• Liian aikaisin aikuiseksi

    Kymmenvuotias Saara valvoi siskonsa vieressä. He olivat äitinsä sängyssä, johon sisko oli nukahtanut ikävöidessään äitiä. Kun Saara viimein kuuli äidin palaavan kotiin, tämä ei ollut yksin. Vieras miesseuralainen äidin mukana ei ollut toivottu henkilö heidän kotiinsa. Saara otti siskonsa syliin ja kantoi tämän sänkyyn. Muilla ei olisi lupaa koskea häneen. Ei edes äidillä. Äiti oli alkoholisti.

     

    Nyt kolmekymppinen Saara kertoo oman alkoholisuhteensa olevan terve. Viihdekäytössä joskus menee juoma jos toinenkin, mutta mörköä päihteistä hän ei ole itselleen saanut. “Joskus on pitkiäkin taukoja, mutta käytän kyllä ja nautin siitä”. 

     

    Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Ennen lasten saamista päihteidenkäyttö ei ollut hallinnassa. Alkoholin lisäksi kului myös lääkkeitä ja satunnaisesti koviakin huumeita. “Tuli tehtyä asioita, jotka hävettää tosi paljon. Ajoin esimerkiksi autoa päihtyneenä ja saatoin herätä mistä sattuu”, hän kertoo. Viikkotasolla useasti toistuvan päihteidenkäytön seurauksena oli myös muistinmenetyksiä. Saara kertoo 17-vuotiaana alkaneen elämänvaiheen olleen itsetuhoinen ja holtiton ja hänen hoitaneen menneisyydestä kumpuavaa pahaa oloaan päihteillä. Vaihe kesti muutamia vuosia. Kaikki kuitenkin muuttui kun hän tuli 19-vuotiaana raskaaksi.

     

    Esikoistaan sairaalasta kotiin kantaessaan Saara pohti omaa henkistä tilaansa. “Tajusin että olen aivan sekaisin, päätin hakeutua terapiaan”. Terapiaan pääsy ei ollut mikään helppo juttu. Terapiasuhde alkoi vasta esikoisen täytettyä kolme, mutta vihdoin Saara pääsi käsittelemään menneisyytensä asioita. Monta tärkeää havaintoa tapahtui neljän vuoden terapiassa käynnin aikana. Yksi niistä oli se, että Saara ei muistanut juurikaan lapsuuttaan. Tilalla oli pelkkää mustaa. Muistikuvat perustuivat siskon ja muutamien ystävien kertomuksille. 

     

    Terapiassa käsiteltiin suurta vastuuta, jonka silloin kymmenvuotias lapsi oli joutunut ottamaan äidin alkoholisoiduttua. Viisi vuotta riippuvuus hallitsi perheen elämää. Saara yritti parhaansa mukaan korvata äidin roolia ikävöivälle siskolle ja samalla suojella tätä ympärillä tapahtuvilta asioilta, väkivallalta ja humalaisilta vierailta. Säästäväisen siskon rahoja joutui joskus lainaamaan, jotta saisi kaappiin ruokaa. Jos sisko oli saamassa selkään, Saara tarjoutui hänen sijastaan. Jos siskoa pakkosyötettiin, Saara ilmoitti voivansa syödä tämän puolesta. Kaverit ihmettelivät Saaran ainaista poissaoloa ja kiirettä kotiin. Monikaan ei tiennyt tilanteen oikeaa laitaa. 

     

    Riittämättömyyden tunne on seurannut Saaraa aikuisiälle saakka. Liian aikaisin aikuistuminen ja vastuunotto on jättänyt jälkensä. Omista lapsista vastuussa oleminen on muistuttanut niistä viidestä vuodesta, kun hän yritti pitää huolta siskostaan. Hän haluaa antaa lapsilleen sitä kaikkea, mitä häneltä itseltään puuttui: tilaa olla oma itsensä, tuntea ja olla epätäydellisiä. Alkoholin vaikutuksen alaisena lapset eivät perheen aikuisia näe. 

     

    Alkoholi ei kuitenkaan ole perheessä tabu. Nyt kymmenvuotias esikoinen tietää, mitä tarkoittaa, kun joku on humalassa. Hän osaa myös nauraa, jos äiti joskus kertoo olevansa krapulassa. Saara ei näe itsellään vaaraa alkoholin liikakäyttöön, sillä hän tietää mitä siitä voi seurata. Nyt hän keskittyy terveeseen päihdepuheeseen perheessään. “Toivon että meillä on ilmapiiri sellainen, että tapahtuu tulevaisuudessa mitä tahansa, voivat lapseni aina soittaa kotiin, missä kunnossa vain”.

     

    Terapian Saara toivoo jatkuvan heti kun taloudellinen tilanne sen sallii. Sitä hän suosittelisi jokaiselle, elämäntilanteesta tai haasteista riippumatta. “Vaikka ongelmia ei olisi nyt, sieltä saa valtavasti työkaluja mihin tahansa tulevaisuuden haasteisiin”.

     

    Teksti: Ronja Huovinen            Kuva: Henna-Mari Hirvonen

  • Terveellisenä pidettyihin valintoihin ohjaavat varoitustarrat voivat lietsoa syömishäiriökäyttäytymistä

    Eri terveysjärjestöjen asiantuntijat ovat ajaneet Suomen elintarvikkeisiin laitettavaksi varoitusmerkkejä kertomaan “epäterveellisestä” valinnasta. Helsingin Sanomien haastattelema lihavuusasiantuntija ja Terve paino -yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Mustajoki ottaisi varoitusmerkit heti käyttöön. Merkit ovat käytössä jo Chilessä ja Meksikossa ja ne olisivat Mustajoen mukaan konkreettiseksi avuksi terveellisempien valintojen tekemiseen ja lihottavien ruokien välttämiseen. 

     

    Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström ja asiantuntija Katri Mikkilä ovat varoitusmerkkejä vastaan. Syömishäiriöliiton nettisivuilla julkaistussa vastineessa Helsingin Sanomien artikkelille he kertovat, ettäRuoan demonisointi on aina syömishäiriökäyttäytymistä. Lihavuuden taustalla vaikuttavat tekijät ovat paljon moninaisemmat”. Mikkilä ja Broström kertovat, että syömishäiriöön sairastuneiden määrä on ollut viime vuosina huimassa kasvussa. Koronapandemiaa on perustellusti epäilty osasyyksi sairastumiseen, mutta asiantuntijat pitävät suurempana syyllisenä juuri varoitusmerkkien takana olevaa ajatusta “lihottavista” ja “ei lihottavista” ruuista ja häiriintynyttä ruokapuhetta, jota Helsingin Sanomien uutinen edustaa.

     

    Syömishäiriöstä vastikään toipunut Sanni, joka ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään on syömishäiriöliiton asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä. “Näen tällaiset varoitustarrat ja muutenkin niitä hekumoivan uutisoinnin ohituskaistana kohti syömishäiriötä. Minulla oli sairastaessani pitkä lista ruokia ja ruoka-aineita, joita en itselleni sallinut. Tällainen merkinnöillä jaottelu olisi vain kiihdyttänyt kipeää ajatusmaailmaani ja viivyttänyt hoitoon hakeutumista”, Sanni kertoo. 

     

    Sanni toivoo, että terveyden alojen asiantuntijat keskittyisivät vähemmän ihmisten painoon ja enemmän mielenterveyteen. “Sain jo nuorena kouluterveydenhoitajalta huomautuksia painostani ja hänen terveellisenä pitämiään välipalavinkkejä. Lievään ylipainooni puututtiin heti, mutta sairastuttuani syömishäiriöön sain apua vasta vuosien yrittämisen jälkeen. Niin normaalina sitä pidetään”. Asiantuntijat Mikkilä ja Broström ovat vastineessaan Sannin kanssa samoilla linjoilla. He kutsuvat varoitustarroja ja muita vastaavia toimenpiteitä “näpertelyksi”, samalla kun ihmisten eriarvoisuus ja mielenterveyden haasteet ovat oikeana esteenä itsestä huolehtimiseen. “Huolehtiminen tarkoittaa mitä suuremmassa määrin myös joustavaa, riittävää ja täysipainoista syömistä”, vastineessa kirjoitetaan.

     

    Terveysjärjestöjen edustajat ovat olleet myös ajamassa muutoksia ruuan verotukseen. Muutos voisi pitää sisällään esimerkiksi sen, että kasviksia myytäisiin nollaverolla, mutta sokeria ja kovaa rasvaa sisältävä jogurtti kallistuisi huomattavasti. Tällöin hintatietoisen kuluttajan ostoskoriin kulkeutuisi todennäköisemmin “terveellinen” vaihtoehto.Muutoksen valmistelu etenee valtiovarainministeriön mukaan siten, että ensin valmistellaan virvoitusjuomaveron muuttamista terveysperusteiseksi ensi vuonna. Laajemman terveysveron valmistelu aloitetaan vasta myöhemmin.

     

    Sannin mukaan tämä ehdotus olisi edeltäjäänsä parempi, mutta silti ongelmallinen. “Syömishäiriöinen kieltää helposti itseltään elämästä nauttimisen. Kukaan ei voi kieltää etteikö ilman syyllisyyttä nautittu herkku olisi ihmiselle hyväksi. Nyt nautiskelusta tehtäisiin entistä hankalampaa”. Sanni toivoo, että esitetyt uudistukset ja muutokset jäisivät kesken ja apua saisivat ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. “Lihavuus ei ole sairaus, syömishäiriö on”, hän sanoo.

     

    Teksti: Ronja Huovinen        Kuva: Olga Emelianova

  • Saltsu ja supermimmit Jasmin & Laura

     Saltsun vieraana päivälähetyksessä pari laulavaa supermimmiä Jasmin & Laura. Tutustuimme tyttöjen bändiin, heidän musiikillisiin haaveisiin ja yhteisiin tavoitteisiin.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Saltsu ja supermimmit Jasmin & Laura
  • Saltsu & laulaja Veikko Paasi

    Studiossa Saltsun seurana laulaja Veikko Paasi, jonka haave työllistyä musiikilla on alkanut jo lapsuudesta Staraoke- nimisen karaoke pelin ansiosta. Juttelimme lähetyksessä myös Veikon TikTok videoista, sekä kuulimme hyviä uutisia Veikon ensimmäisen oman biisin julkaisusta, jonka on tarkoitus tulla ulos tänä keväänä.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Saltsu & laulaja Veikko Paasi
  • Saltsu & laulaja Milla Kotilainen-Dwyer

    Saltsun vieraana studiossa pirskahteleva Milla Kotilainen-Dwyer. Keskustelimme Millan muusikon urasta, kokemuksesta suositussa laulukilpailussa Voice Of Finlandissa, sekä tulevaisuuden suunnitelmista.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Saltsu & laulaja Milla Kotilainen-Dwyer
  • Kolmenkimppa Anna, Saltsu ja Sanel

    Kolmenkimpassa keskusteltiin hääsuunnitelmista, pelattiin would you rather peliä sekä otettiin selvää millainen manipuloiva kumppani on.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kolmenkimppa Anna, Saltsu ja Sanel
  • Aamuaivot Miranna ja Saltsu

    Aamuaivoissa uutisasiaa, perinteeksi muodostuneita ongelmien ratkaisuja sekä listaus täysin tavallisten suomen kielen sanojen alkuperästä.
    Kuva: Eveliina Gutierrez
    Kommentit pois päältä artikkelissa Aamuaivot Miranna ja Saltsu
  • Kolmenkimppa Saltsu, Sanel ja Miranna

    Kolmenkimpassa maisteltiin herkkuja, etsittiin siitepölyallergiaan helpotusta ja arvailtiin kuka julkkis on kyseessä.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kolmenkimppa Saltsu, Sanel ja Miranna
Køb Cialis på nettet https://tntark.dk/viase.html http://valboryr.se/ciase.html http://www.konepajasurvonen.fi/tmp/viase.html http://valboryr.se/viase.html https://uusinokia.fi/viafin.html https://uusinokia.fi/ciafin.html http://www.eepinen.fi/ciano.html