-
Kiinnostaisiko soittoharrastuksen aloittaminen? Tuntuvatko kansanopistojen instrumentit kuitenkin aivan liian mainstreamilta? Miltä kuulostaisi soittaa Thereminiä?
Tällä viikolla etsimme käsiimme Helsingin erikoisimman instrumentin, ja löysimme musiikin sekatyöläisen, muusikko ja mediataitelija Tommi Koskisen, joka on rakentanut itselleen thereminin kaltaisen instrumentin nimeltä UFO controller. Tommi Koskinen tunnetaan Phantom -yhtyeen toisena jäsenenä ja UFO saattaa olla joillekin tuttu bändin keikoilta.
Kuvat: Uwa Iduozee Mutta mikä ihme on Theremin tai sen sukulaissielu, Koskisen käsityönä rakentama, UFO controller?
-Theremin on venäläisen Léon Theriminin rakentama elektromagneettinen soitin. Sillä on ikää noin sata vuotta, ja alun perin laitteesta piti tulla varashälytin, Koskinen valaisee.
Koskinen itse tutustui instrumenttiin jo lukioikäisenä:
-Theremin tuli ihan populäärimusiikissa vastaan, kun mietin et mikä toi ujeltava saundi tuolla taustalla oikein on. Mut siitä meni sit jonkin aikaa, et rakensin UFOn.
Koskinen rakensi oman UFO controller -nimisen instrumenttinsa Aalto yliopiston medialaboratiossa lopputyönään. Vaikka instrumentti on ainoa laatuaan ja valmistettu käsityönä, se käyttäytyy samalla tapaa kuin Theremin. Instrumentin erikoinen nimi ja ulkomuoto eivät ole kuitenkaan sen ainoita erikoisuuksia: soitinta soitetaan lainkaan siihen koskematta.
Seuraamme vierestä, kun Koskinen heiluttaa käsiään pienen avaruusaluksen näköisen instrumenttinsa ympärillä. Miten ihmeessä äänet oikein syntyvät?
-Soittimessa on sensoreita, joista toinen lähettää ääntä, joka on ultraääni. Se kimpoaa kädestä takaisin mikrofoniin, joka tunnistaa kuinka kaukana käsi oikein on. Se on ilmanpaineen vaihtelua, Koskinen valaisee.
UFO Controller on yhdistetty tietokoneohjelmiin, joilla voi määritellä ääntä, joka soittimesta lähtee. Millainen perusääni soittimessa sitten on?
-Mä yritän sitä kovasti kräkkää, et mikä se on. Koska jos soitinta lähtis tekee joillekin muille, pitäs luoda se joku perusääni.
UFO Controller rikkoo ainakin käsitystä siitä, että elektronisen musiikin soittaminen olisi vähäeleistä tietokoneen nappien painelua. Seuraamme hiljaa vierestä, kuinka soitin alkaa tuottaa ääntä käsien liikkuessa sen yllä. Liike voi olla vähäeleistä tai näyttävän dramaattista.
Tuntuuko kitaran tai pianon soitto siis liian helpolta? Sillä aikaa, kun odottelet UFO Controllerin markkinoille saapumista, voit harjoitella soittoa Thereminillä ja tutustua avaruussaundeihin repparin parissa:
-
Operaation Päivädiskossa klo 11-13,Sasu & Eve pölisi Ryan Goslingista ja mahdollisista julkkisvaatetuksista. Laita boxiin alapuolelle kommenttia jos mielessäsi pyörii jotain kysyttävää!
-
WTFYD:n Justus ja Julius keskustelivat mm. Juha Malisen mielenkiintoisesta twiittauksesta, Özilin ja Zlatanin vaatimattomista sanomisista sekä kaikkien aikojen twitter kuittauksesta.
Julius ja Justus podcast
-
”Äiti, äiti, mistä banaanit tulee?!” Trombit ei valitettavasti kyennyt – budjetin niukkuuteen vedoten – tähän vastaamaan, mutta yritimme kuitenkin parhaamme. Tänä vuonna HEO:n kuvajournalismilinjan opiskelijat pyrkivät kuvareportaaseillaan näyttämään, mitä kulutusyhteiskuntamme kulisseissa tapahtuu, kuka tai mikä on joutunut naapuri-Alepan hyllyltä mukaan poimimaasi jauhelihapakettiin, mistä lohet ovat kotoisin, tehdäänkö viski oikeasti yksisarvisen selkäytimestä?
Me länsimaalaiset, urbaanit kuluttajat joudumme hyvin harvoin pohtimaan kaikkea sitä työtä ja sen seurauksia, jotka mahdollistavat elämäntyylimme nykyisellään. Välillä voi tehdä hyvää säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta omaan ravintoomme, jonka vuoksi Trombit päättikin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin ravintoketjumme alkutuotantopään toimijoihin.
Kahvia tuskin voi varsinaisesti luokitella ravinnoksi, mutta hengen ravintoa ja mitä parhainta mindfullnessia se voi olla. Kahvihetkeen pysähtyminen ja sen kokonaisvaltaisesta aistikokemuksesta nauttiminen on ennen muuta hyvinvointia. Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa.
Helsingin Punavuoressa sijaitsevassa Kaffa Roasteryssa paahdetaan kahvia käsityönä ja kehitetään erilaisia kahvisekoituksia. Tuotteet pakataan käsin, pienissä erissä, ja toimitetaan vastapaahdettuna.
Paahtimon yhteydessä on myös pieni mutta eloisa kahvila, joka toimii osana kahvituotteiden kehittelytyötä. Kahvilassa on paljon vakioasiakkaita, jotka antavat jatkuvaa palautetta kahveista.
Kaffa Roastery on vuonna 2007 perustettu suomalainen pienpaahtimo. Paahtokone on kiistatta vintagea, peräisin 1960-luvulta ja jykevää tekoa. Paahtajalle jää vielä useita erilaisia työvaiheita ja paahdon seurantaa.
Nykyinen Punavuoren paahtimo on ollut toiminnassa vuodesta 2009 lähtien ja paahtovauhti on enimmillään yli 4000 kg viikossa. Kaffa Roastery työllistää 22 henkeä. Toimintafilosofia on ”Kahvin on tehtävä vaikutus”.
Raakapavut Kaffa Roastery:n tulevat useilta eri tuottajilta kaikkialta eri puolilta maapalloa, missä vain kahvi kasvaa.
Taustatietona mainittakoon, että kahvipensas on kotoisin Afrikasta ja kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä. Nykyisin kahvia viljellään yli 60 maassa subtrooppisella, lauhkealla ja trooppisella vyöhykkeellä. Suurin kahvintuottajamaa on Brasilia.
Teksti: Uwa Iduozee ja Anja Nysten
Kuvat: Anja Nysten
-
Teksti: Teemu Tynkkynen Kuva: Anja Nysten Seurauskollisuus on ihailtava piirre pelaajassa. Varsinkin siinä tapauksessa, jos kyseessä on oma kasvattajaseura. Kuinka se on vuosien varrella muuttunut ja kuinka siihen ollaan suhtauduttu? Continue Reading…
-
Vaikka Liigan playoff-kamppailut ovat jo hyvässä vauhdissa, on nyt aika mennä hieman ajassa taaksepäin. Ennen ”virallisia” playoff-kamppailuja pelattin Lomarengas-kierros, eli ns. sääliplayoffit.
Lomarengas-kierrokselle pääsee (tai joutuu) joukkueet, jotka sijoittuvat runkosarjassa sijoille 7.-10. Sääliplayoffit pelataan paras kolmesta -systeemillä, eli ensimmäisenä kaksi voittoa ottanut joukkue jatkaa ”virallisiin” pudotuspeleihin.
Sääliplayoffeja on pelattu vuosien ajan, enkä itse ole löytänyt vieläkään sitä kunnon syytä sille, miksi näitä kannattaisi pelata. Liigassa on tällä hetkellä 14 joukkuetta, ja ensi kaudeksi lukema nousee 15 joukkueeseen. Se tarkoittaa siis sitä, että ensi kaudella viiden joukkueen ottelut päättyvät runkosarjaan ja loput jatkavat kevättä kohti.
Tämä järjestely on totta kai hyvä niille joukkueille, jotka ovat runkosarjan loppupuolella sijoilla 11.-13. Sääliplayoffit antavat vielä pientä toivoa siitä, että ottelut jatkuvat vielä pudotuspelien jälkeen, joten otteluissa riittää panosta.
Toinen puoli asiassa on taas se, että nyt playoffeihin pääsee helpommin, kun ei tarvi olla runkosarjassa kuin ”ihan hyvä joukkue”-tasoa, niin kevät jatkuu. Tämä taas laskee otteluiden tasoa, eikä se tee hyvää suomalaiselle jääkiekkoiluille yksilöllisesti, eikä yhteisöllisesti.
Jääkiekon Liigan olisi parempi tehdä niin, että runkosarjan kahdeksan parasta suoraan pudotuspeleihin ja 9.-10. sijoille jääneet joukkueet ulos. Sen lisäksi Liigan pitäisi tuoda takaisin putoamiskarsinnat, joka tarkoittaisi sitä, että ihan runkosarjan viimeiselle kierrokselle asti riittäisi jännitystä. Toiset taistelee paikasta pudotuspeleihin ja toiset putoamiskarsintaa vastaan. Tämä järjestely edesauttaisi suomalaista jääkiekkoilua ja etenkin itse Liigaa nostamaan sarja taas paremmalle jalustalle, mitä se tällä hetkellä on.
Juho Yrttiaho, HEO Media -
Kohti kevättä sarjassamme seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.
Anja Nysten / HEO Trombit 2015
