeassa maailmassa”.

    Ihmisten tarve käyttää somea kertoo enemmän yhteiskunnasta sen ulkopuolella kuin itse somesta. Kun lähipiirissä ovat kiireisiä, on nuoren tai vähän vanhemmankin helppo löytää ihminen, jolla on aikaa kuunnella, nauraa kissavideoille ja kehua ulkonäköä. Ei sillä ole niin väliä, jos toinen ihminen asuu toisella puolella maata tai maapalloa.

    Oikeastaan sosiaalinen media on aika suuri mahdollisuus. Sen avulla ei tarvitse välittää välimatkoista tai olla sen varassa, kenet sattuu tapaamaan. Somessa voi luoda omat verkostonsa ja myös pitää vanhoista kiinni. Kaikki eivät ehkä osaa käyttäytyä tai käyttää järkeä, mutta sama ongelma on kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

    Kolumnin kirjoittaja Vilma Mannermaa opiskelee radio- ja tv-journalismin linjalla. Radio Trombitissa häntä voi kuunnella Operaation mukana ja torstaisin klo 13-14 Vaihtoehtoisessa ajatusmallissa.

     

  • Podcast: Operaatiossa vietettiin epäonnen päivää

    Operaation Eve ja Vilma pohtivat Aamupuurossa sitä, miten perjantai kolmannestatoista päivästä tuli epäonnen päivä. Lisäksi juttua maailman oudoimmista museoista. Kukapa nyt ei haluaisi vierailla ruohonleikkurimuseossa?

    Podcast: Operaatio ja epäonnenpäivä 13.3.

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Podcast: Operaatiossa vietettiin epäonnen päivää
  • Vaihtoehtoinen ajatusmalli: Raha

    Podcast: Vaihtoehtoinen ajatusmalli 12.3.

     

    Raha.

    On helppoa sanoa, että rahalla ei ole väliä, että ilman rahaakin pärjää. Tosiasia kuitenkin on se, että rahalla on väliä, vaikka se kuulostaakin kyyniseltä. Raha vaikuttaa moneen asiaan jo ihan yksilön elämässä. Se vaikuttaa siihen, missä ihminen asuu, miten hän syö ja miten hän viettää vapaa-aikaansa vai viettääkö hän sitä ollenkaan. Vähälläkin rahalla yksilö voi olla onnellinen. Isommassa kuvassa se kuitenkin tuottaa ongelmia.

    Ensimmäinen edellytys elämälle on se, että on rahaa, että on jotain, millä pysyä hengissä, vaikka sitä olisikin vähän. Sitten kun rahaa on sen verran, että se riittää hengissä säilymiseen, mutta ei sen enempään, alkavat ongelmat. Koska kun ei ole mitään, ei ole mitään menetettävää. Kun mikä tahansa muu on parempi kuin sen hetkinen tilanne, on helppo lähteä mukaan ihan mihin vain: kapinaan, väkivallantekoihin, vallankumoukseen ja sisällissotaan.

    Tästä syystä yleensä kaikista köyhimmät valtiot ovat kaikista epävakaimpia. Toki taustalla on usein epäonnistunut hallinto, korruptiota ja byrokratian puutetta, mutta kipinä kapinaan kumpuaa usein köyhyydestä.

    Sama näkyy kuitenkin myös meillä länsimaissa. Oikeistopuolueet ovat usein sitä mieltä, ettei sillä ole väliä, vaikka tuloerot kasvaisivatkin. Sillä kuitenkin on väliä. Tuloerojen kasvaessa myös köyhyyden raja muuttuu. Mitä rikkaampia jotkut ovat, sitä useammat ovat heihin suhteessa köyhiä. Ruotsin Mälmön mellakoilla keväällä 2013, Yhdysvaltojen Fergusonin mellakoilla viime marraskuussa ja viime itsenäisyyspäivän mellakoilla Suomessa on yhteys. Ne tapahtuivat kaikki eri syistä, mutta liikkellä olivat köyhimmät. Liikkellä olivat ne, joilla on vähiten hävittävää.

    Siksi rikkaiden olisi hyvä pitää huolta köyhistä. Jos ei kykene ihan aidoisti välittämään heistä, niin ainakin itsensä takia sitten. Vaikka oma asema olisikin hyvä, se ei pysy hyvänä, jos köyhien ihmisten osuus kasvaa, sillä silloin kasvaa myös epävakaus.

    Vilma Mannermaa,

    Radio- ja tv-journalismi

    Kommentit pois päältä artikkelissa Vaihtoehtoinen ajatusmalli: Raha
Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge