-
Radio- ja Tv-journalismin linjalla opiskelevan Iris Syrjän lopputyö radiodokumentin muodossa.
Dokumentissa perheenisä ja harrastajamuusikko kertoo työstään sosiaalikasvattajana, kuuntele dokkari kokonaisuudessaan alta:
-
Kivistön ja Koskirannan kivenkova rytmiradio on jälleen täällä klo 17-18!
Tänä keskiviikkona rytmiradiossa kuullaan nais-räppäreitä ja päivän artistina J Cole!
-
Mitenkään erityisen musikaaliseksi ihmiseksi en itseäni välttämättä väittäisi, mutta kyllä minä pienenä vuoden verran soitin pianoa ja yhä edelleen laulan aktiivisesti. Parhaiten se toki sujuu, kun muut eivät ole kuulolla. Siivotessa laulan mielestäni niin mainiosti, että voisin valloittaa jonkun hämyisen jazz-baarin silmänräpäyksessä.
Vaikka kotona ollessani tunnenkin oloni todelliseksi laulajattareksi ja revittelen oikein olan takaa, nautin musiikissa eniten sen rauhoittavasta vaikutuksesta. Huonon päivän yllättäessä saatan pistää kuulokkeet korville ja piiloutua peiton alle kuuntelemaan J. Karjalaisen Kolmea cowboyta, jota isäni minulle lauloi tuutulauluna, kun olin napero. Jos sydänsurut painaa, voi hieman kliseisesti laittaa U2 With or Without Youn päälle ja syödä jäätelöä suoraan purkista. Vanhojen ystävien kanssa iltaa istuessa on aina palattava ajassa taaksepäin ja kuunneltava No Doubtia, tai Bäkkäreitä.
Musiikki on tutkitusti aivotoiminnalle ja psyykkeelle kallisarvoinen apuväline. Sitä käytetään osana niin Alzheimerin taudin kuin masennuksenkin hoitoa. Positiiviset tulokset ovat aina aika-ajoin yllättäneet tutkijatkin. Psykologi, musiikin tohtori ja läänintaiteilija Ava Numminen selittää asiaa muistisairauksista kärsivien potilaiden kohdalla Hyvä Terveys -nettijulkaisussa:
”Musiikki on silta kadonneisiin muistoihin, sillä se aktivoi niihin taltioituneet tunteet. Näin musiikilla voidaan kohentaa muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta.”
Nummisen kommenttiin on helppo samaistua. Monilla omat lempibiisit sisältävät hauskoja, kauniita ja villejä muistoja, jotka saattaa unohtaa huomaamattaan pitkäksikin aikaa, kunnes yhtäkkiä kuulee ne kappaleen ensisoinnut. Hetket palaavat tulvien mieleen ja hymy nousee huulille.
”Tämän kappaleen tahtiin tanssin ekaa kertaa hitaita!”
”Kuunneltiin tätä biisiä viime kesänä koko matka, kun ajettiin kaveriporukalla mökille.”
”Tää soi radiossa ihan tauotta silloin, kun olin pieni!”
Hyviä muistoja tulee aina vaalia ja niitä kannatta ehdottomasti pyrkiä luomaan lisää – ikimuistoisten sävelten tahtiin.
-
Brysselissä eilen tehdyissä terrori-iskuissa Zaventemin lentokentälle ja Maelbeekin metroasemalle on Belgian terveysviranomaisten tämän hetkisten tietojen mukaan kuollut 31 ihmistä ja loukkaantuneita on noin 250, kertoo Yle. Matkustusturvallisuus Euroopan alueella vaihtelee.
Terroristijärjestö Isis on sanonut olevansa iskujen takana. Iskut tapahtuivat vain neljä päivää sen jälkeen, kun viime marraskuun Pariisin iskujen ainoa elossa oleva tekijä Salah Abdeslam, saatiin neljän kuukauden pakoilun jälkeen kiinni Brysselissä.
Toinen massiivinen terroristi-isku manner Euroopassa lyhyen ajan sisällä luo pelkoa ja herättää kysymyksiä siitä, kuinka turvallista matkustaminen Euroopan alueella tällä hetkellä on.
Tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa Irak-asiantuntija Hussein Al-Taee konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä kertoo, että Lontoo, Moskova, Berliini, Bryssel ja Pariisi ovat tällä hetkellä suurimman terroriuhan alla Euroopassa. Ylipäätään korkeaa symbolista arvoa edustavat kaupungit ovat Isisin tähtäimessä, kertoo CMI:n analyytikko Mikko Patokallio Ilta-Sanomissa.
Suomalaisten matkustusintoa kaupunkikohteisiin terrori-iskut ovat jonkin verran vähentäneet. Kaupunkilomien myynti Eurooppaan on pienentynyt, kertoo Yle.
Suomen ulkoasianministeriön sivuilla kehotetaan esimerkiksi Belgiaan matkustavia erityiseen varovaisuuteen, terrorismin uhkan ollessa korkein mahdollinen. Ranskassa on valtakunnallinen poikkeustila 26.5 asti, Iso-Britanniassa kansainvälisen terrorismin uhkataso on säilynyt vakavana ja Saksassa lentokentillä ja juna-asemilla ylläpidetään turvallisuusvalmiutta.
Etelä-Euroopassa turvallisuustaso on tavanomainen, samoin pohjoismaissa, lukuun ottamatta Tanskaa, jossa erityisesti Kööpenhaminan alueella turvallisuusvalmiutta on kohotettu.
Teksti: Marko Korosuo
Kuvat: Danae Delikouras
-
Iltapäivän sankarit Joose ja Jussi ottavat radion haltuun. ÄfterWörkissä pohditaan mm. uusia iphoneja sekä ”leijuvia” lautoja.
-
© Tapio Brotherus
-
Kaksi oman elämän meikkitaiteilijaa näyttää sinulle kuinka loihdit kuumimmat lookit juuri niillä meikeillä jotka jokaiselta köyhältä opiskelijalta löytyy meikkipussista.
Tarvikkeet: Oranssihtava poskipuna, punainen huulipuna, eyeline
Aloita levittämällä poskipunaa koko silmäluomelle.
Lisää sitten huulipunaa liikkuvalle luomalla ja häivytä väriä silmäkulmaa kohti.
Lisää vielä eyeliner ja ripsiväri
Valmis!
-
Trombit Aamussa juontajat herättävät kuulian. Kukaan ei tule nukahtamaan tämän kaksi tuntisen aikana!
Päivän polttavina aiheina mm. opiskelu sekä kuumimmat viihdejuorut. -
Hockey Night Fever availee Erik Haulan loistavia suorituksia
-
Kansainvälisesti shakinpeluu on kilpaurheilua, mutta amatöörit osaavat myös ottaa sen pelkkänä lautapelinä
Haastattelemani shakinpelaaja Chrisse aloitti shakinpeluun vanhemmalla iällä, vasta 65- vuotiaana. Hänen mukaansa harrastelijan ja mestarin erottaa toisistaan se seikka, että harrastelija leveilee saavutuksillaan, mutta kokeneemman pelaajan ei tarvitse.
Mutta miksi ihmiset pelaavat shakkia, jos koneet voittavat ihmisen? Chrissellä on tähän ratkaisu: “Koneet tapelkoot keskenään”, hän tuumii. Mielinapikseen hän tunnustaa ratsun eikä shakin pelaaminen ole ajanhukkaa.
“Shakki on pelien kuningas.”
On muistettava, että shakki ei ole ainoa suosittu lautapeli. On olemassa myös Go- Go, Stratego, Risk ja kaikenlaisia muita lautapelejä joissa on oma viehätysvoimansa ja lumonsa. Shakki on vanha peli, peräisin Aasiasta ja kehitetty satoja vuosia sitten.
Päämäränä on tuhota vastustajan armeija omalla armeijallaan. Mikään sotapeli shakki ei ole. Se kehittää ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja antaa elämälle sisältöä. Kilpailutilanteessa pelaaja voi vaikuttaa ehkä hieman narsistiselta, mutta on näin ollen vain oman mielensä vankina.
Shakkipeli voitetaan hyvällä keskittymiskyvyllä, muistilla, shakkiteorian ymmärtämisellä, reagointikyvyllä ja koko mielen ja kehon hyvinvoinnilla. Varjopuolena on houkutus alkaa pelin orjaksi, jolloin uhraa kaiken vapaa-aikansa pelin opettelemiseen, jolloin taas asettaa itsensä uhrin tai marttyyrin asemaan.
Toinen haastateltavani tottelee nimeä Arto. Vaikka shakinpeluu yleensä aloitetaan juniori-iässä, niin Artokin kuuluu myöhännäisheränneisiin, kun hän aloitti shakinpeluun 35- vuotiaana. Hänen mukaansa mestari on harjoitellut tuhansia tunteja, ja tämä erottaa hänet harrastelijasta. Peli ei ole hänelle ajanhukkaa, vaan se kehittää hänen ajatteluaan. Lähetin Arto tunnustaa mielinapikseen pelissä, joka ei ole hänen mielestään ylivarvostettu.
Kilpailushakissa pelaajia vertaillaan vahvuusluvulla(Selo). Se kertoo pelaajan menestymisen ja kykeneväisyyden laudan ääressä. Mutta tavallinen maallikko voi ajatella ettei peliä tarvitse ottaa niin vakavasti. Sehän on vain peliä. Ihmisen ei pitäisi korvata omaa ihmisarvoansa Selo- luvullaan, koska liika suorittaminen ja pingottaminen ei tee hyvää mielelle, terveydelle tai edes itse pelille. Jokainen saa olla sellainen pelaaja kuin on eikä hänen tarvitse suorittamisella ansaita arvoaan.
Onko shakki jo ratkaistu, kun tietokone voittaa ihmisen? Vaikka ihminen tulisi kuinka hyväksi pelaajaksi tahansa, niin hän ei pärjäisi koneelle. Tärkeintä on saada shakista irti mielekästä tekemistä ja virtaa aivoille. Shakki on vain yksi lautapeli muiden joukossa. Tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpa.
Teksti: Aleksi Juvonen
Kuva: Teemu Niemelä