-
Kuva Anne Jensen-Eriksen Kiinnostaisiko koti veden päällä?
Kalasataman edustalle rakennetaan vuosien 2016-2017 aikana 48 kattoterassillista omakotitaloa, jotka ovat noin 120-neliöisiä kaksikerroksisia puurakenteisia asuntoja. Asunnot kytketään rannasta käsin kunnallistekniikkaan ja niille kuljetaan yhteislaitureita pitkin. Kelluvien talojen suunnittelu huomioi vallitsevat tuuli-, aalto-, virtaus-, jää- ja lämpötilaolosuhteet ja ne liikkuvat merenpinnan mukana. Talot sijoitetaan betoniponttonien päälle ja ankkuroidaan meren pohjaan, eli toteutus on erittäin ympäristöystävällinen. Luontoa ei tuhota lainkaan, kun ainoa kosketus elävään ympäristöön on muutama betoniankkuri meren pohjassa.
Kuvassa Espoon Keilaniemessä sijaitseva Marina Housing Oy:n toteuttama kelluva mallitalo Villa Helmi. -
Trombit kurkistaa tänä vuonna kuvareportaaseissa paikkoihin, joihin ei tavallisesti näe. Sarjassa kerrotaan, millainen infrastruktuuri Helsinkiä pitää liikkeessä.
Kuvat: Veera Visuri -
Kuva Anne Jensen-Eriksen Raitioliikenne on kantakaupungin joukkoliikenteen pääkulkumuoto.
Raitioliikenteen rataverkon pituus on yhteensä 117,1 km, josta linjarataa on 96 km. Raitioliikenteellä on kokonaan omaa kaistaa Helsingissä 59,6 km. Viihtyisyyttä lisäävää ja pölyä sitovaa ruohorataa on yhteensä 6,1 km.
Raitiotieverkkoa ollaan lähivuosina laajentamassa; Laajasalon ja keskustan välinen raitioliikenne on määrä aloittaa 2015-2016 ja ensi vaiheen raitioliikenne Kalasatamaan 2016-2017. Kattavaa raitiotieverkkoa käyttää päivittäin noin 200 000 matkustajaa.
(Tiedot: HKL/Raitioliikenne) -
Kuva: Veera Visuri Stadin korkein kohta. Kallion kirkon tornin huippu on merenpinnasta laskettuna Helsingin korkein kohta (94m). Tornin on suunnitellut Lars Sonck ja se edustaa kansallisromanttista tyyliä. Maantieteellisesti Kallion kirkon torni toimi Helsingin paikallistietojärjestelmän nollapisteenä 70-luvulle asti. Kaikki Helsingin karttojen paikkatiedot määriteltiin suhteessa siihen. Sisällissodassa saksalaisten Helsingin valtaus päättyi, kun punaiset laskivat tornin eteläparvekkeelta antautumisen merkiksi valkoisen lipun. Talvi- ja jatkosodassa tornia hyödynnettiin ilmavalvontaan.
-
Trombit kurkistaa tänä vuonna kuvareportaaseissa paikkoihin, joihin ei tavallisesti näe. Sarjassa kerrotaan, millainen infrastruktuuri Helsinkiä pitää liikkeessä.
Kuvat: Sonja Heinonen
-
Kuva: Niko Karumaa Miljoonalautta. Nimittäin matkustajamäärissä. M/S Suokki, entiseltä nimeltään M/S Suomenlinna-Sveaborg, aloitti liikennöinnin Suomenlinnaan olympiakesänä 1952. Reilu kuusikymppinen on kertaalleen ehtinyt jo poistua liikenteestä, kun nykyaikaisempi, Suomenlinna II aloitti liikennöinnin Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä kesäkuussa 2004. Suomenlinnan liikenne Oy myi lautan alihankkijalleen, Sun Linesille, ja alus teki paluun liikenteeseen kesällä 2005. Vuosien varrella lautta on kuljettanut Suomenlinnaan noin 40 miljoonaa matkaajaa.
-
Kuva: Anne Jensen-Eriksen Vapauden riemua koirapuistossa. Maalta Helsinkiin muuttanut Sulo on Linnunlaulun koirapuiston vakiokävijä. Puisto on jaettu kätevästi sekä pienten että isojen koirien puoliin ja on yksi Helsingin 88:sta koirapuistosta. Näistä neljässä on uimapaikka, kuten myös koirien omassa saaressa Rajasaaressa. Östersundomissa on lisäksi koirametsä, missä koiria saa pitää erikoisluvalla vapaana. Omalla vastuulla tietenkin.