-
Perjantai 13. päivä hoidettiin aamuvuorossa poikkeuksellisella kokoonpanolla, kun Hanna sai studioon seurakseen Tommin ja Jonin.
Lennokas aamu hujahti hieman levottomaksi, mutta se sallittakoon – olihan kyseessä viimeinen aamuvuoro tämän kevään aikana.
Mitä jos ravintolat arvioitaisiin tähtiluokituksella vierailevien naisten mukaan? Voiko aiheen kuin aiheen kääntää Tuusulaan? Ilmeisesti.
-
Aamuvuorossa vieraili kanssaopiskelijoita kertomassa kokemuksistaan Trombitin tekemisestä ja opiskelusta yleensä. Hanna on lähdössä juhannukseksi ulkomaille ja Markus pitää sitä ihan pyhäinhäväistyksenä keskikesän juhlalle.
-
Aamuvuoron tiistain lähetyksen jääkiekkoasiantuntijana kuultiin Aurinkokuninkaanakin tunnettu Suomen jääkiekkoleijona #79, your coach Juhani ”Tami” Tamminen. TPS sijoittui runkosarjassa toiseksi, mutta Tappara jyräsi välieristä jatkoon otteluvoitoin 4-0. Pelaajaurallaan TPS:n kapteeninakin toimineen Tammisen mukaan turkulaiset olivat ”porkkanaveljiä” perässä erityisesti neljällä osa-alueella. Continue Reading…
-
Aamuvuoro sai puhelimen päähän jääkiekkoasiantuntijaksi SaiPan päävalmentajan Tero Lehterän. Kuuntele podcastista Lehterän mietteitä pudotuspeleistä ja siitä, miten pelaajat ja valmentaja kokevat kauden huipennuksen. Miten Lehterä kokoaa joukkueen tappion jälkeen seuraavaan peliin? Kuinka monta päivää 95-vuoden maailmanmestaruutta oikeasti juhlittiin ja ketkä olivat viimeisenä saunassa?
-
Aamuvuorossa soiteltiin oikeille jääkiekkoasiantuntijoille, kun puhelimen päähän saatiin SaiPan päävalmentaja ja maailmanmestari (95 nevö foget) Tero Lehterä, sekä itse aurinkokuningas Juhani ”Tami” Tamminen, jääkiekkoleijona #79.
-
Aamuvuoron aamupalana oli tänään kinkku-juusto-croissantteja, Hannan saa ilmeisesti iloiseksi croissanteilla, kun arvosanaksi irtosi 9-. Keskustelua kirvoitti tosi-tv -ohjelmat ja etenkin Temptation Island ja siinä esiintyvät nuoret sinkkutytöt ja heidän käytös.
-
Keskiviikon aamuvuorossa selvisi, että Markus haluaisi olla mangusti. Ja Hannasta Markus tekisi ihan ehdottomasti rukoilijasirkan.
-
Purjelento on ympäristöystävällistä lentämistä luonnon ehdoilla. Purjekone pysyy ilmassa lentäjän omien taitojen ja nostavien ilmavirtausten avulla. Lentämällä ja nosteita hyödyntämällä voidaan lentää useita tunteja ja keskinopeus voi nousta parhaimmillaan yli 100 km tunnissa. Suomessa purjelentäjiä on noin kaksi tuhatta.
Kuva: Katja Soikkeli Helsinkiläinen Kim Kuusela on päätynyt purjelentoharrastuksen pariin perheensä kautta. Kimin isä aloitti purjelentoharrastuksen vuonna 1975, ja Kim viettikin lapsuutensa ja nuoruutensa kesät Lopella Räyskälän lentokentän laidalla. Samalla puhkesi kiinnostus purjelentoa kohtaan. 30-vuotias Kuusela kävi purjelentokurssin heti täytettyään 15 vuotta.
“Ensimmäinen kerta taivaalla on mieleenpainuva kokemus, maisemat kahden kilometrin korkeudesta on mahtavat. Purjelennossa ei koskaan ole kahta samanlaista päivää ja kaikista hienointa on se, että voit kehittyä lentäjänä jatkuvasti ja lentokäsiala kehittyy koko ajan. Hienoimpia fiiliksiä on se, kun osuu hyvään nosteeseen ja liukuu noin 200 kilometrin tuntivauhtia kohti seuraavaa nostetta”
Kuva: Kim Kuusela Edelleen 15 lentovuoden jälkeen Kuuselan mukaan tulee hetkiä, kun hän kesken lennon ajattelee itsekseen purjelennon olevan ”hienoa puuhaa”. Kim kuuluu Hämeenlinnan ilmailukerhoon ja lentää pääasiassa Räyskälän lentokentällä, jossa aktiivisia purjelentäjiä on kahdesta kolmeen sataan kesässä.
Parhaimmaksi tunteeksi Kim kuvaa tunteen, jonka saa kilpalentämisestä. ”Ymmärrän joidenkin ajatuksen siitä, että on hieno tunne olla yhtä luonnon kanssa, mutta kilpalennossa on kumminkin tarkoitus lentää mahdollisimman hyvin.”
“Kilpalentäminen on taktista ja suunnitelmallista. Omaan kilpailutulokseen vaikuttaa niin moni tekijä: lähtöajan saa valita itse, jonka lisäksi luetaan säätä ja sen kehittymistä päivän mittaan, sekä suhteutetaan mahdolliset säätilamuutokset omaan ja muiden tekemiseen.”
Purjelentämisen lisäksi Kuusela suorittaa lupakirjaa ultrakevyen moottorikoneen lentämiseen. Ultrakevyen lentolupakirjan hankkiminen purjelentotaustaiselle on hieman kevennetty versio ja Kuuselan onkin suoritettava teorioiden lisäksi muuntokoulutus moottorikäyttöiseen lentokoneeseen lentotaidon ollessa jo hallussa.
”Purjelento on minulle harrastus, jossa saan ajatukseni irti arjesta. Kun taas moottorikoneella lentäminen on verrattavissa autolla ajamiseen. Moottorikoneella voin siirtyä helposti paikasta A paikkaan B, myös sellaisina päivinä kun sää ei salli purjelentoa”.
Teksti:
Kuvat: Katja Soikkeli & Kim Kuusela
-
Aamuvuoro otti yhteyttä K-Market Mellunmäen kauppias Eero Örriin, joka on pääsiäisen kunniaksi esiintynyt sosiaalisessa mediassa Kauppias Pupuna.
Kauppias pupu on järjestänyt Mellunmäessä munajahdin ja on piilottanut 15 munaa kaupan lähimaastoon. Kuuntele Kauppiaan haastattelu alta:
-
Neulaepilaatio on ihokarvojen poistomenetelmä, jolle voidaan luvata 100% lopputulos säännöllisen hoitojakson jälkeen. Hoidon avulla pystytään poistamaan myös vaaleammat ihokarvat.
Neulaepilaatiossa käytetään hyödyksi vaihto- ja tasavirtamenetelmää ja tällä menetelmällä pystytään poistamaan karvoja kaikkialta kehosta.
Ihokarvat eri puolilla vartaloa on normaaleja myös naisilla, mutta saattavat aiheuttaa väärissä paikoissa erilaisia itsetunto-ongelmia tai vaikuttaa erilaisten sosiaalisten tilanteiden mielekkyyteen. Jokainen meistä on joskus nähnyt elokuvissa sirkuksen viiksekkään naisen ja ajatus siitä, että itsellä naisena olisi vahvat viikset, ei varmasti houkuttele ketään.
Kuva: Heidi Viitamaa Kävin testaamassa erittäin lupaavalta kuulostavan pysyvän karvanpoiston, neulaepilaation.
4 Soulmates on viihtyisä ja hiljainen kauneushoitola Helsingin Kampissa.
Hoitolassa minua on vastassa hoitolan omistaja Sky-Cidesco-kosmetologi Riikka Luoto, joka kertoo koko toimenpiteen ajan mitä hän on tekemässä ja mitä tapahtuu seuraavaksi.
Hoidon perusperiaatteena on tuhota karva ihan juuresta asti, ja tällä menetelmällä karva tuhoutuu lopullisesti, eikä siihen samaan kohtaan kasva enää uutta karvaa.
Hoidon alussa hoidettava alue puhdistetaan huolellisesti ja saan käteeni pienen kapulan, joka toimii vastakappaleena pienelle neulalle. Riikalla on hoitovälineenä pieni ja erittäin ohut neula, joka on yhteydessä Apilus® -laitteeseen. Neula pistetään karvatuppeen ja laite antaa pienen sähköimpulssin, joka tuhoaa karvan juuren. Sähköimpulssin jälkeen karva poistetaan pinseteillä.
Tuhottu karva poistetaan pinseteillä. Kuva: Heidi Viitamaa Hoito itsessään on kivuton, toki neulan ja sähköimpulssin tuntee, mutta hoidon edetessä hoidettava alue turtuu ja tarvittaessa aluetta voidaan puuduttaa etukäteen, mikäli hoidettava henkilö on kipuherkkä. Puolituntinen menee nopeasti Riikan kanssa ja tuntuu siltä, että hoitoa voitaisiin jatkaa vieläkin pidempään.
Ennen hoidon lopetusta alueelle laitetaan rauhoittava geeli ja ihoa rullataan tasavirtaa antavalla hoitoelektrodilla, joka supistaa ihohuokosia ja rauhoittaa ihoa.
Hoitokerta kasvojen alueella pyritään pitämään noin puolen tunnin pituisena, muualle kehoon voidaan ottaa pidempiäkin aikoja.
Juuri hoidon jälkeen ylähuulessa on havaittavissa punoitusta ja turvotusta, mutta se laskee kuitenkin nopeasti hoidon jälkeen. Kuva: Heidi Viitamaa Juuri hoidon jälkeen ylähuulen alue punottaa hieman ja on pienesti turvonnut. Kuitenkin noin puolen tunnin jälkeen ihon punoitus ja turvotus on laskenut lähes huomaamattomaksi.
Hoidettu alue tulisi pitää noin 24 tuntia kuivana ja puhtaana. Tietysti suihkun ja kasvojen muun alueen puhdistuksen voi hoitaa normaalisti, kunhan hoitoalueen liiallista hankaamista välttää.
Keskustellessani Riikan kanssa karvanpoistosta, haluaa hän muistuttaa siitä, että karvojen kasvu on normaalia kaikilla ja sitä ei tarvitse hävetä. Etenkään, kun hoitomuoto on kehitetty ja vaivasta pääsee eroon.
Kirjoittajan omaan kokemukseen perustuen voin suositella hoitoa vahvasti kenelle tahansa.
Teksti: Hanna Rautio
Kuvat: Heidi Viitamaa
Kauneushoitola: 4Soulmates/Riikka