ympäristö Tag Archive

  • Post Image

    Elokuvaohjaaja Webster haluaa muuttaa tulevaisuutta

    Elokuvat ja ilmastonmuutos. Ohjaaja John Websterillä on näiden kahden yhdistelmästä varsin henkilökohtaista kokemusta, jopa kahden elokuvan verran. Continue Reading…

  • Rakentaminen uhkaa Helsingin lähimetsiä

    Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtajana nyt toista vuotta toimiva Hanna Jauhiainen on huolissaan. Meri-Rastilan hienon lähimetsän alueelle ollaan rakentamassa kerrostaloja siitäkin huolimatta, että lähistöllä sijaitsee myös suojeltu muinaisranta.

    Meri-Rastilan tilanne ei ole ainutkertainen. Helsingin muuttuvan kaavoitustilanteen myötä muitakin lähimetsiä, kuten Helsingin Keskuspuistoa ja Vartiosaarta, uhkaa osittainen häviäminen uudisrakentamisen myötä.

    Hanna Jauhiainen toimii Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtajana.

    Lähimetsiksi kutsutaan lähellä ihmisen asuinalueita sijaitsevia metsäalueita. Kaavoissa alueet on monesti merkitty virkistys- tai suojelualueiksi. Lähimetsien aineettomat hyödyt ovat huomattavat: Ne tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia ja parantavat ilmanlaatua. Lunnonläheisyyden on myös tutkittu vähentävän stressiä, mikä parantaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. “Helsingissä voi matkustaa metsään metrolla ja se on oikeasti hienoa! Helsingin vehreys on monille turisteille nähtävyys”, Jauhiainen jatkaa lähimetsien hyötyjen listaa. Helsingin kaupungin kannattaisikin käyttää lähimetsiä matkailuvalttina.

    Kelopuut lisäävät lähimetsien monimuotoisuutta.

    Jokainen kiinnostunut voi tarkkailla oman lähimetsänsä tilaa. Hyvinvoivan metsän tunnistaa lajiston monimuotoisuudesta ja puuston iän vaihtelevuudesta. Myös lahopuut ovat hyvä merkki, sillä ne ovat tärkeitä monille lahottajasienille ja hyönteisille. “Helsingissä on paljon hienoja, monimuotoisia ja luonnontilan kaltaisia metsiä”, Jauhiainen kertoo.

    Lahopuut ovat tärkeitä lahottajasienille ja hyönteisille.

    Lähimetsien vointi on tällä hetkellä hyvä,vaikka liikenteestä johtuvien ilmanlaatuongelmien vuoksi kaikkein herkimpiä lajeja ei esiinny. Uhkatekijät lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti.

    Konkreettisten merkkien kuten roskaisuuden ja monotonisen kasvillisuuden lisäksi huonosti voivan metsän tunnistaa helpoiten kaavasta. Jos uuteen kaavaan metsän tilalle on merkitty asuinalue, tullaan metsä kaatamaan ja rakentamaan. Kaavoitus onkin tällä hetkellä Helsingin lähimetsien suurin uhka, sillä tarve uusille asunnoille on kova. Lisäksi kaupunki saa tuloja kaavoittamalla ja myymällä tonttimaata. Luontoalueista ei vastaavanlaista kassavirtaa synny. “Siitäkin huolimatta lähimetsät tulisi säilyttää, sillä ne ovat tärkeä osa Helsinkiä ja tärkeitä paikallisille asukkaille”, Jauhiainen muistuttaa.

    Helsingin metsien kääpälajisto on tällä hetkellä monipuolinen. Kuvassa taulakääpä.

    Yksi metsien tilaa kartoittava taho Suomessa on Luonto-Liitto. Jauhiainen itse päätyi mukaan Luonto-Liiton metsäryhmän toimintaan neljä vuotta sitten oltuaan ensin mukana esimerkiksi Venäjän Petroskoin metsien suojelutyössä vapaaehtoisena. Luonto-Liiton metsäryhmä yrittää parantaa metsien hyvinvointia metsäkartoitusten ja suojeluesitysten avulla. Metsäryhmä myös kerää tietoa metsistä suojelun tueksi.

    Näiden käytännön toimien lisäksi Luonto-Liitto pyrkii kehittämään ihmisten luontosuhdetta. Esimerkiksi pari vuotta sitten järjestettiin Lähimetsät haltuun -kampanja, jolla pyrittiin tuomaan lähimetsien tärkeyttä ihmisten tietoisuuteen. Kampanjoinnin lisäksi metsäryhmän metsä- ja metsäretkilähettiläät kiertävät kouluissa ja päiväkodeissa lisäämässä metsätietoisuutta ja innostamassa lapsia metsäretkille. “Lähimetsät tulevat tutuksi, kun mennään fyysisesti paikanpäälle”, Jauhiainen kertoo.

    Hyvinvoivan metsän lajisto on monipuolinen. Pienellä alueella voi esiintyä esimerkiksi useita eri jäkälälajeja.

    Pitääkseen huolta metsistä ei kuitenkaan tarvitse toimia osana ryhmiä tai liittoja. Jokainen voi myös itsenäisesti vaikuttaa omien lähimetsiensä hyvinvointiin.  Voi ottaa selvää kunnan kaavoitustilanteesta ja äänestää. Kunnallispolitiikalla on suuri merkitys kaavoitukseen, joka puolestaan määrittää lähimetsien tulevaisuuden. “Kaavoituksen ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito”, Jauhiainen jatkaa.

    Tällä hetkellä yhtenä ongelmana on, että kaavoitus on kaukainen asia monelle. Ei ymmärretä, mikä kaavoitusprosessi on ja miten se vaikuttaa meidän elinympäristöömme. Kaavoitusta pitäisikin käsitellä jo peruskouluissa. Silloin ihmiset oppivat ymmärtämään jo nuorena asioiden syy- ja seuraussuhteita. Otettuaan itse selvää asioista ja vaikutusmahdollisuuksista voi levittää tietoutta naapureille ja rohkaista muita ihmisiä mukaan lähimetsien suojeluun.

    Helsingin kaavoitustilanteeseen voit tutustua Helsingin Kaupunkisuunnitteluviratson kotisivuilla: http://www.hel.fi/www/ksv/fi

    Tutustu myös Luonto-Liiton Metsäblogiin: https://metsablogi.wordpress.com/

    Anni Sulonen
    Laura Laakso