-
Eilisaamuna otin hyvissä ajoin itselleni mukavan asennon kotisohvalta. Toisessa kädessä uunituore kroisantti ja toisessa kupillinen tuoretta kahvia. Radio päälle. Puhelimesta äänet pois ja avot! Kaikki oli valmista aamun tähtihetkeen. Jalkapallon erikoisohjelma 4-4-2 alkakoon. Lähetyksen loppupuolella juontajat Kärkäs ja Tuomisto sitten sylkevät sen ulos. Superliiga! Jalkapalloon ollaan siis perustamassa uutta superliigaa. Yskittyäni väärään kurkkuun menneet kroisanttikahvit ulos ja putsattuani sohvan päätän ottaa selvää, mistä oikein on kysymys.
-
15.3. Iriksen ja Jarin Trombit aamussa toivottiin luvattuja föön-tuulia ja otettiin katsaus menneeseen, musikaalien maailmaan.
-
Joosen tunteet kuohuvat Anttilan kielletyn lelumainoksen takia. Amanda joutuu käyttämään matikkapäätään päivän taitosestissä.
-
Viime kauden valopilkku. Toi suomen futiskartalle ja katsomoihin jotain jalkapallokulttuurimaista. Hypähti kahdessa vuodessa kakkosesta suoraan Veikkausliigan keskikastiin. Tuleva kausi näyttää onko punapaidoilla riittävästi tasaisuutta, jotta vähintään tuo taso voidaan pitää.
HIFK on vahvistunut etenkin hyökkäyspäästä. Pekka Sihvola sai kunnon tutkaparin Juho “Kirurgi” Mäkelästä ja tähtirintojen maalintekovoima otti aimo harppauksen. Lähtijöitä on lähinnä ollut keskikentältä ja nämä aukot on saatu paikattua todella hyvin.
HIFK pelaa suurella sydämellä. Helsinkiläiset käänsivät vuosi sitten useita otteluita lopussa tasapeleiksi ja voitoiksi. Nyt vuoden kokeneempi ja pelillisesti vahvistunut Stadin kingit on vakavammin otettavampi kilpailija hyvistä sijoituksista.
Sijoitus 6.
Seuraa heitä:
Kuva: Matti Viljanen Xhevdet Gela
Lahdessa viime kaudella pelannut Gela on kova vahvistus. Gela on vahva vääntäjä ja voittaa paljon keskikentän kaksinkamppailuja. Tärkeä pelaaja tiukoissa paikoissa ja tulee olemaan voiton avain kurinalaisella puolustamisellaan.
Juho Pirttijoki
Nuori ja isokokoinen toppari on täsmäase erikoistilanteisiin. Viime kaudella Ykkösessä viisi maalia topparintontilta on kova saavutus. Viime kausi oli läpimurto. Seuraavalla nähdään riittävätkö rahkeet suoraan Liigatasolle.
Tulleet pelaajat:Xhevdet Gela, FC Lahti
Jere Piirainen, KäPa
Daniel Rantanen, PK-35 Vantaa
Juho Mäkelä, VPS
Emil Conti, FC Futura
Juho Pirttijoki, FC Haka
Lähteneet pelaajat:
Youness Rahimi, SJK
Mika Johansson, FC Honka
Fredrik Lassas, FC Köln (laina)
Milo Jung, MP
Jesse Ahonen, Haka
Teksti: Mikko Kärkäs
Kuva: Matti Viljanen, Veikkausliiga
-
Ihminen on psykologisesti taipuvainen näkemään ympärillään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Miksi olemme niin herkkiä havaitsemaan uhkia?
Yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävät asiat saavat aikaan voimakkaita tunnereaktioita. Esimerkiksi Lähi-idän pakolaistilanne, globaali vesikysymys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ihmisoikeudet ovat kaikki ajankohtaisia asioita, joita käsitellään medioissa säännöllisesti ja aiheuttavat suuressa yleisössä voimakkaita tunteita.
Poimimme automaattisesti kuulemastamme ja lukemastamme ensimmäisenä sen tiedon, mitä tämä tarkoittaa minun, läheisteni tai valtiomme kohdalla, uhkia vai mahdollisuuksia?
Tutkijoiden näkemys
Mitä sanoo tieteellinen näyttö, onko ihminen taipuvainen havaitsemaan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia?
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen (Jackson & Dutton 1988) mukaan, yritysten päätöksenteosta vastaavat henkilöt ovat herkempiä havaitsemaan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia liiketoimintansa kehitystä arvioidessaan.
Kokeellisessa tutkimuksessa (Chattopadhyay ym. 2001) tutkijat testasivat, millaisia reaktioita erilaiset ennustemallit yrityksen tulevaisuudesta saavat aikaan työorganisaation nykyisessä toiminnassa. Kävi ilmi, että erilaiset uhkakuvat aiheuttivat organisaatiossa paljon aktiivisempaa asioiden työstämistä kuin potentiaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Tieteellinen näyttö puoltaa näkemystä siitä, että olemme herkempiä havaitsemaan uhkia kuin mahdollisuuksia ja toimimaan sen mukaisesti.
Jäänne kivikaudelta
Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että mediassa esitetyt näkemykset vaikkapa Euroopan pakolaistilanteen uhkakuvista siirtyy välittömästi mielen prosessoitavaksi, kun taas mahdollisuuksia luovat positiiviset skenaariot jäänevät tietoisuudessa taka-alalle.
Uhkien näkemistä voisi luonnehtia primitiiviseksi, mahdollisuuksien löytäminen vaatii enemmän asian tietoista työstämistä.
Mikä psykologinen mekanismi on tämän ilmiön taustalla?
Herkkyytemme havaita uhkia on jäänne kivikaudelta, jolloin vihamieliset heimot ja villipedot olivat päivittäinen vaaratekijä (Steimer 2002). Uhkien havaitseminen on edelleen ”kova koodattuna” geeneihimme. Tarvittaessa nopea reagointi ja ”eläimellisyys” jättävät tietoisen ajattelun aina toiseksi voimakkaita tunteita herättävissä tilanteissa, esimerkiksi tunteita herättävää uutista lukiessa.
Teksti: Marko Korosuo
Lähteet ja lisätietoja:
Jackson, S. & Dutton, J. 1988. Discerning threats and opportunities. Administrative Science Quarterly Vol. 33, No. 3, 370-387.
Chattopadhyay, P., Glick, W. & Huber, G. 2001. Organizational actions in response to threats and opportunities. Academy of Management Journal Vol. 44 No. 5, 937-955.
Steimer, T. 2002. The biology of fear- and anxiety-related behaviors. Dialogues of Clinical Neuroscience Vol. 4 No 3,231–249.
Kommentti
Viime syksynä eskaloitunut pakolaistilanne Euroopassa, on esimerkki siitä, miten ainakin Suomessa tilanne koettiin uhkaavammaksi kuin mahdollisuuksia herättäväksi.
Ihmisten kokema uhka, pelko ja hämmennys nousivat selkeästi esiin mm. sosiaalisen median kommenteissa. Voimakas reagointi tunnetasolla aiheutti ylilyöntejä myös käytännössä, pahimpana esimerkkinä polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin.
Nyt kun pakolaistilanne on toistaiseksi hiljentynyt ja primitiivireaktiot sammuneet, on aika antaa tilaa asian tietoiselle käsittelylle. Tietoisen käsittelyn myötä, tilannetta ei välttämättä koeta enää niin uhkaavaksi ja saattaapa ihmisten tietoisuuden horisonttiin jokunen koko Suomea eteenpäin vievä mahdollisuuskin ilmestyä.
-Marko Korosuo
-
Talin jalkapallohallissa on vielä maanantaina aamupäivällä kello 11.50 pimeää. Pian kello kahdentoista jälkeen HIFK:n Veikkausliigajoukkue saapuu harjoituksiin. Joukon ensimmäisenä päävalmentaja Honkavaara. Hetken jutustelun jälkeen Honkavaara viittoo seuraamaan pukukoppitiloihin, joissa aloitamme haastattelun.
-
Autokoulu ja tämän hetken somekohut. Ratsiassa kurkataan keski-ikäisten lipastonlaatikkoon…
-
© Iisa Kinnunen
-
© Kristiina.Sievi-Korte
-
”Armeijassa ei kannata olla viimeinen eikä ensimmäinen, vaan kannattaa olla aina siinä keskellä.”
Aitoa asiaa -erikoisohjelmassa kuullaan tänään klo 17 Emilia Kettu Toivasen radiodokumentti Miesten koulu. Pojista kasvaa armeijassa miehiä – mutta millaisia? Entä miksi dokumentin päähenkilö Ilmari keskeytti armeijan?
Keskustelussa mukana ovat radiodokumentin tekijän lisäksi Yle X:n Mika Parikka sekä Joose Koskiranta.
