-
Yleensä ammattitoimittajien sekä penkkiurheilijoiden yleinen mielipide on, että maalivahdin pitäisi torjua suorat vedot joissa ei ole maskia. Hyvä maalivahti on heidän mielestään sellainen, joka ei päästä vetoja ilman maskia.
Toisessa play-off matsissa JYP-HIFK kotijoukkue JYP teki melkein kaikki maalinsa suorista vedoista ilman maskia. IFK:n mokea arvosteltiin tämän vuoksi, koska hänen muka olisi pitänyt torjua nuo vedot. Olen erimieltä.
Ensinnänkin, jos kaudessa on maalivahdilla noin 30- 50 matsia ja näin ollen melkein 500 torjuntaa, niin ei matematiikka ole hänen puolellaan. Ja kuka ihmeellinen olento voi ottaa kiinni 9 m/s leijuvan kiekon, joka lerpattaa jonkun jaloista kohti sinua? Ja lämärin vetonopeus on n. 15 metriä/sekuntti, eikä sitäkään kyllä kukaan voi helposti kopata.
Ihminen vain yksinkertaisesti on hidas reagoimaan ja yksi eläinkuntamme hitaimmista nisäkkäistä. Päivät pitkät syömme voileipiä ja potkimme jalkapalloa, emme tappele villieläinten kanssa tai kiipeile puissa. Näin ollen on aivan luonnollista ettemme saa luodinnopeata pikkukiekkoa kiinni joka saamarin kerta.
Siksi lerpattavat rannevedot tai kovat lämärit ilman maskia ovat yhtä hyviä ratkaisuja kuin maskista vedetyt vastaavat. Elleivät jopa parempia. Sillä yleensä jos pelaaja vetää maskista, niin kiekko osuu ensimmäiseen pelaajaan, joka purkaa kiekon toiseen päätyyn ja tappaa ylivoimaa puoli minuuttia. Kovin usein Suomen kiekkoliigan pelaaja on silkka amatööri Änärin vastaavaan, ja kun hän vetää kohti maskia, osuu kiekko joko lihamuuriin tai pelaaja saa mailan väliin, kiekko lentää verkkoihin, tulee pelikatko ja aloitus siirretään keskialueelle.
Yhteenveto: Veto ilman maskia on nopeasti liikkuva lerpattava kiekko, jota on usein vaikea saada kiinni, riippuen maalivahdin itseluottamuksesta ja asennosta. Mitä enemmän on rumputulitusta kohti maalia, on se parempi kuin se että kiekko vedetään päin vastustajan persettä. Maski aiheuttaa joskus ns. varman maalin, kun maalivahti ei näe kiekkoa. Mutta ilman maskia lauottu veto on luomumpi ja komeamman näköinen.
Teksti: Aleksi Juvonen
Kuvat: Pixabay kuvapalvelu ja Trombit mediakirjasto
-
Tänään on energiatorstai! klo 15-17 Dj:nä toimii Lohjan oma poika Konsta! Aiheina mm. muoti sekä Temptation Island Suomen uusimmat käänteet!!
-
Trombitin Iltapäiväkerhossa puidaan mm. Italian ravintolakieltoja sekä vaihto-oppilasvuosia.
-
”Tosta poikki, sano lekuri. Tuo meille pieni ongelmasi niin teemme siitä neuroosin.”
Tällaisia raflaavia otsikoita sisältänyt Pahkasika-lehti on jälleen esillä näyttelyn muodossa. Tampereen museokeskus Vapriikissa helmikuussa alkaneessa Pahkasika-näyttelyssä on esillä sarjakuvia, jotka ovat olleet lehden keskeistä sisältöä, sekä esineistöä yksityisistä kokoelmista.
Viime vuonna Pahkasika-näyttely järjestettiin Helsingissä taidesalonki Rööperissä. Vapriikin kokonaisuus on kuitenkin uniikki ja ensi kertaa esillä.
Pahkasika ilmestyi vakituisesti vuosina 1975-2000. Myöhemmin on ilmestynyt kokoelmia, sekä viime vuonna joukkorahoituksen voimin julkaistu Pahkasian 79. numero.
Pahkasika on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen huumorikenttään. Lehden avustajakuntaan on kuulunut monia myöhemmin merkittävään asemaan nousseita suomalaisia toimittajia, kuten Alivaltiosihteereistä tutut Simo Frangen ja Pasi Heikura.
Yksi tämän hetken suosituimmista kotimaisista sarjakuvista on läheistä sukua Pahkasialle. Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla onkin aikoinaan piirtänyt Pahkasialle. ”En tiedä, millaisia sarjakuvani olisivat ilman Pahkasikaa”, Jarla tunnusti Keski-Uusimaan haastattelussa 2014.
Monet Pahkasian sarjakuvahahmot ja lentävät lauseet elävät vieläkin. Sarjakuvien lisäksi lehti täyttyi erilaisista palstoista, kuten Tosta poikki, sano lekuri -lääkäripalstasta. Isossa osassa olivat lisäksi palindromit, sananmuunnokset sekä uutisparodiat.
Pahkasika oli vuonna 1980 mukana vaatimuksessa saada keskiolut R-kioskeihin. Kampanja tehtiin huumorimielessä, koska silloin ajatusta keskioluen kioskimyynnistä pidettiin lähestulkoon mahdottomana.
Vuonna 2000 lakkautetun Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi totesi, että ”nykymaailmassa Pahkasian kaltainen lehti on tarpeeton. Todellisuus on muuttunut parodiaksi, eikä sitä siksi voi parodioida.”
Teksti Jukka Leskinen, kuva Martta Nerg
-
Trombitin Aamussa pärisevät Jari ja Joose klo 10 asti!
-
Helsingin Luonnontieteellisen museon portaikko
© Kristiina Sievi-Korte
-
© Kristiina Sievi-Korte
-
Pojat juontavat viimeisen hip-hop/rap-ohjelmansa kunnialla kello 17-18!
-
Ylen MOT-ohjelman mukaan, Nordea on toiminut aktiivisesti veroparatiiseissa, kuten Panamassa. Nordean Luxemburgin-yksikkö perusti varakkaille asiakkailleen vuosien 2004-2011 välillä lähes 400 veroparatiisiyhtiötä. Mukana on ollut myös suomalaisia tahoja. Viime päivien uutisointi massiivisesta tietovuodosta on aiheuttanut voimakkaita reaktioita ja saanut ihmiset ajattelemaan, onko ahneudella mitään rajaa.
Elokuvassa Wall Street (1987) ahne pankkiiri Gordon Gekko (Michael Douglas) hokee, että ahneus hyvästä. Raamatussa ahneus määritellään kuolemansynniksi. Useimpien suhtautuminen ahneuteen sijoittunee näiden ääripäiden väliin.
Veroparatiisiyhtiön omistaminen ei ole laitonta, mutta veronkierto on. Käytännössä yksityishenkilö syyllistyy veronkiertoon jos yhtiöstä ja sen varoista ei ilmoiteta omistajan kotimaan veroviranomaisille, kertoo MOT.
Nordean kannalta asian tekee raskauttavaksi se, että sen rahanpesun valvonnassa on ilmennyt vakavia puutteita. MOT:n tietojen mukaan, Nordea ei ennen vuotta 2009 tarkistanut kontrolloidusti, käyttivätkö sen asiakkaat pankkia veronkiertoon. Huolestuttavampaa on kuitenkin se, että Nordea on vielä vuonna 2012 takautuvasti muuttanut joidenkin asiakkaidensa dokumenttien päivämääriä, jolla on luonnollisesti vaikutusta asiakkaan verotukseen, kertoo MOT.
Suuri yleisö on tuominnut Nordean veroparatiisi keinottelun jyrkästi, myös tasavallan presidentti lähetti omat terveisensä Nordealle. ”Nyt on laskun aika”, tiivisti Niinistö ajatuksiaan Ilta-Sanomissa. Suomen ulkoasianministeri Timo Soini kuvasi tuntojaan blogissaan: ”Voi helvetti tätä ihmisen ahneutta.”
Gordon Gekkolle kävi elokuvan lopussa huonosti, kun mies laitettiin vankilaan sisäpiirikaupoista. Ahneudella oli hintansa. Nähtäväksi jää, kuinka suuri lasku Nordean veroparatiisi sotkusta tulee ja kuka sen maksaa.
Teksti: Marko Korosuo
Kuva: Kristiina Sievi-Korte
-
Kello 15 räjähtää superkeskiviikko käyntiin! Aiheina mm. kevät ja trendit.
