-
Ohjaaja käskee minua kiertämään jalan ulkokautta katosta roikkuvan silkin ympärille. Tottelen ja toistan saman liikkeen toiselle jalalle. “Sitten päästä kädet irti.” Kehotus saa hetkellisen paniikin aikaan. Mitä?! Mihin olen oikein itseni laittanut?
Olen joogatunnilla, mutta tämä on kaukana niistä tutuista matolla tehtävistä koira-asennoista. Vedän henkeä ja päästän kädet irti -enkä putoakaan. Jään roikkumaan ilmaan pää alaspäin. Ensimmäinen reaktioni ei myöskään vastaa joogatunnin hiljaisuutta. Alan kikattaa, ehkä siitä helpotuksesta etten pudonnutkaan niskoilleni tai siksi, etten muista milloin viimeksi olisin roikkunut pää alaspäin. Olo on kuin lapsena -tämähän on hauskaa!
Ryhmäliikunnanohjaaja, ohjaajakouluttaja ja yrittäjä Tiina Vainio ohjaa AirYoga -tunteja maaliskuussa ovensa aukaisseessa Esport Bristolissa. Mutta mitä ihmettä tunti oikeastaan on?
-AirYoga on joogaan pohjautuvia liikkeitä joissa hyödynnetään silkkiä, joka roikkuu katosta. Jos jooga määritellään niin, että se on hengitys- ja läsnäoloharjoitus, jossa ihminen saa yhteyden itseensä ja on läsnä, niin siinä mielessä AirYogassa on paljon yhtäläisyyksiä joogaan, Vainio pohjustaa.
-Totta kai eri ohjaajilla on erilaisia tunteja, joillakin liikkeet muistuttaa vähän enemmän venytyksiä. Mutta kaiken kaikkiaan AirYoga on ihana tapa lisätä liikkuvuutta kehossa, huoltaa niveliä ja mentaalisestikin päästää irti.
Mielikuva AirYogasta saattaa olla lähempänä akrobatiaa, mutta tunneilla tehdään paljon muutakin. Keho lämmitellään huolella lempeillä venytyksillä, joissa silkkiä käytetään apuna. Jo lämmittelyliikkeiden jälkeen tunnen, kuinka selkäranka ja niskahartia -seutu vapautuvat.
-AirYogaa voi suositella oikeestaan ihan kaikille. Esimerkiksi niille, jotka kärsii liiallisen istumisen tuomista jäykkyyksistä kehossa niskahartiaseudussa, niin tää on aivan ihana tapa vapauttaa selän lihaksia ja pidentää rankaa. Ja sitten jos aattelee ettei jaksa keskittyä joogatunneilla, niin silkki tuo välineen siihen harjoitukseen, niin mielikin on helpompi keskittää siihen. Ja muutenkin jos treenaa tosi kovaa, niin AirYoga on tosi tehokas tapa avata kehoa ja paikkoja mitkä yleensä kiristyy kuten just selkä ja lonkankoukistajat.
Mutta onko ketään, kenelle tunti ei sitten sopisi?
-Ehkä raskaana oleville, koska silkki voi painaa vatsaa joissakin inversioissa eli roikunnoissa. Tai jos kärsii huimauksesta, niin sitten ehkä ei, Vainio hymähtää.
Palataan takaisin silkeille. En ole hetkeen tuntenut selkääni niin rentona kuin AirYogan aikana. Lisäksi huulillani on kestohymy, ja pää alaspäin roikkuva toimittajakollegani kihertää jatkuvasti viereisellä silkillä.
-Musta on ihana kuulla kun ihmiset nauraa tunneilla kun ne uskaltaa ja voittaa ehkä jopa pelkonsa, Vainio toteaa.
-Ilo on muutenkin ehkä vähäistä aikuisten liikunnassa, ja rentoutumisen lisäksi se onkin ehkä parasta AirYogassa.
Kuuntele Ilmajoogaa ja koruaskartelua -reportaasimme viimeinen osa alta!
-
Kiinnostaisiko soittoharrastuksen aloittaminen? Tuntuvatko kansanopistojen instrumentit kuitenkin aivan liian mainstreamilta? Miltä kuulostaisi soittaa Thereminiä?
Tällä viikolla etsimme käsiimme Helsingin erikoisimman instrumentin, ja löysimme musiikin sekatyöläisen, muusikko ja mediataitelija Tommi Koskisen, joka on rakentanut itselleen thereminin kaltaisen instrumentin nimeltä UFO controller. Tommi Koskinen tunnetaan Phantom -yhtyeen toisena jäsenenä ja UFO saattaa olla joillekin tuttu bändin keikoilta.
Kuvat: Uwa Iduozee Mutta mikä ihme on Theremin tai sen sukulaissielu, Koskisen käsityönä rakentama, UFO controller?
-Theremin on venäläisen Léon Theriminin rakentama elektromagneettinen soitin. Sillä on ikää noin sata vuotta, ja alun perin laitteesta piti tulla varashälytin, Koskinen valaisee.
Koskinen itse tutustui instrumenttiin jo lukioikäisenä:
-Theremin tuli ihan populäärimusiikissa vastaan, kun mietin et mikä toi ujeltava saundi tuolla taustalla oikein on. Mut siitä meni sit jonkin aikaa, et rakensin UFOn.
Koskinen rakensi oman UFO controller -nimisen instrumenttinsa Aalto yliopiston medialaboratiossa lopputyönään. Vaikka instrumentti on ainoa laatuaan ja valmistettu käsityönä, se käyttäytyy samalla tapaa kuin Theremin. Instrumentin erikoinen nimi ja ulkomuoto eivät ole kuitenkaan sen ainoita erikoisuuksia: soitinta soitetaan lainkaan siihen koskematta.
Seuraamme vierestä, kun Koskinen heiluttaa käsiään pienen avaruusaluksen näköisen instrumenttinsa ympärillä. Miten ihmeessä äänet oikein syntyvät?
-Soittimessa on sensoreita, joista toinen lähettää ääntä, joka on ultraääni. Se kimpoaa kädestä takaisin mikrofoniin, joka tunnistaa kuinka kaukana käsi oikein on. Se on ilmanpaineen vaihtelua, Koskinen valaisee.
UFO Controller on yhdistetty tietokoneohjelmiin, joilla voi määritellä ääntä, joka soittimesta lähtee. Millainen perusääni soittimessa sitten on?
-Mä yritän sitä kovasti kräkkää, et mikä se on. Koska jos soitinta lähtis tekee joillekin muille, pitäs luoda se joku perusääni.
UFO Controller rikkoo ainakin käsitystä siitä, että elektronisen musiikin soittaminen olisi vähäeleistä tietokoneen nappien painelua. Seuraamme hiljaa vierestä, kuinka soitin alkaa tuottaa ääntä käsien liikkuessa sen yllä. Liike voi olla vähäeleistä tai näyttävän dramaattista.
Tuntuuko kitaran tai pianon soitto siis liian helpolta? Sillä aikaa, kun odottelet UFO Controllerin markkinoille saapumista, voit harjoitella soittoa Thereminillä ja tutustua avaruussaundeihin repparin parissa:
-
Ilmajoogaa ja koruaskartelua -reportaasisarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan Uudenmaan Marttojen kässäkahvila -toimintaan. Reportaasin voit kuunnella podcastina alta.
Internetin kuvapalvelut ja blogit täyttyvät näppäräsormisten käsityöläisten taidonnäytteistä, kun toinen taiteilee kierrätysmateriaaleista asusteita ja toinen taikoo vanhoista aterimista näyttäviä koruja. Taitavat käsitöiden harrastajat saattavat päätyä jopa kirjailijoiksi, kuten virkkaaja Molla Mills.
Netin ansiosta myös ohjeiden ja ideoiden saaminen omaan käsityöharrastukseen on entistä helpompaa ja nopeampaa, mutta mitä tehdä, jos on vasta-alkaja eikä virkkuukoukku pysy kädessä, sen kuuluisan kantapään tekemisestä puhumattakaan?
Onneksi käsitöitä voi harrastaa myös ryhmässä. Ilmajoogaa ja koruaskartelua –toimittajakaksikko tutustui kässäkahvila –toimintaan Uudenmaan Marttojen järjestöpäällikkö Anne Lempisen opastuksella.
-Kässäkahvila kokoontuu kerran kuukaudessa ja on kaikille avoin, kertoo Lempinen. Kahvilatoiminta kokoaa yhteen käsitöistä kiinnostuneita ihmisiä vasta-alkajasta kokeneeseen harrastajaan, eikä aloittelijankaan tarvitse ujostella: Jokaisella kerralla toimintaa ohjaa opettaja, jolta kysyä tarvittaessa neuvoa.
Mikä käsitöistä tekee sitten erikoista? Tietenkin se, että vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä tehdä!
-Tänään aiheena on virkatut metallikorut., mutta sitten on ollut erilaisia virkkaus- ja neuletöitä. On opeteltu tunisialaista virkkaamista ja erilaisia ompelutekniikoita, Lempinen luettelee. Tarkoitus on viedä oppi mukanaan kotiin ja halutessaan jatkaa töitä itsenäisesti.
Aivan Helsingin keskustassa sijaitsevaan kahvilatilaan kokoontuu eri-ikäisiä naisia, ja vilinä on kova. Pöydät
täyttyvät eri värisistä ja –kokoisista helmistä, lankarullista ja muista askartelutarvikkeista. Jokainen saa tuoda mukanaan omia välineitään, mutta ohjaava opettaja myy tarvikkeita niitä tarvitseville joka kerta.
Tuoreen kahvin tuoksuun ja vilkkaaseen puheensorinaan sekoittuu vahva yhteisöllisyyden tunne. Jokainen on tullut kerhoon tekemään omia käsitöitään, mutta toisten kanssa. Lämmin fiilis välittyy jo heti kynnykseltä.
Kässäkahvila ei tehnyt meistä käsityöläisiä, mutta yhden asian harrastajilta ainakin oppi: Ei tarvitse osata, mutta aina voi kokeilla.
Tutustu Uudenmaan Marttojen kässäkahvila toimintaan heidän nettisivuiltaan.
Podcast: Ilmajoogaa ja koruaskartelua 13.3.