• Näkemyksiä Neljänneltä

    Viime vuoden viimeisenä päivänä jysähti. Kun Suomessa oltiin jo itseasiassa päästy vuoden 2015 puolelle, niin Kanye Omari West julkaisi uuden kappaleensa Only One. Sen jälkeen kun ihmiset olivat selvinneet yllätysjulkaisusta koituneesta shokista, alkoi ‘somemyrsky’, kun joku keksi twiitata, että miten se Kanye onkin mukava mies nostaessaan tuntemattomampia nimiä esiin.

    Onhan toki totta, että Kanye nostaa tuntemattomia nimiä esiin. Pari viikkoa sitten Brit Awardsissa ensiesityksensä sai All Day kappale, jossa on mukana vierailemassa minnesotalainen Allan Kingdom, jolla on nyt alle 8000 tykkäystä facebookissa ja suosituimmalla videolla youtubessa vajaat 200 000 näyttökertaa.

    Vertailun vuoksi suomalaisella Paperi-T:llä on julkaisematta yhtäkään soololevyä kasassa vajaat 7000 tykkäystä ja suosituimmalla videolla Sä jätät jäljen 370 000 katselua. Tässä tarkoitettiin nyt tuntemattomalla nimellä kuitenkin Paul McCartneyta, miestä joka on saavuttanut musiikkimaailmassa suurin piirtein kaiken kutsua Vain elämää-ohjelmaan lukuunottamatta. Pienenä knoppina, että oli Paul muuten mukana tuossa All Dayssakin.

    Asia nousi uudestaan esille kun Kanye julkaisi Only Onen jälkeen uuden singlen FourFiveSeconds tulevalta Wolves-levyltään. Kappaleessa oli Paulin lisäksi mukana myös alun perin Barbados-lähtöinen Rihanna.

    Kun kappale nousi toisella listaviikollaan Billboardin Hot 100-listan viidennelletoista sijalle, oli kyseessä Paul McCartneyn isoin hitti 28 vuoteen. Kappale on tätä kirjoittaessa saman listan viides.

    Listoihin vetoaminen saattaa olla löyhää, mutta jos mainstreamista puhutaan, niin silloin sitä voi myös sitä kautta tarkastella.

    Kysymys kuuluukin, tarvitseeko 15-vuotiaan jenkkinuoren oikeasti tietää artistia, jonka viimeisimmästä hitistä on kulunut melkein kolme vuosikymmentä? Varsinkin kun tuona aikana on kuollut ja kuopattu esimerkiksi bändi nimeltä Nirvana. Sekä vielä se fakta, että kappaleessa mukana oleva Rihanna on 27-vuotias, eli vuoden nuorempi mitä edellinen hitti?

    Löysästi otsikkoon viitaten: onko esimerkiksi Kalliossa asuvan oleellista tietää, että Jontin & Shakan sämpläämä Fredin kappale Kolmatta Linjaa on käännösiskelmä englantilaisen teatteri- ja tv-musiikki säveltäjän Tony Hatchin kappaleesta Beautiful In The Rain?

    Toki Paul McCartneylla tai oikeammin The Beatlesilla on merkittävä vaikutus musiikin kehityksessä. Kuinka montaa bändiä ei välttämättä olisikaan ilman Beatlesin vaikutusta? Yksi tämän sukupolven beatleseista, aavistuksen jo väljähtänyt Radiohead otti todelliseen klassikkoalbumiinsa OK Computeriin vahvasti vaikutetteita Beatlesista. Ehkä jo klassikkostatuksenkin ansaitsevan OKC:n toisena singlenä julkaistu Karma Police on käytännössä Sexy Sadien ensimmäiset kahdeksan sekuntia venytettynä vinksahtaneessa muodossa reiluun neljään minuuttiin, enemmän tai vähemmän vahingossa.

    Jos ei olisi Radioheadia, niin olisiko mm. Musea? Oasiksen kohdalla vaikutteet ovat ilmiselvät, Beach Boysin Brian Wilson on kertonut Rubber Soulin olleen inspiraationa lähtiessään levyttämään Pet Sounds-klassikkoa ja on se aiemmin mainitun Nirvanankin jo edesmennyt laulaja Kurt Cobain kertonut ottaneensa vaikutteita Beatlesista.

    Hypätään kuitenkin lopuksi tähän päivään. Jos opiskelee nykyään lakia, on varmaan jollain tasolla ihan oleellinen tieto, että Napoleonin Code Civil on vaikuttanut useamman eurooppalaisen maan lainsäädäntöön. Mutta musiikki taas muuttuu ja elää jatkuvasti.

    Jos 15-vuotias atlantalainen Aubrey tietääkin, että kaimansa Aubrey Graham aka. Drake teki historiaa olemalla Billboardin ensimmäinen räppäri TOP 100 Artist-listan sijalla yksi. Suorituksesta tehden enemmän kuin kohtalaisen se, että kyseessä on vieläpä kanadalainen artisti. Tai, että samalla Drake on saanut koko uuden levynsä (If You’re Reading This It’s Too Late) Top-100 R&B/Hip Hop-songs listalle. Eli kaikki 17 kappaletta. Hän on myös neljässä muussa kappalleessa mukana vierailevana artistina. Se tekee kahdenkymmenenyhden kappaleen kanssa 42% koko listasta. Paljon tilastoja yhdelle miehelle.

    Samalla molemmat Aubreyt tietävät, että mistä tekstin otsikko otti vaikutteensa. Tietääkö Beatleseja rokittava hiusrajan kadottanut rokkipoliisi tätä? Kuitenkin kun tilannetta voi aika suoraan verrata siihen, mitä Beatles saavutti 70-luvulla.

    Kysymykseeni vastaus: tarvitseeko nykyään tietää, että kuka on Paul McCartney, jos omat vanhemmat eivät olleet välttämättä tavanneet silloin 28-vuotta sitten? Ei. Ehkä 28-vuoden päästä Samuli Putro vierailee jonkun räppärin biisillä, hän on silloin Paulin tavoin sopivasti 72-vuotias. Eikä silloinkaan nuoren ihmisen tarvitse tietää, että kenen biisi se Todella kaunis on tai, että kertooko se oikeasti olutpullosta.

     

    Kolumnin kirjoitti Radio & TV-linjan Tuomas Aflecht. Voit kuulla hänet Hyeenojen lähetyksissä ja aina torstaisin klo 17.00 Tuomaksen Piinkovassa Rytmiradiossa.

  • Post Image

    Nuorten urheilijoiden painajainen

    Michael Pounds Kuva: Anja Nysten
    Michael Pounds
    Kuva: Anja Nysten

    Ylirasitustila on tullut nuorten urheilijoiden maailmaan ryminällä. Valitettavan usein näkee lääkäreiden vastaanotolla 13-17 vuotiaita atleetteja, joilla ei varsinaisesti ole loukkaantumista, mutta jokin mättää.

    Mitä on ylirasitustila? Nuorilla urheilijoilla se on radikaalisti lisääntynyt. Koitan oman näkemykseni kautta pureutua hieman tarkemmin.

    Ylirasitustila on laitettu kolmeen eri kategoriaan: overtraining syndrome, functional overreaching ja non-functional overreaching.

    Overtraining syndrome -tilassa  palautuminen kestää kuukausia tai jopa vuosia, eikä aina ole täydellinen.

    Functional overreaching -tilassa kovan, pidemmän harjoittelujakson esim. leirin aiheuttama lyhytkestoinen suorituskyvyn heikkeneminen, mikä sopivan palautumisen myötä johtaa parantuneeseen suorituskykyyn.

    Non-functional overreaching -tilassa kova harjoittelu ( tai riittämätön palautuminen) jatkuu pidempään, suorituskyvyn heikkeneminen, joka ei korjaannu tavanomaisella levolla eikä johda suorituskyvyn paranemiseen. Palautuva tila kuitenkin tulee pidemmällä lepojaksolla.

    Mistä johtuu?

    Jokaisella tästä kärsivällä urheilijalla on tietysti oma tarinansa, mutta syy saattaa olla yksi näistä.

    TREENI ON YKSIPUOLISTA

    Nuorten harjoittelu on pääsääntöisesti nykyään liian yksipuolista. Jalkapalloilijat pelaavat jalkapalloa ympäri vuoden. Koripalloilijat hikoilevat salissa ympäri vuoden. Kroppa ei saa uusia ärsykkeitä, mikä haittaa monipuolista kehitystä.

    Tämä vaikuttaa suoraan urheilijan motivaatioon. Kun motivaatio on matala, henkisesti on vaikeampaa latautua päivän harjoitukseen. Kuten lääkäri Aleksi Kallioniemi totesi urheilulääketiedeillassaan: “Kannattaako lyödä päätä betoniseinään?”

    Asia jossa Yhdysvallat on valovuosia edellä Suomea, on että kannustetaan urheilijaa harrastamaan useita eri lajeja. Tällä hetkellä maailman paras koripalloilija LeBron James pelasi lukion viimeiseen vuoteen saakka amerikkalaista jalkapalloa, 90-luvulla vaikuttaneet Bo Jackson ja Deion Sanders pelasivat samanaikaisesti amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä, sekä pesäpalloa MLB:ssä.

    Esimerkkejä löydän myös oman urani varrelta. Omasta A-juniori koripallojoukkueesta 4 pelaajaa pelasivat kesäisin jalkapalloa, talvisin koripalloa. Kolme heistä pelaa Korisliigassa, yksi pelaa jalkapallon Veikkausliigassa. Monipuolisuus on tärkeintä nuorelle urheilijalle.

    RUOKAVALIO

    Päivälehtien nettisivuille tulee viikoittain juttuja, kuinka saa viisi kiloa viikossa laihdutettua. Smoothie-dieetti, karppaus, sokerit pois jne. Urheilijat kumminkin tarvitsevat kaikkea.

    Hiilihydraattien tärkeyttä aliarvioidaan paljon. Hiilihydraatit tuovat lihaksistoon tarvittavaa bensaa, jota lihakset tarvitsevat palautuakseen. Amerikkalainen tutkijaryhmä paneutui yhdessä tutkimuksessaan, johon osallistui 20 henkilöä. Puolelle urheilijoista annettiin runsashiilihydraattinen ruokavalio ja muille melko vähähiilihydraattinen ruokavalio. Jokainen urheilija harjoitteli kestävyysurheilua 60 minuuttia noin 75 % tehoilla.

    Kolmen päivän  harjoittelun jälkeen vähemmän hiilihydraatteja saaneessa ryhmässä ylikuormituksen ja palautumisen mittarina käytettävä testosteroni/kortisoli (fTC) –suhde aleni -43 %, kun se säilyi muuttumattomana (-3 %) runsaasti hiilihydraatteja saaneessa ryhmässä. Vähemmän hiilihydraatteja saaneet olivat siis ajautumassa ylirasitustilaan.  Tässä linkki tutkimukseen.

    Monipuolinen ruokavalio elintärkeä sekä kropalle, että mielelle.

    PALAUTUMISEN VÄHYYS JA LAATU

    Lepo on yhtä tärkeää kuin treenaus. Vanha sanonta ”lihas kasvaa levossa” pitää paikkansa. Nuori urheilija tarvitsee vähintään 9 tuntia unta. Unen aikana kehoon erittyy kasvuhormonia, jolla on kehoa korjaavia ja kehittäviä vaikutuksia.

    Palautumista tehostaa myös tasapainoinen ruokavalio, venyttely, huoltavat ja -palauttavat harjoitteet. Harjoitusten jälkeen jäähdyttely ja venyttely saa lihakset nopeasti palautumaan kovasta harjoitteesta ja olemaan valmiita seuraavaan harjoitteeseen.

    Päivät ilman urheilua ovat todella tärkeitä. Päivä ilman lajin tuomaa stressiä alentaa stressitasoa ja pitää mielen virkeänä. Stressitasojen alennus saa myös leposykettä alemmas, treenin aikana pystyy keskittymään enemmän harjoitteluun joka parantaa harjoituksen laatua.

    Yhteenvetona toimii lääkäri Aleksi Kallioniemen lausahdus: ” There is no such thing as over-training, there is just under-eating and under-sleeping”.

     

    Tilastoja

    Huippujuoksijoilla kyselytutkimuksen mukaan: naisilla 60%, miehillä 64%.
    Kuntoilijoilla 33% ( Morgan 1987, 1988)
    Nuorilla yleisempää parempia tuloksia tehneillä

    Yleisempää urheilijoilla, joilla on aiemmin myös todettu.
    College-uimareilla, joilla aiemmin on todettu ylirasitustila, uusiutumisriski oli 91%, muilla 34% ( Raglin, 1993)

     

     

    Michael Pounds, HEO Media

     

     

  • Terveyspommitus valtaa median

    Fitness-elämäntavasta on tullut muotia ja arkipäivää. Mediassa hehkutetaan huippukuntoa ja hyvää oloa niin, ettei pakoon tunnu pääsevän vaikka haluaisikin. Continue Reading…

  • SFD haluaisi ampumahiihdon MM-kisojen järjestelmän uusiksi

    Sport For Dummies on monipuolisesti urheiluun pureutunut ohjelma, joka keskustelee urheilusta niin, että tyhmäkin sen ymmärtää. Toimittajamme Feliks Heikkinen, Sara Hopsu ja Mikko Saarela mm. haukkuvat ampumahiihdon MM-kisojen takaa-ajokisat ja ihmettelevät selostajalegenda Matti Kyllösen saamia tappouhkauksia.Mukana myös OLS-tähti Joni-Arttu Siepin haastattelu. Tätä ja paljon muuta kuulet tästä:

    SFD 9.3.2015

    Kommentit pois päältä artikkelissa SFD haluaisi ampumahiihdon MM-kisojen järjestelmän uusiksi
  • Podcast: 9.3. Neljä nopeeta ja napakkaa

    Ensimmäisessä Neljä nopeeta ja napakkaa -jaksossa juteltiin mm. pilkkimisen SM-kisoista ja partiotoiminnasta. Vieraana studiossa kävi 23-vuotias liiketalouden opiskelija ja Suomen partiolaiset ry:n korvenkoukkaajien lippukunnan jäsen Senni Raunio valaisemassa järjestön toimintaa.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Podcast: 9.3. Neljä nopeeta ja napakkaa
  • Podcast: Radio Trombitin ensimmäisen lähetyksen parhaat palat

    Operaatio aloitti Trombitin maanantaina 9.3 Aamupuurolla. Sasu ja Eve puhuivat muun muassa siitä, mitä vaikutuksia nuorten kreisibailauksella on ja mikä naisten päivän oikea merkitys on.

    Podcast: Operaatio ja ekan päivän parhaat 9.3.

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Podcast: Radio Trombitin ensimmäisen lähetyksen parhaat palat
  • WyScout mullistaa pelaajascouttauksen

    Pelaajascouttaus ja tarkkailu on yksi tärkeimpiä asioita jalkapalloseurojen tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2004 sitä helpottamaan luotiin WyScout -pelaajatarkkailujärjestelmä.  Nyt se on tekemässä todellista läpimurtoaan myös Suomeen.

    Continue Reading…

  • Nuorena koripallon valmennuksen huipulle

    Korisliigassa pelaavan Helsinki Seagullsin päävalmentaja Mikko Larkas on nuoresta iästään huolimatta noussut tunnetuksi valmentajaksi Suomen huipulle koripallossa.

     Sarjassa kahdeksantena oleva Seagulls on ottanut tukevan aseman play-off-paikkaan. Helsingissä pelataankin suurella  todennäköisyydellä puolivälieriä muutaman vuoden tauon jälkeen.

     33-vuotias valmentaja on aikaisemmin valmentanut tyttöjen sekä poikien alle 18-vuotiaiden maajoukkueita sekä Tapiolan Honkaa a-tytöissä sekä naisten pääsarjassa. Hän oli päävalmentajana nostamassa poikamaajoukkuetta A-divisioonasta A-divisioona, mutta korostaa muun valmennuksen tärkeyttä. Korisliigassa hienon uran tehnyt ja edelleen KTP:ssä pelaava Jukka Matinen oli suurena apuna tässä hienossa saavutuksessa.

     Larkas viihtyi Espoossa hyvin. Hänen mukaansa aika oli erittäin opettavaista.

     “Naisten sarjoisssa ikärakenne on nuorempi ja aamuharjoittelu tehdään töiden ja koulujen ehdoilla. Miehet omistautuu enemmän harjoitteluun, mikä on ymmärrettävää koska heistä suurin osa on ammattilaisia. Naisille pitää kuitenkin selittää tarkemmin miksi tiettyjä asioita tehdään”

     Hongan A-tyttöjen kanssa voitettu sm-kulta oli ensimmäinen iso voitto ja siksi merkityksekäs valmentajalle. Voitosta ison tekee myös se ettei heillä pitänyt ennen kauden alkua mahdollisuutta mestaruuteen. Espoossa vietetty aika oli kaikin puolin onnistunut, koska joka vuosi ainakin yksi naispelaaja nousi maajoukkueeseen. Larkas voitti naisten kanssa käytännössä kaiken mahdollisen.

     Kun Hongalla ei ollut tarjota Larkakselle jatkossa sopivaa roolia, hänelle avautui hieno mahdollisuus ryhtyä Helsingin uuden seuran Seagullsin päävalmentajaksi. Haaste oli taas astetta kovempi, koska joukkueen tavoite oli nousta korisliigaan. Nousutavoite täyttyi ja helsinkiläismiehelle lyötiin vuoden jatkopahvi käteen.

     Larkas on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut jo paljon urallaan. Hän pitää omaa valmennusfilosiaansa tärkeänä asiana, koska joukkueella pitää olla aina suunta mihin kehittyä. Valmentamisen varjopuolet tulevat esiin silloin kun pitää esimerkiksi antaa potkut joillekin pelaajalle.

     “Ei koskaan ole kiva potkia ketään pois, mutta kovia päätöksiä on vain tehtävä tässä ammatissa”

     Itsekriittisenä miehenä tunnettu valmentaja kuitenkin haluaa oppia koko ajan lisää.

     “Kaikki meistä tekevät virheitä ja niistä on pakko oppia ja viisastua.”

     Lokeissa hyvää työtä tekevällä valmentajalla on vielä pitkä ura edessään korisliigassa ja jos sama tekemisen meininki jatkuu hänellä on rahkeita valmentaa isommissakin liigoissa. Tällä hetkellä Helsinki on kuitenkin hänelle oikea paikka kehittyä ja kehittää omaa valmentamistaitoja.

     

  • WTF Happened Yesterday: Matti Heikkinen lopettaa uransa?

    Trombit Sport aloittaa lähetyksensä tänään WTFYD-osiolla. Matti Heikkisen uran kohtalo on epävarma ja Formula 1:ssä Giedo van der Garde on hengenvaarassa. Näistä ja monesta muusta aiheesta studiossa kertovat Noora Karppinen ja Ville Nieminen.

  • Kohti kevättä

    ”Kohti kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.

    (Anja Nysten/HEO Trombit 2015)