• Kontrastien Helsinki

    Share

     

     

     

    Kuvaajat: Alisa Hovi, Janina Ketola, Jusu Lahti,Sari Saareks, Roosa Siirilä,Jaana Valjanen,Tuuli Vähämäki.

  • Sipoon maisemat

    Share

    Jos haluaa maaseudulle, mutta ei kauhean pitkälle Helsingistä, Sipoo on silloin täydellinen paikka. Siellä on hyvät maisemat ja ulkoilumahdollisuudet.

    Kirkko näytti ihan satulinnalta.

    Minun lemppareitani ovat tiekuvat, koska niistä tulee aina mukava matkafiilis.

     

    Kuvat ja teksti: Anni Monikainen

  • Kauneushoitotestissä neulaepilaatio – Pysyvä karvanpoistomenetelmä

    Share

     

    Neulaepilaatio on ihokarvojen poistomenetelmä, jolle voidaan luvata 100% lopputulos säännöllisen hoitojakson jälkeen. Hoidon avulla pystytään poistamaan myös vaaleammat ihokarvat.

     

    Neulaepilaatiossa käytetään hyödyksi vaihto- ja tasavirtamenetelmää ja tällä menetelmällä pystytään poistamaan karvoja kaikkialta kehosta.

     

    Ihokarvat eri puolilla vartaloa on normaaleja myös naisilla, mutta saattavat aiheuttaa väärissä paikoissa erilaisia itsetunto-ongelmia tai vaikuttaa erilaisten sosiaalisten tilanteiden mielekkyyteen. Jokainen meistä on joskus nähnyt elokuvissa sirkuksen viiksekkään naisen ja ajatus siitä, että itsellä naisena olisi vahvat viikset, ei varmasti houkuttele ketään.

     

    Kuva: Heidi Viitamaa

    Kävin testaamassa erittäin lupaavalta kuulostavan pysyvän karvanpoiston, neulaepilaation.

     

    4 Soulmates on viihtyisä ja hiljainen kauneushoitola Helsingin Kampissa.

    Hoitolassa minua on vastassa hoitolan omistaja Sky-Cidesco-kosmetologi Riikka Luoto, joka kertoo koko toimenpiteen ajan mitä hän on tekemässä ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

    Hoidon perusperiaatteena on tuhota karva ihan juuresta asti, ja tällä menetelmällä karva tuhoutuu lopullisesti, eikä siihen samaan kohtaan kasva enää uutta karvaa.

     

    Hoidon alussa hoidettava alue puhdistetaan huolellisesti ja saan käteeni pienen kapulan, joka toimii vastakappaleena pienelle neulalle. Riikalla on hoitovälineenä pieni ja erittäin ohut neula, joka on yhteydessä Apilus® -laitteeseen. Neula pistetään karvatuppeen ja laite antaa pienen sähköimpulssin, joka tuhoaa karvan juuren. Sähköimpulssin jälkeen karva poistetaan pinseteillä.

     

    Tuhottu karva poistetaan pinseteillä. Kuva: Heidi Viitamaa

     

    Hoito itsessään on kivuton, toki neulan ja sähköimpulssin tuntee, mutta hoidon edetessä hoidettava alue turtuu ja tarvittaessa aluetta voidaan puuduttaa etukäteen, mikäli hoidettava henkilö on kipuherkkä. Puolituntinen menee nopeasti Riikan kanssa ja tuntuu siltä, että hoitoa voitaisiin jatkaa vieläkin pidempään.

    Ennen hoidon lopetusta alueelle laitetaan rauhoittava geeli ja ihoa rullataan tasavirtaa antavalla hoitoelektrodilla, joka supistaa ihohuokosia ja rauhoittaa ihoa.

     

    Hoitokerta kasvojen alueella pyritään pitämään noin puolen tunnin pituisena, muualle kehoon voidaan ottaa pidempiäkin aikoja.

    Juuri hoidon jälkeen ylähuulessa on havaittavissa punoitusta ja turvotusta, mutta se laskee kuitenkin nopeasti hoidon jälkeen. Kuva: Heidi Viitamaa

     

    Juuri hoidon jälkeen ylähuulen alue punottaa hieman ja on pienesti turvonnut. Kuitenkin noin puolen tunnin jälkeen ihon punoitus ja turvotus on laskenut lähes huomaamattomaksi.

     

    Hoidettu alue tulisi pitää noin 24 tuntia kuivana ja puhtaana. Tietysti suihkun ja kasvojen muun alueen puhdistuksen voi hoitaa normaalisti, kunhan hoitoalueen liiallista hankaamista välttää.

     

    Keskustellessani Riikan kanssa karvanpoistosta, haluaa hän muistuttaa siitä, että karvojen kasvu on normaalia kaikilla ja sitä ei tarvitse hävetä. Etenkään, kun hoitomuoto on kehitetty ja vaivasta pääsee eroon.

     

     

    Kirjoittajan omaan kokemukseen perustuen voin suositella hoitoa vahvasti kenelle tahansa.

     

     

    Teksti: Hanna Rautio

    Kuvat: Heidi Viitamaa

    Kauneushoitola: 4Soulmates/Riikka

  • Laulajasta lauluntekijäksi – työuupumuksen monet kasvot

    Share

    Tulevaisuuden lupaukset-sarja esittelee HEOn Kulta-tapahtumaan osallistuvia mielenkiintoisia henkilöitä eri linjoilta.

    Continue Reading…

  • Poikien Puhelin – kohtaamisia poikien ehdoilla

    Share

    Väestöliitto julkaisi tiistaina 14.3.2017 Poikien Puhelin -vuosiraportin. Vuoden 2016 aikana käytiin yli 10 000 keskustelua puhelimessa ja nuoria tavoitettiin myös YouTube-videoiden ja chatin kautta.

    Continue Reading…

  • Karkotetut-projekti voitti Visuaalisen journalismin palkinnon

    Share

    Visuaalisen Journalismin Kilta ry jakoi Suomessa ensimmäistä kertaa jaetun Visuaalisen journalismin palkinnon. Palkinnon sai Karkotetut projekti. Karkotetut kertoo Euroopasta häädettyjen ihmisten tarinan, heidän maahan tulosta aina maasta häätämiseen ja sen jälkeiseen elämään. Euroopasta häädetään vuosittain yli 160 000 ihmistä ja Karkotetut antaa näille ihmisille äänen.

    Karkotetut-projektiin osallistui toimittaja Kaisa Viitanen, valokuvaaja Katja Tähjä, graafikko Anne-Mari Ahonen, tutkija Niina Vuolajärvi, teatterintekijä Elina Izarra, valokuvaaja Laura Oja, graafikko Anna Mattson, toimittaja Anne Ignatius, toimittaja Johanna Kippo ja tutkija Jukka Könönen.

    Projektiin sisältyy mm. tietokirja, näyttely, teemailta, näytelmä ja seminaari.

    Kilpailun rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö ja palkinto on 10 000 euron arvoinen. Kilpailuun osallistui kokonaisuudessaan 105 työtä.

    Lauri Penttinen
  • Housut rikki? Paidalle tuunausta?

    Share

    Kirpputorit tietävät kaikki, mutta mitä tehdä, jos vaatteen sauma ratkeaa, eikä omista ompelukonetta? Trombit tutkii helppoja vaihtoehtoja vaatekaapin sisällön ehostamiselle.

    Continue Reading…

  • Trombi pyyhkäisi yli

    Share

    Trombi on pieni, hyvin voimakas pyörremyrsky. Se on yleensä halkaisijaltaan kymmeniä metrejä, ja sen elinikä on normaalisti alle 10 minuuttia.

    HEOn medialinjojen lopputyö, verkkojulkaisu Trombit, oli eliniältään vähän yli tuon 10 minuuttia, oikeastaan viisi viikkoa.

    Trombitissa opiskelijat päästettiin irti tekemään ihan legitiimiä journalismia. Se on ollut erinomainen kurkistus oikean toimituksen saloihin, iloihin ja ongelmiin.

    Tämän vuoden Trombit noudatti projektillista draamankaarta. Ensin tuli hektinen ja stressaava alkuinnostus, sitä seurasi suvantovaihe ja loppu väännettiin apinan raivolla.

    Radio- ja tv-journalistit ovat laukoneet eetteriin hauskoja juttuja, erikoisohjelmia ja kantaaottavia yhteiskunnallisia mielipiteitä samettisen pehmeillä äänillään.

    ”Trombitin tekeminen on ollut yllättävän rankkaa. Ja juuri kun tähän alkaa tottua, se loppuu! Olen oppinut uusia puolia niin radiotyöstä, itsestäni kuin luokkakavereistanikin”, kertoo radio- ja tv-journalismin opiskelija Emilia ”Kettu” Toivanen, Trombitin nettitoimittaja.

    Urheilutoimittajat ovat kirjoittaneet viiltäviä analyyseja ja kolumneja jalkapallosta, jääkiekosta ja urheilusta yleensä. Heitä saimme kuulla myös radioaalloilla.

    ”Koulun parasta aikaa, kun sai vapaasti päättää asioiden sisällöistä ja kulusta. Ryhmän pieni koko tuotti haasteita joidenkin juttujen tekemisessä, mutta kaiken kaikkiaan mukava kokemus. Tästä on hyvä jatkaa kohti työharjoittelua”, sanoo urheilutoimituksen päätoimittaja Miikka Lahtinen.

    Kirjoittavat journalistit ovat pureutuneet uutisiin, tieteeseen ja kulttuuriin. Urheilumiesten tavoin kirjoittajilta ilmestyi myös kolumneja ja henkilöjuttuja.

    ”Koin Trombitin hyvänä kokemuksena. Sai tutustua erilaisiin juttutyyppeihin ja kirjoittamisen lisäksi jutun teon rutiini kehittyi. Yhteistyö kuvaajien kanssa sujui hyvin. Koen kaiken kaikkiaan kehittyneeni journalistisen tekstin tuottajana viimeisen viiden viikon aikana merkittävästi”, analysoi kirjoittavan journalismin opiskelija Marko Korosuo.

    Kaikkeen tähän olemme tarvinneet kuvaajia, jotka ovat ikuistaneet juttukeikkojen tunnelmia, kuvareportaaseja, sekä pitäneet toimituksessa elämää yllä.

    ”Trombit on ollut yllättävän kiva projekti. On ollut kiinnostavaa nähdä omia juttujaan ja kuviaan julkaistuna, ja toisaalta ihailla kurssitovereiden kuvia, kuvasarjoja ja kirjoitelmia”, kertoo visuaalisen journalismin opiskelija Martta Nerg.

    Trombit on ollut tilaisuus asettaa itsensä ammatillisen paineen alle. Itsetunto alalla pärjäämiseen on kohonnut kuin pullataikina.

    Toimitus kiittää lukijoita ja kuuntelijoita.

    trombitloppu

    Toimitus on hiljentynyt. Kiitti moi!

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Karoliina Redsven

  • Todellisuus on parodiaa

    Share

    ”Tosta poikki, sano lekuri. Tuo meille pieni ongelmasi niin teemme siitä neuroosin.”

    Tällaisia raflaavia otsikoita sisältänyt Pahkasika-lehti on jälleen esillä näyttelyn muodossa. Tampereen museokeskus Vapriikissa helmikuussa alkaneessa Pahkasika-näyttelyssä on esillä sarjakuvia, jotka ovat olleet lehden keskeistä sisältöä, sekä esineistöä yksityisistä kokoelmista.

    Viime vuonna Pahkasika-näyttely järjestettiin Helsingissä taidesalonki Rööperissä. Vapriikin kokonaisuus on kuitenkin uniikki ja ensi kertaa esillä.

    Pahkasika ilmestyi vakituisesti vuosina 1975-2000. Myöhemmin on ilmestynyt kokoelmia, sekä viime vuonna joukkorahoituksen voimin julkaistu Pahkasian 79. numero.

    Pahkasika on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen huumorikenttään. Lehden avustajakuntaan on kuulunut monia myöhemmin merkittävään asemaan nousseita suomalaisia toimittajia, kuten Alivaltiosihteereistä tutut Simo Frangen ja Pasi Heikura.

    Yksi tämän hetken suosituimmista kotimaisista sarjakuvista on läheistä sukua Pahkasialle. Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla onkin aikoinaan piirtänyt Pahkasialle. ”En tiedä, millaisia sarjakuvani olisivat ilman Pahkasikaa”, Jarla tunnusti Keski-Uusimaan haastattelussa 2014.

    Monet Pahkasian sarjakuvahahmot ja lentävät lauseet elävät vieläkin. Sarjakuvien lisäksi lehti täyttyi erilaisista palstoista, kuten Tosta poikki, sano lekuri -lääkäripalstasta. Isossa osassa olivat lisäksi palindromit, sananmuunnokset sekä uutisparodiat.

    Pahkasika oli vuonna 1980 mukana vaatimuksessa saada keskiolut R-kioskeihin. Kampanja tehtiin huumorimielessä, koska silloin ajatusta keskioluen kioskimyynnistä pidettiin lähestulkoon mahdottomana.

    Vuonna 2000 lakkautetun Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi totesi, että ”nykymaailmassa Pahkasian kaltainen lehti on tarpeeton. Todellisuus on muuttunut parodiaksi, eikä sitä siksi voi parodioida.”

    Teksti Jukka Leskinen, kuva Martta Nerg

  • ”Greed is good” – Nordean verosotku

    Share

    Ylen MOT-ohjelman mukaan, Nordea on toiminut aktiivisesti veroparatiiseissa, kuten Panamassa. Nordean Luxemburgin-yksikkö perusti varakkaille asiakkailleen vuosien 2004-2011 välillä lähes 400 veroparatiisiyhtiötä. Mukana on ollut myös suomalaisia tahoja. Viime päivien uutisointi massiivisesta tietovuodosta on aiheuttanut voimakkaita reaktioita ja saanut ihmiset ajattelemaan, onko ahneudella mitään rajaa.

    Elokuvassa Wall Street (1987) ahne pankkiiri Gordon Gekko (Michael Douglas) hokee, että ahneus hyvästä. Raamatussa ahneus määritellään kuolemansynniksi.  Useimpien suhtautuminen ahneuteen sijoittunee näiden ääripäiden väliin.

    Veroparatiisiyhtiön omistaminen ei ole laitonta, mutta veronkierto on. Käytännössä yksityishenkilö syyllistyy veronkiertoon jos yhtiöstä ja sen varoista ei ilmoiteta omistajan kotimaan veroviranomaisille, kertoo MOT.

    KSK_ahneus_2016_huhtikuu (1 of 1) II-01

    Nordean kannalta asian tekee raskauttavaksi se, että sen rahanpesun valvonnassa on ilmennyt vakavia puutteita. MOT:n tietojen mukaan, Nordea ei ennen vuotta 2009 tarkistanut kontrolloidusti, käyttivätkö sen asiakkaat pankkia veronkiertoon. Huolestuttavampaa on kuitenkin se, että Nordea on vielä vuonna 2012 takautuvasti muuttanut joidenkin asiakkaidensa dokumenttien päivämääriä, jolla on luonnollisesti vaikutusta asiakkaan verotukseen, kertoo MOT.

    Suuri yleisö on tuominnut Nordean veroparatiisi keinottelun jyrkästi, myös tasavallan presidentti lähetti omat terveisensä Nordealle. ”Nyt on laskun aika”, tiivisti Niinistö ajatuksiaan Ilta-Sanomissa. Suomen ulkoasianministeri Timo Soini kuvasi tuntojaan blogissaan: ”Voi helvetti tätä ihmisen ahneutta.”

    Gordon Gekkolle kävi elokuvan lopussa huonosti, kun mies laitettiin vankilaan sisäpiirikaupoista. Ahneudella oli hintansa. Nähtäväksi jää, kuinka suuri lasku Nordean veroparatiisi sotkusta tulee ja kuka sen maksaa.

     

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuva: Kristiina Sievi-Korte