-
Työryhmä: Iisa Kinnunen, Jenni Raappana ja Karoliina Redsven
-
Työryhmä: Iisa Kinnunen, Jenni Raappana ja Karoliina Redsven
-
Sama teos voi eri valossa ja eri kohdasta antaa erilaisia elämyksiä. Tässä kuvasarjassa on esittelyssä:
Ville Vallgrenin Havis Amanda, 1906, johon suihkulähteen altaan on suunnitellut Eliel Saarinen. Sijaitsee Esplanadin puiston ja Kauppatorin välissä.
Reijo Hukkasen, Laulupuut, 2012. Sijaitsee Musiikkitalon edustalla.
Eila Hiltusen, Menneiden aikojen ritarit, 2005. Sijaitsee Pikkuparlamentin pihalla.
Kari Juvan, Thalia ja Pegasos, 1970. Sijaitsee Helsingin Kaupunginteatterin pihalla.
Kuvasarja: Anja Nysten
-
”Kohti kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.
-
Hatshii. Kohta taas nenät tuhisevat. Kaikenlaista pölyä ja myös siitepölyjä on ilmassa jo melkoisesti. Leppä ja pähkinäpensas tupruttelevat jo täyttä häkää. Koivu ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Sen aika taitaa tulla vasta toukokuun puolella.
Tämä puiden kaunis kukinta ei kaikille ole pelkkää nautintoa. Vaikka ihan kaikki siitepölyt eivät olekaan erityisen allergisoivia.
Tässä muutama selkeä ohje suojautumiseen:
– kortisonipohjainen suihke säännöllisesti käytettynä. Kahden viikon jälkeen voi arvioida saako avun.
– nenäkannulla huuhtelu sekä kosteuttaa että puhdistaa nenän limakalvoja
– kangasmaisen siitepölysuodattimen voi asentaa tuuletusikkunaansa. Niitä saa tavallisesta rautakaupasta.
– kuivata pyykki sisällä
– huuhtelemalla hiukset iltaisin, estät siitepölyn siirtymisen hiuksista tyynyliinallesi
– iltaisin ja aamuisin on viileämpää ja näin ollen vähemmän siitepölyä ilmassa. Ajoita ulkoilusi näihin aikoihin.
Teksti ja kuvat: Anja Nysten
-
Onko Tinder-treffit jo sovittu, mutta unohdit ottaa huomioon huomisen luottokortin suoraveloituksen? Hätä ei ole tämän näköinen, sillä HEO:n kuvajournalistilinjan opiskelijat päättivät tänä vuonna listata yhteistuumin hieman vaihtoehtoisia ajanviettotapoja, luonnollisesti kuvareportaasien muodossa. Sit back, relax ja valmistaudu vetämään deitiltäsi matto jalkojen alta. Tai itseltäsi, voit toki mennä yksinkin. Tai äidin kanssa.
Tällä viikolla viemme elämysmatkalle Seurasaareen ulkoilemaan. Seurasaaren Ulkomuseo avautuu 15.5. ja tuosta päivästä lähtien maksat myös pääsymaksun päästäksesi museoalueelle. Toukokuussa museo on avoinna arkisin virka-aikana eli klo 15.00 asti ja viikonloppuisin klo 11.00-17.00. Kesäkuun alusta aukiolo on viikon jokaisena päivänä 11.00-17.00. Pääsymaksut ulkomuseoon ovat : Aikuiset 8,00 euroa, Alennuslippu 6,00 euroa, Lapset 7-17v 3,00 euroa, Perhelippu 18,00 euroa ja Alle 7-vuotiaat aikuisen kanssa ilmaiseksi.
Huomaa kuitenkin, että Seurasaaressa on koko saaren kiertävä ulkoilupolku, jota voit käyttää kaikkina aikoina. Tällä hetkellä museon ollessa kiinni voit tietenkin kulkea vapaasti myös museoalueella. Siellä olevat rakennukset ovat tosin suljettuna mutta toisaalta rakennuksista saa silti melko hyvän käsityksen.
Seurasaaressa järjestetään erilaisia tapahtumia erityisesti kesäaikaan. Pääsiäislauantaina siellä on perinteisesti poltettu pääsiäiskokkoja. Lauantaina 4.4.2015 Saaressa oli melko paljon innokkaita turisteja huolimatta rankasta räntäsateesta. He ottivat toisistaan muun muassa ”Happy Easter from Finland” -valokuvia.
Pääsiäisen jälkeen 7.4. Seurasaaressa oli kohtuullisen paljon lenkkeilijöitä ja joutsenet ovat asettuneet sillankupeeseen vastaanottamaan ihmisten antimia. Joutsenpariskunta oli paikalla jo 4.4. ja lähestyi luottavaisesti turisteja.
Aivan Seurasaaren sillan viereen pääsee bussilla 24, jonka toinen päätepysäkki on Eirassa. Jos on valmis kävelemään Paciuksenkadulta rantaan, on jo enemmän vaihtoehtoja busseissa. Paikoitustilaa on vähän ja saaressa on ajokielto. Ainoastaan huoltoajo on sallittua. Siksi raitis meri-ilma on varmasti tavoitettavissa.
Teksti ja kuvat: Anja Nysten
-
”Äiti, äiti, mistä banaanit tulee?!”. Trombit ei valitettavasti kyennyt-budjetin niukkuuteen vedoten – tähän vastaamaan, mutta yritimme kuitenkin parhaamme. Tänä vuonna HEO:n kuvajournalismilinjan opiskelijat pyrkivät kuvareportaaseillaan näyttämään, mitä kulutusyhteiskuntamme kulisseissa tapahtuu; kuka tai mikä on joutunut naapuri-Alepan hyllyltä mukaan poimimaasi jauhelihapakettiin, mistä lohet ovat kotoisin, tehdäänkö viski oikeasti yksisarvisen selkäydinnesteestä?
Me länsimaiset, urbaanit kuluttajat joudumme hyvin harvoin pohtimaan kaikkea sitä työtä ja sen seurauksia, jotka mahdollistavat elämäntyylimme nykyisellään. Lähikaupan viimeisen päälle brändätyt ”vapaan” kanan munat ja Atrian perhetilan jyväporsaan sisäfilepaketit hymyilevine Babe-porsaineen eivät anna kovin kattavaa kuvaa asioiden todellisesta laidasta. On hyvin helppoa sulkea silmänsä todellisuudelta, kun lähin kontakti, johon oman ruokamme kanssa joudumme, on paketin kylkeen painettu lastenkirjamainen animaatioeläin, joka kaiken lisäksi näyttää onnellisemmalta kuin me itse. Välillä voi tehdä hyvää säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta omaan ravintoomme, jonka vuoksi Trombit päättikin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin ravintoketjumme alkutuotantopään toimijoihin.
Alkutuotannon äärellä -sarjamme neljännessä osassa tutustumme Helsingin Kalasataman Teurastamolla, Työpajankadun tontilla sijaitsevaan tislaamoon.
Kai Kilpisen, Mikko Mykkäsen ja irlantilaistaustaisen Séamus Holohanin perustama tislaamo sai alkunsa rakkaudesta viskiin ja giniin. Kun he huomasivat, että Helsingistä puuttui tislaamo, oli päätös selvä, Helsingin oli saatava tislaamonsa. Polte luoda jotain ainutlaatuista pisti työurat uusiksi – Séamus jätti IT-alan, Mikko virkamiesuransa ja Kai säätiökentällä tekemänsä työn.
Helsingin ensimmäinen moderni tislaamo avattiin elokuussa 2014. Ensimmäiset ruisviskit valmistuvat kolmen vuoden kypsymisajan kuluttua. Jo nyt on saatavilla giniä ja Applejackia. Kaikki juomat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista.
Viski: Käsityönä tislattua ruisviskiä on laitettu kypsymään. Viski valmistetaan rukiista ja ohrasta, hiivasta ja vedestä ja tislataan kuparitislaimessa.
Tammitynnyrit: HDCO:n kypsytystynnyrit ovat uusia ranskalaisia tammitynnyreitä keskivahvalla poltolla. Kyseinen polttotaso antaa juomaan kauniin värin ja tuo tasapainoisia vaniljaisia, hunajaisia ja mausteisia makuvivahteita.
Säännösten mukaan viskin täytyy kypsyä vähintään 3 vuotta tammitynnyreissä. Pienissä tynnyreissä tämä aika riittää hienon viskin kypsymiseen. Suuremmissa tynnyreissä kypsytys vie kauemmin, voi viedä jopa 5 vuotta.
Helsinki Dry Gin: Gini saa ainutlaatuisen makunsa käsin poimituista mausteista ja yrteistä sekä kotimaisesta puolukasta. Puolukan lisäksi makua antavat Balkanin aromikkaat katajanmarjat sekä välimeren sitruunan ja pomeranssin kuoret. Mukana maustamassa on myös fenkooli, korianteri, iiriksen ja väinönputken juuret sekä ruusun terälehti.
HDCO järjestää esittelykierroksia yleisölle ja mahdollisuuden tutustua tuotantoon. HEO:n valokuvaajalle järjestettiin ystävällisesti mahdollisuus yksilölliseen esittelyyn ja kuvaukseen. Kiitämme vieraanvaraisuudesta.
Kuvat: Kira Lumme
Kuvavalinnat ja tekstimateriaalien editointi: Anja Nysten
-
Helsingistä löytyy paljon erilaisia julkisia veistoksia, jotka on asetettu vuosien mittaan viihtyvyyttä lisäämään. Kuvasarjassani olen kuvannut pääosin yksityiskohtia veistoksista. Monet on kuvattu luonnonvalossa ja osassa on käytetty salamavaloa. Hyvästä veistoksesta voikin löytyä useita erilaisia näkökulmia ja olen tuonut esille kustakin veistoksesta vain jonkin kiinnostavan osan tai katsomissuunnan.
Faktoja veistoksista löytää helpoiten Taidemuseon sivustoilta tai luettelosta Julkiset veistokset Helsingissä.
Kuvat ja teksti: Anja Nysten
[nggallery id=43]