-
Jutta ja Samuli heittivät vitsiä ilmoille Tajunnanvirtapiirin aamulähetyksessä sometuksesta.
Podcast: Tajunnanvirtapiiri ja sometus 17.3.
-
Happy Hourissa klo 14-16 tänään viihdyttäävät Operaation Vilma ja Eve. Lähetyksessä puhutaan suomalaisten rakkaudesta jäätelöön ja haastattelussa on yksi Kolmen kaverin jäätelön kavereista Heikki Huotari
-
Kun on kasvanut siinä sukupolvessa, jonka mukana sosiaalinen media on kehittynyt, on välillä vaikea ymmärtää, mikä siinä on niin pahaa.
Samalla kun olen itse kasvanut, ovat eri palvelut kasvaneet myös. Facebook yleistyi Suomessa oikeastaan siihen aikaan, kun kaveritkin muuttuivat tärkeämmiksi. Twitter tuli, kun itsellä alkoi olla muutakin sanottavaa kuin kavereille jaettavat asiat. Mukaan ilmestyivät oikeastaan huomaamatta Instagram ja WhatsApp.
Sosiaalinen media on omalle ikäluokalleni niin normaali tapa kommunikoida maailman kanssa, että erilaiset valistukset ja ohjeistukset somea varten olivat jo vanhoja, kun ne tulivat. Anteeksi valistajat, mutta te olette olleet koko ajan myöhässä.
Myöhästyminen saattaa johtua siitä, että tutkimuksia sosiaalinen median vaikutuksista meihin on kovin vähän. Valistaminen on vaikeaa, kun ei ole faktoja, millä valistaa. Epäilyksiä ja mututuntumakommentteja satelee sitäkin enemmän.
Osa harvoista tutkimuksista puoltaa näitä epäilyksiä somen haitallisuudesta. Esimerkiksi Michiganin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan sosiaalisen median ja narsismin välillä on havaittu yhteys. Myös muut psykiatrit ovat esittäneet huolensa siitä, että sosiaalinen media ruokkisi narsismia.
Tosiasiassa ei ole kuitenkaan pystytty toteamaan, että sosiaalinen media loisi narsisteja. Ei se mitään, liukuhihnalta tulee kuitenkin myös muita haittapuolia. Kärkkäästi kerrotaan, että sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista, ulkonäköpaineita ja sillä on eristävä vaikutus oikeasta maailmasta.
Nämä ongelmat eivät kuitenkaan kuulosta kovin uusilta.
Kiusaamista on epätoivoisesti yritetty kitkeä kouluista vuosikymmeniä tuloksetta. Sosiaalinen media ei ole luonut sitä. Itseasiassa sosiaalinen media voi jopa auttaa kiusattuja luomaan uusia verkostoja.
Kun koulussa kiusataan eikä kavereita löydy, voi heitä löytyä aivan yhtä hyvin netin kautta. Netti ei tee ystävistä yhtään sen epäaidompia kuin kasvotusten tavatuista ihmisistä. Kun päästään sen yli, että ihminen on se, kuka väittää olevansa, voi syntyä loppuelämän mittaisia tärkeitä ihmissuhteita.
Ulkonäköpaineidenkin kanssa taistellaan jo ala-asteella. Varsinkin monilla tytöillä on hyvin huono itsetunto omasta vartalostaan: sääristä kulmakarvoihin. Toki on helppoa nauraa teinityttöjen kommenteille, joissa he vuolaasti kehuvat toisiaan, mutta samalla ne ovat todella tärkeitä itse tytöille. Sosiaalinen media toimii hyvänä kanavana kehuille, jotka kohottavat itsetuntoa eikä se vaadi muuta kuin selfien lataamisen Instagramiin.
Joskus voi olla myös vaikea nähdä, miten viestittely voi olla oikea ihmissuhde, mutta sitä se on. Sosiaalinen media lisää ihmissuhteiden määrää, koska ihmisiin on niin paljon helpompi pitää yhteyttä sen kautta kuin ilman sitä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden löytää lisää ihmisiä, joita voi sitten tavata “oikeassa maailmassa”.
Ihmisten tarve käyttää somea kertoo enemmän yhteiskunnasta sen ulkopuolella kuin itse somesta. Kun lähipiirissä ovat kiireisiä, on nuoren tai vähän vanhemmankin helppo löytää ihminen, jolla on aikaa kuunnella, nauraa kissavideoille ja kehua ulkonäköä. Ei sillä ole niin väliä, jos toinen ihminen asuu toisella puolella maata tai maapalloa.
Oikeastaan sosiaalinen media on aika suuri mahdollisuus. Sen avulla ei tarvitse välittää välimatkoista tai olla sen varassa, kenet sattuu tapaamaan. Somessa voi luoda omat verkostonsa ja myös pitää vanhoista kiinni. Kaikki eivät ehkä osaa käyttäytyä tai käyttää järkeä, mutta sama ongelma on kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Kolumnin kirjoittaja Vilma Mannermaa opiskelee radio- ja tv-journalismin linjalla. Radio Trombitissa häntä voi kuunnella Operaation mukana ja torstaisin klo 13-14 Vaihtoehtoisessa ajatusmallissa.
-
Aamupuurossa Tajunnanvirtapiiri puhui Pyhän Patrickin päivästä. Jutalla ja Samulilla puhelinhaastattelussa Suomi-Irlanti -seuran Olli Pellikka, joka kertoi hieman lisää päivän vietosta.
Podcast: Tajunnanvirtapiiri ja St. Patrick’s Day 17.3.
-
Kulttuurinautiskelija voi tyhjätaskunakin kohdata mitä upeampia kulttuuri- ja taide-elämyksiä Helsingissä. Jo pelkästään rakennusarkkitehtuurin tutkiskelu antaa monipuolisia elämyksiä. Monet tuntevat ydinkeskustan arkkitehtuurin helmet, mutta moniko on huomannut nauttia vaikkapa Kallion kaupunginosan lukuisista jugendrakennuksista?
Kiintoisa tapa alottaa kulttuurikierroksensa on vaikkapa selvittää, mistä löytyy runonlaulaja Larin Paraskeen patsas. Veistos on Alpo Sailon käsialaa ja valmistunut vuonna 1949. Etsintää helpottaa, jos tietää Paraskeen istuvan Hesperian puistossa. Vieläkin vanhempaan kulttuuriin löytää viittauksia Helsingin yliopiston metroaseman Opintoputkesta, jossa on kalliomaalauksia mukailevia kuvia ilahduttamassa kulkijaa. Keskittyvä katsoja voi niistäkin löytää biologian ja mediamaailman ilmiöitä.
Helsingin kaupunginmuseo koostuu useasta osasta, jotka ovat kaikki omalla tavallaan myös rakennustaiteellisesti kiinnostavia. Näihin on aina vapaa pääsy. Esimerkiksi Hakasalmen empirehuvila on rakennettu 1840-luvulla. Musiikkia! -näyttely avaa korvat Helsingin moniääniselle sävelmaailmalle ennen ja nyt.
Valtion taidemuseossa keikkuvat alennusryhmienkin lippujen hinnat kymmenen euron tuntumassa. On hyvä kuitenkin muistaa, että Ateneumin taidemuseossa ja Sinebrychoffin taidemuseossa on ilmaisillat joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 17-20. Kiasmaan on vapaa pääsy aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Valokuvan ystävälle ehdottomaksi suosikiksi nouseekin remontin jälkeen avautuneessa Kiasmassa syyskuun kolmanteentoista päivään asti esillä oleva Robert Mapplethorpen retrospektiivinen näyttely.
Taiteen ystävä voi tietenkin mennä aina ihastuttaviin taidegallerioihin nautiskelemaan kiireettömässä ympäristössä kuvataiteesta. Galleristit ry julkaisee keväisin ja syksyisin pienen esitteen, jossa on luetteloitu kauden näyttelytarjonta ja näin voi löytää kiinnostavaa nykytaiteilijoiden taidetta. Maanantaisin galleriat ovat aina suljettuna.
Parhaillaan on Ruoholahdessa, Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa menossa myös vuotuinen Taidemaalariliiton teosvälitys 14.–22.3.2015. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisäksi jo neljättä vuotta taidemaalarit tarjoavat ilmaisen kahvin ja mehun kävijöille. He järjestävät myös opastettuja yleisöesittelyitä vielä la 21.3. ja su 22.3. klo 12 ja 14. Teosvälitys on Suomen suurin vuosittainen kuvataidetapahtuma. Teoksia on esillä noin 1500 lähes 600 Taidemaalariliittoon kuuluvalta ammattitaiteilijalta. Teosvälitys on ainutlaatuinen tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä, millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Avoinna ma–pe klo 12-18, la–su klo 11-17.
Kaiken kulttuurin lomassa voi nautiskelija pysähtyä vaikkapa Eiran rantaan, jossa uudempi uimaranta on kunnostettu perinteisen Helsingfors Simsällskapetin luodon tuntumaan. Aina varma evästely- ja levähdyspaikka on tietysti Suurkirkon portaat Senaatintorilla. Pienen tauon jälkeen saattaa kulttuurikulkija havaita vaikkapa sirpaleen jäljet Suomen pankin edustalla istuvan Snellmannin patsaan jalustassa, jotka on jätetty sinne Helsingin suurpommituksen muistomerkiksi. Patsas vaurioitui 26.–27.2.1944 aukiolle pudonneen pommin sirpaleista.
Mielikuvituksekas ja aktiivinen kulkija voi löytää vielä paljon muitakin kiinnostavia kulttuurikohteita Helsingin kaupungin alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä. Esiteltynä on vain pieni murto-osa. Kaupunkilainen voi voimassa olevalla HSL:n kortilla kulkea ilman lisäkustannuksia rajattomasti eri puolilla kaupunkia. Toki polkupyörä on myös toimiva vaihtoehto, mutta yksityiskohtia etsivälle jalankulku on ehdottomasti paras vaihtoehto.
Teksti ja kuvat: Anja Nysten
-
Siirin vieraana klo 13:00 alkavassa Kartalla -ohjelmassa on Viljami Hätönen, joka reppureissasi ja liftasi Kuubassa vuoden vaihteessa. Mielenkiintoisia tarinoita luvassa!
-
Korisliigassa pelaavan KTP:n kapteeni Michael, ”Homppa”, Pounds on toisen polven koripalloilija. Hänen isänsä, sentterinä pelannut Larry Pounds on kaikkien aikojen kolmanneksi kovin pisteentekijä suomen koripallon liigahistoriassa. Hompasta ei tule koskaan samalaista pistelinkoa, koska pelaa takamiehenä eri roolissa kuin isänsä. KTP:n kapteeni kantaa kuitenkin isoa roolia joukkueessaan pelillisesti, mutta varsinkin kopissa.
Hyvänä heittäjänä ja syöttöjänä tunnettu Homppa elää hyvin rutinoitunutta elämää pelipäivinä. Hän käy tunnin mittaisissa aamutreeneissä, jonka jälkeen hän lepää ennen lounasta. Syötyään hän nukkuu kahdesta kolmeen tuntiin ja heti herättyään lähtee kohti hallia. Kun peli on pelattu on Mikella vapaa-aikaa, jonka hän käyttää seuraten urheilua varsinkin jalkapalloa. Vieraspelireissuilla hän nukkuu koko bussimatkan.
”Pelasin koko peruskouluikäni jalkapalloa nyt innostukseni on siirtynyt sen tiiviiseen seuraamiseen.”
Mike haaveilee pantteripatsaasta Michaelille nuorena kuitenkin koripallo oli luontainen ratkaisu.
”Olin isän mukana pelireissuilla sekä treeneissä niin monta vuotta että koripalloon oli helppo innostua sitä kautta.”
26-vuotias peluri ei ollut nuorena lahjakas tai edes oman joukkueensa paras pelaaja. Ensimmäisen A-juniori vuoden hän pelasi KTP:n kakkosjoukkuueessa ja se herätti Miken treenaamaan.
”Halusin nähdä mihin asti siipeni kantavat, joten aloitin ensimmäisen A-juniorivuoden jälkeen treenaamaan tosissani ja se alkoi kantaa hedelmää.”
Homppa nousi vuonna 2006 Kotkan korisylpeyden edustukseen ollessaan vain 18-vuotias. Seuraavankin vuoden hän viihtyi kotiseudullaan sen jälkeen oli muutoksen aika.
”Aika kotkassa oli opettavaista, mutta halusin kokeilla mahdollisuuksiani muualla, joten tein sopimuksen Torpan poikien kanssa. Sitä päivää en ole katunut hetkeäkään.”
Asuminen ja pelaaminen Helsingissä oli uudenlainen kokemus hänen uralleen sekä elämään. Topossa hän pelasi kolme vuotta, sinä aika hän voitti yhden SM-hopean sekä kaksi Suomen Cup-hopeaa. Mike sai myös paljon kavereita Topon pelaajista, joiden kanssa hän on edelleen tekemisissä.
”Eero Lehtisen ja Antti, ”Jumppa”, Niskasen kanssa olemme edelleen hyviä kavereita vaikka he pelaavat kilpailija Seagullsin riveissä.”
Kun helsinkiläisseuralla oli taloudellisia ongelmia vuonna 2011 oli muuton aika. Kotka oli luonnillinen ratkaisu, koska Michael koki KTP:llä olevan parhaat mahdollisuudet mestaruuteen. Takaisin muuton jälkeen ensimmäinen kausi päättyi kuitenkin jo puolivälieriin Tampereen pyrintöä vastaan. Mestaruuden tavoittelu jatkui seuraavalla kaudella, mutta Loimaan Bisons oli finaalisarjassa parempi. Viime kaudella takamies pelasi uransa parasta kautta tilastollisesti. Kausi päättyi kesken helmikuussa pahaan eturistisidevammaan.
”Maailma mureni, koska pelasin urani parasta kautta ja koko joukkue uskoi mestaruuteen. Hirvein kokemus urallani oli katsoa omien otteita penkiltä, kun itse ei pystynyt tekemään asialle mitään.
Paluu pelikentille tapahtui 24.10.2014 Katajaa vastaan, sitä päivää Mike odotti paljon.
”Polvi ei edelleenkää ole täydessä kunnossa, mutta hieno pelata taas ja tavoitella pantteripatsasta joukkuueen mukana.”
Nyt Kotkan oma poika on hyvässä kunnossa ja johdattaa kovaa vauhtia KTP:tä runkosarjan voittoa. Tämä on hänelle jo yhdeksäs kausi Korisliigassa ja vähintään yhtä monta on edessä, jos loukkaantumsia ei tule lisää.
Teksti: Niko Huupponen kuvat: Inkeri Virkki
-
Viikon ensimmäisen Sport for dummies -ohjelman puheenaiheet liikkuivat pääasiassa formula 1- sarjan avausviikonlopun ympärillä. Suomalaiset eivät vielä päässeet parrasvaloihin ja McLaren on kaukana 2000-luvun taitteen loistosta. Mercedes jatkaa ylivoimaansa. Tämän lisäksi kuulet myös asiaa ampumahiihdosta ja Helsingin Jokereista.
Lähetyksen kuulet kokonaisuudessaan tästä:
SFD 17.3
-
Alkoholipulveri – uhka vai mahdollisuus? Nyt pääsevät kuu-ukotkin altistamaan itseään ennennäkemättömillä tavoilla. Hiihtoseuran Sonja ja Ville jauhoivat uudesta keksinnöstä.
Podcast: Anonyymit Astronauttialkoholistit 16.3.
-
Trombit 2015 aloitusviikolla nettiliikenne oli vilkasta. Sivustolla trombit.net rekisteröitiin 3.728 unikkia kävijää, jotka latasivat yhteensä 10.477 sivua.
Sivuston suosituin aloitusivu oli Michael Poundsin kolumni ”Nuorten urheilijoiden painajainen” ja kakkosena Siiri Turan artikkeli ”Kuntoutusprosessi – urheilijan kovin kamppailu”.
Trombit 2015 on HEO Median journalismiopiskelijoiden päättötyö 9.3.-10.4.2015. Radiolähetyksiä voi kuunnella netin lisäksi myös pääkaupunkiseudulla taajudella 96,3MHz.
Raimo Ahonen, pt.
