• Linnut

    Share

    Luonnon seuraaminen tuo linnut ikkunan takaa suoraan syliin. Vai mitä sanot nokkelasta talitintistä, joka koputtelee ikkunaan, kun talipalloja tarvitaan lisää. Talitintti tulee samalle ruokapaikalle talven ajan. Se oppii mistä ruokaa saa lisää. Se onkin talven ajan riippuvainen ruokapaikasta, jolla vierailee. Jos aloitat ruokinnan syksyllä, jatka sitä kevääseen.

     

    Samoilla ruokapaikoilla voit tavata myös oravan, jolle kelpaa lähes kaikki. Orava nappaa talipallon helposti mukaansa, ja näin ollen sen vierailu lintulaudoilla vie huomion….  ja varastot.

     

     

    Vierailevia tähtiä saa seurata ruuan tarjontaa vaihtamalla. Auringonkukan siemenet houkuttelevat muitakin lintuja.  Tässä pikkuvarpunen odottelee vuoroaan. Sen suosikki on siemenet, vaikka talikin käy.

     

     

    Kevään tullessa lintuja on helpompi seurata. Utelias pulu seuraa sinua juuri niin kauan kuin pullan siivusta irtoaa paloja.

     

     

    Kesän kauneimpia anteja lintujen seuraajalle ovat uuden poikueen linnut. Sorsan poikasen pesu puuhissa voi nähdä suolammilla ja ravintorikkailla vesistöillä. Esim. Suomenojan lintu-altaalla on keväästä syksyyn rikas lintujen lajisto.  Siellä voi nähdä lintuja haikarasta pöllöön.

     

     

    Suomen kansallislinnun l. joutsenen pesimistä on ilo seurata.  Joutsenen poikaset opettelevat lentämään syksyn tullen. Niitä pääsee katsomaan läheltä vasta kun niillä on riittävästi kokoa. Joutsen on suojeleva emo, ja kyhmyjoutsen ilmoittaa sinulle sihinällä, mikäli olet ylittänyt sen arvioiman turvarajan.

     

     

    Kyhmyjoutsenen tunnistaa nokan päällä olevasta kyhmystä. Laulujoutsen elää pohjoisemmassa, vaikka niitä tavataan etelässäkin. Kyhmyjoutsen saapuu joka kevät samalle pesimispaikalle, ja sen saapuminen onkin varma kevään merkki. Joutsen varaa itselleen reviirin, ja alkaa pian rakentaa pesäänsä. Samoille lammille voi pesiä muutama pari samaa lajia. Laulujoutsenen yrittäessä varatulle pesimis paikalle, syntyy reviiri riitoja, ja voimakkaita yhteenottoja.  Laulujoutsenen tunnistaa kellertävästä nokasta ja kantavasta äänestä. Niiden lentäessä ohitse, voit kuulla ”laulua”, joka syntyy joutsenen siivistä.

     

     

    Kuvat ja teksti: Sari Saareks

     

     

  • Mercedes Bentso – Koulukiusattu ja syrjitty

    Share

    Linda-Maria Roine tunnetaan myös rap-artistina nimeltä Mercedes Bentso. Hän syntyi vuonna 1993, Helsingissä ja onkin asunut koko ikänsä siellä. Perheeseen kuuluu äiti ja mummo. Isä lähti Bentson ollessa vasta vuoden ikäinen eikä ole ollut sen koommin heidän kanssaan tekemisissä. Mummo toimikin Bentsolle isä hahmona ja siellä tuli vietettyä paljon aikaa. Välillä kokonaisia viikonloppuja vierähti mummolassa, että äiti sai myös ladata omia akkujaan.

    13 – vuotiaana Bentson piti vaihtaa koulua Helsingistä Espooseen todella pahan kiusaamisen vuoksi. Hän koki kuitenkin sielläkin olevansa hyvin yksinäinen, eikä hänellä ollut kavereita ylä-asteella. Yksinäisyys ja kiusattuna oleminen on vaikuttanut Bentsoon ja hän on itse sitä mieltä, ettei kenenkään tai minkään ikäisen ihmisen kuuluisi olla yksin, kokea kiusaamista tai syrjintää.

    16 vuotiaana Bentso lähti hakemaan hyväksyntää vääristä porukoista Itä-Helsingin Tallinnanaukiolta ja sattumalta tutustui siellä ihmisiin. Hän alkoi viettämään enemmän aikaa uusien kavereiden kanssa eikä siinä kauan mennyt, kun huumausaineiden käyttö myös alkoi. Näillä keinoilla Bentso yritti leimautua ja ripustautua ihmisiin, koska hänellä ei aikaisemmin ollut ketään ja nyt, yhtäkkiä ympärillä olikin lauma ihmisiä.

    “En kuitenkaan saanut siinä porukassa tukea ja turvaa mitä olin lähtenyt hakemaan, vaan se oli jatkuvaa etsimistä”

     

    Bentso majaili tuolloin silloisen poikaystävänsä kodissa Malmilla kehen hän oli tutustunut tässä väärässä porukassa. Aamut alkoivat sillä, että alettiin etsimään kamaa sohvatyynyjen välistä ja laukuista ja jos sitä ei heti löytynyt niin hermot olivat kireällä ja oli vaikea olla. Uutta kamaa lähdettiin hakemaan Itä-Helsingistä ja siellä se koko päivä yleensä hengailtiin. Myytiin eri huumausaineita eteenpäin voittoa tavoitellen, varastettiin tavaraa kaupoista ja myytiin eteenpäin, että saataisiin lisää rahaa kamaan ja edes jotain syödäkseen. Illan saavuttua he lähtivät sitten takaisin Malmille ja sama kuvio toistui päivästä toiseen.

    “Arkipäivä piti sisällään jatkuvaa säätämistä ja kaikki päivät oli tosi samanlaisii, mut sit kuitenki jatkuvasti tapahtu jotain”

     

    Bentso on jo lapsesta saakka kirjoittanut omia biisien sanoituksia ajatuksena, että kyllä niistä tulee kappaleita kunhan joku vaan säveltää ne. 16 vuotiaana keskittyminen kirjoittamiseen kuitenkin hiipui silloisen elämäntilanteen takia, kun taas nuorempana, koulussa oli enemmän aikaa kirjoittamiseen yksinäisyyden vuoksi. Bentso sai kuitenkin uutta intoa alkaa kirjoittamaan biisien sanoja kun hän kuunteli SMC Hoodrats:n rap biisejä satunnaisessa narkkari kämpässä. Jo ennestään Steen1:sta paljon kuunnelleena Bentso ajatteli, että jos Steen1 pystyy räpätä siitä maailmasta, missä Bentso silloin eli niin hän voisi itsekin kirjoittaa riimejä. Muina innoittajina toimi myös Asa, Jontti & Shaka ja Paleface.

    Syksyllä 2010 Bentson täti kertoi, että helsinkiläisessä Nuorten toimintakeskus Hapessa alkaa rap koulu joka oli tarkoitettu 13-17 vuotiaille nuorille. Sinne haettuaan ja päästyään Bentso tapasi ensimmäistä kertaa rap artisti Pyhimyksen.

    Joulu tuli, mikä oli erityisen hankala Bentsolle, koska hän oli tottunut olemaan pyhät perheen kanssa ja joulua edeltävänä päivänä hän oli ollut “radalla” ja poti huonoa oloa laskuista ja totesi itselleen, että tämä elämäntyyli ei ole enään sitä mitä haluaa. Uusivuosi vietettiin silloisen poikaystävän luona mikä loppuen lopuksi päättyi pahaan pahoinpitelyyn kun tuli ilmi, että Bentso ei halua enään sitä, mitä oli. Pahoinpitely kesti kauan ja Bentsolle tuli ajatus, että ei selviä tästä hengissä ja oli hyväksynyt kuolevansa tuona iltana. Pahoinpitelyn aikana Bentso alkoi kuitenkin miettimään kaikkia ihmisiä ketkä olivat hänelle tärkeitä ja kenelle hän oli tärkeä. Hän päätti päästä tilanteesta pois ja hetken ajan kuluttua saatuaan pahoinpitelyn loppumaan puhumalla, lähti hän juoksemaan ulos asunnosta pihalle asti, missä olikin poliisi auto. Tämä kokemus oli ollut Bentsolle herätyshetki ja hän päätti ettei halua elää enään sellaista elämää mitä oli elänyt.

    “Mä en enään halunnut ite tehdä mitään sellaista itelleni mikä vois aiheuttaa sen, että mä kuolen”

    Heti vuoden 2011 alusta, rap-artisti Pyhimys kuuli Bentsoa helsinkiläisessä Nuorten toimintakeskus Hapessa ja pyysi myöhemmin tätä tekemään yhteistyötä kanssaan. Pyhimyksen yhteydenoton johdosta lukion keskeyttänyt Bentso päätti irrottautua entisestä kaveripiiristään ja alkoi keskittyä musiikin tekemiseen.

    Bentso pitää itseään “tabu” rap-artistina ja riimeillään hän kertoo sen, mistä ihmiset eivät uskalla tai halua puhua tuomalla omia kokemuksiaan ja tapahtumia esille. Biisit ovat rehellisiä ilman kaunistelua. Nainen ei kavahda teksteissään juuri mitään asioita. On kyseessä sitten varattujen naisten iskeminen, parisuhdeväkivallan uhriksi joutuminen tai vihansa kohteen väkivaltainen murhaaminen, Bentso ei ole koskaan sensuroinut itseään.

    Joulukuussa 2012 julkaistiin YouTubessa Bentson ensimmäinen single ja video Personal Raineri, joka keräsi parissa viikossa yli 20 000 katselukertaa. Bentson ensimmäisen levyn Ei koskaan enää tuotti Steen1 ja se ilmestyi 13.4.2017. Viimeisin kappale jonka Bentso julkaisi on Mercedes Bentso – Viimeinen koulupäivä (Break the Fight!) niminen musavideo, jonka voi käydä kuuntelemassa YouTubessa.

    Bento elää nykyään ihan tavallista elämää musiikin parissa ja onkin todella pirteä ja positiivinen. Kappaleiden sanoitukset tosin antavat Bentsosta sellaisen kuvan, että hän olisi todella kova ja kylmä sydäminen, niin sanotusti kovanaama, mutta todellisuudessa nainen on pehmo, ystävällinen ja eläinrakas. Hän unelmoi saavansa joku päivä esiintyä Hartwall Areenalla isolle yleisölle ja toivoo, että hänen kappaleet tavoittaisi mahdollisimman monta kuulijaa, jotta saisi omien sanoitusten avulla ihmisille lisää tietoisuutta näistä aroista ja rumista asioista, mitä tapahtuu joka päivä ympärillämme. Bentson neuvo onkin, että ei voi koskaan unelmoida liikaa, koska unelmat voivat toteutua jos jaksaa nähdä vähän vaivaa.

     

    Kuvat ja teksti: Johannes John

     

  • Kannat kattoon! Brother Christmasin discossa ennätysmäärä juhlaväkeä

    Share

    Brother Christmas järjesti maaliskuussa jo viidettä kertaa Vantaan Tulisuudelmassa kehitysvammaisille suunnatun discon, joka oli monelle varmasti vuoden odotetuin tapahtuma. 

    Tapahtumaan saapui lähes 400 osallistujaa, joten on sanomattakin selvää, että tapahtuma oli jälleen jättimenestys. Juhlaväkeä ei todellakaan tarvinnut houkutella tanssilattialle kahdesti ja tunnelma nousi välittömästi huippuunsa. Juhlamaestro vastasi tapahtuman musiikista, ja kun Antti Tuiskun ”Sata salamaa” lähti soimaan, viimeisetkin heittäytyivät tunnelmaan. Discomusiikki raikui läpi tapahtuman, ja tutut kappaleet saivat koko yleisön laulamaan yhteen ääneen. 

    Juhlaväki oli pukeutunut parhaimpiinsa, jokainen oman tyylinsä mukaisesti. Perisuomalaisesta pidättyväisyydestä tai ujoudesta ei ollut jälkeäkään. 

    Tanssilattia oli ääriään myöten täynnä, eikä tanssiparia tarvinnut etsiä kaukaa.

    Tapahtumassa sai kokea ystävyyden ja tanssin riemun aidoimmillaan ja se välittyi jokaiseen paikallaolijaan. 

    Teksti ja kuvat:Heidi Viitamaa

     

    Mikä meininki -juttusarja kertoo erilaisista tapahtumista pääkaupunkiseudulla Trombit toimituksen aikana

  • Parantava metsä

    Share

    Metsän parantavia vaikutuksia on tutkittu. Jo 10 minuuttia metsässä laskee mm. verenpainetta, lisäksi metsässä kävely alentaa stressitasoa ja kohottaa mielialaa. Metsä on monimuotoinen uudistaja. Sen lisäksi, että se tarjoaa aisteille rauhaa, se kohottaa kuntoa.

    Metsässä voi havainnoida eläinten lisäksi omaa uudistumista. Kuunnellen, katsellen ja nauttien. Talven raikkaudesta, kevään uudistusvoimasta, kesän lämmöstä ja syksyn hiljentymisestä. Näillä kaikilla on vaikutusta myös ihmiseen. Luonnon kiertokulku vaikuttaa alitajuisesti ihmiseen ja metsässä voi havainnoida ulkoisen lisäksi myös omaa sisintään.

     

    Kuvat ja teksti: Sari Saareks

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa Parantava metsä
  • Lapin taika

    Share

    Olen matkustanut Lappiin pienestä pitäen useamman kerran vuodessa. Vaikka vierailuja on kertynyt, niin en koskaan kyllästy tähän Suomen pohjoisen taikaan.

     

     

     

     

     

     

     

     

    Kuvat ja teksti: Aleksi Kylmälahti

  • Leikkaussalissa – potilaana hevonen

    Share

    Mitä tapahtuu leikkaussalissa, kun potilaana on hevonen?

    Kuvasarjassani tuon esiin Helsingin yliopistollisen hevossairaalan arkea keskittyen leikkaussalitoimintaan. Hevoselle tehtäviä kirugisia toimenpiteitä ovat muun muassa ruunaukset, ähkyleikkaukset, niveltähystykset ja muut ortopediset leikkaukset.

    Kuvasarjani koostuu kahdesta eri aikaan suoritetusta leikkauksesta. Molemmissa leikkauksissa hevosille tehtiin kastraatio. Kastraatiossa hevoselta poistetaan kivekset, lisäkivekset sekä rauhaset. Orihevonen päädytään usein ruunaamaan, jos sitä ei ole tarkoitus käyttää siitokseen. Yleensä hevosen elämä ruunana on rennompaa ja rauhallisempaa.

     

     

    Ennen kaatokarsinaan tuomista hevonen rauhoitetaan. Rauhoituksen tarkoituksena on, että hevonen pysyy rauhallisena paikallaan eikä reagoi ärsykkeisiin. Kaatokarsinassa hevosta rauhoitetaan lisää tarpeen mukaan. Hevonen lääkitään suonensisäisesti kaulassa olevan laskimokanyylin kautta. Kun toivottu tila on saavutettu, seuraa induktiovaihe. Induktiolla tarkoitetaan anestesian alussa annettavaa lääkkeiden yhdistelmää, joka johtaa yleisanestesiaan. Induktiolääkkeiden jälkeen hevonen kaadetaan hallitusti väliseinän avulla päätä samalla tukien.

     

     

    Kaadon jälkeen hevonen intuboidaan. Intubaatiolla tarkoitetaan putken viemistä henkitorveen. Hevosen jalat kiinnitetään lenkeillä vinssin koukkuun.

     

     

    Hevonen nostetaan katossa kulkevan vinssin avulla leikkauspöydälle ja hengitysputki yhdistetään anestesiakoneeseen. Hevonen voidaan asettaa, leikkauskohteesta riippuen, kyljelleen tai selälleen. Aikuinen hevonen painaa keskimäärin 500 kg.

     

     

    Karvat ajellaan leikkausalueelta. Tämän jälkeen alue pestään ja desinfioidaan.

     

     

    Leikkausalueen valmistelun jälkeen kirurgit pukeutuvat steriileihin leikkauskaapuihin ja käsineisiin. Hevossairaalassa ruunaukset tehdään suljetulla menetelmällä laseria apua käyttäen. Lasit suojaavat silmiä lasersäteiltä.

     

     

     

     

    Sydämen rytmiä seurataan anestesian aikana. EKG-johtoja on kolme ja niistä punainen asetetaan hevosen vasemmalle puolelle sydämen kohdalle.

     

     

     

     

    Poistetut kivekset.

     

     

    Lopuksi iho suljetaan ompelein.

     

     

    Hoitajan tehtävä leikkaussalissa on pääosin anestesianvalvonta. Anestesiassa seurataan potilaan elintoimintoja, kuten sydän- ja verenkiertoelimistöä, hengityselimistöä, nestetasapainoa, anestesian syvyyttä ja anestesialaitteiston toimintaa. Huomiot kirjataan anestesiakertomukseen.

     

     

    Toimeenpiteen loputtua hevonen siirretään pehmustettuun heräämöön. Hoitaja jää hevosen viereen, kunnes se osoittaa heräämisen merkkejä. Ekstubaatio eli hengitysputken poistaminen tehdään, kun hevonen on nielaissut ensimmäisen kerran.

     

     

    Toivottavaa olisi, että hevonen makaisi noin 30 minuuttia ennen yritystä nousta pystyyn. Anestesian syvyydestä ja hevosesta riippuen toiset heräävät nopeammin ja toiset makaavat pidempään.

     

     

    Hevosta seurataan tarkasti kunnes se on pystyssä. Hevonen siirretään heräämöstä pois, kun se on stabiili ja sitä on turvallista kävelyttää.

     

    Teksti ja kuvat: Jaana Valjanen

     

  • Ps. Vantaalla on kaunista

    Share

           

     

    Kuvat ja teksti: Janina Ketola

  • Luontopoluilla pääsee eroon kaupungin hälinästä

    Share

    Helsingistä löytyy paljon ulkoilumahdollisuuksia luonnon helmassa. Kävin tutustumassa Tammiston luontopolkuun, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella, Maunulan luontopolkuun sekä Salmen ulkoilualueeseen.

    Tammiston luontopolulla kävin hoitokoirani Demin kanssa. Viereiseltä pellolta menee talvisin pieniä polkuja, joista pääsee luontopolulle. Metsässä menee selkeitä reittejä, ja monista kohdista reitti haarautuu eri reitiksi. 

    Luonnonsuojelualueella ei ole hakkuutöitä tehty, kaatuneita puita on viime vuoden Kiira-myrskyn jäljiltä jätetty metsään hajoamaan luonnollisesti. Reitti lähtee Tammistontien kupeesta, läheltä pellon ja metsän rajaa. Lyhyin reitti loppuu asuinalueen viereen, Tammiston ostospuiston puolelle. 

    Maunulan luontopolun reitti lähtee Maunulan majalta, jossa on sauna ja kahvila. Reitti on reilu 3 kilometriä pitkä. Maasto on toisinaan kallioista, joten kannattaa kulkea varovasti. 

     

     

    Myös Maunulassa näkyi viime vuoden Kiira-myrskyn jälkiä. Kaatuneet puut ynnä muut oltiin jätetty lahopuuksi ja ravinnoksi muulle kasvustolle. Reitiltä pääsee myös Metsäläntielle, sekä siitä Rajametsän tielle Maunulaan. Reitillä oli toisinaan hankala pysyä, sillä opasteet oli vain risteyksissä. 

    Maunulan luontopolun reitit oli merkitty sinisillä käpymerkeillä.

    Sateisena maanantaina kävimme Salmen luontopolulla. Alue sijaitsee Vihdin kunnassa ja Helsingin kaupunki omistaa alueen rakennukset. Ulkoilualueella on myös karavaanialue, lounasravintola, takkatupa ja alueelta menee reittejä muutamiin rantoihin. Kesällä uintimahdollisuuskin on siis olemassa. Rantojen läheisyydessä on toisinaan myös grillikatoksia. Salmessa on joskus ollut pieni laskettelukeskus, joka nykyään on jo purettu. Sillan ylittäessä alkaa jo pian lumen alla olevat leveät pitkospuut, alue on kesäisin joissain määrin soista. 

    Salmen luontopolulla oli mukana Joona Jänönen ja Saku-koira.

    Reitti on merkitty puihin naulatuilla pienillä erivärisillä neliöillä. Reittien värit löytyvät myös opastekylteistä, joita on vähän väliä matkan varrella. Kävelimme hieman lyhyemmän reitin huonon sään vuoksi, mutta ulkoilureittejä on eri pituisia. Reiteille on helppo lähteä, sillä opaskyltit on selkeästi merkitty ja niitä on laitettu siten, että varmasti näkee ne.

    Alueelta löytyy kuntoilupisteitä.

    Koiratkin nauttivat luontopolulla lenkkeilystä.

     

    Teksti ja kuvat: Alisa Hovi

     

     

  • Mikä tekee elämästä onnellista?

    Share

    Onnellisuus on monimutkainen käsite. Se voi pitää sisällään teoriassa mitä tahansa. Siinä missä jollekin onnellisuus on kuppi hyvää kahvia aamuisin, päivän lehti ja vakituinen työpaikka, toiselle onnellisuuden tunteen voi tuoda vaikkapa matkustaminen. Joku voi olla onnellinen ilman vakituista työpaikkaa tai läheisiä perhesuhteita. Toinen on onnellinen kun on joku jota rakastaa. Tai joku joka rakastaa. Onnellisuus onkin tutkitusti terveellistä ihmiselle – henkisesti ja fyysisesti.

    Suomesta ja suomalaisista on onnistuttu maalaamaan jossain määrin melankolisia ja harmaita mielikuvia, mutta tutkimusten mukaan suomalaisista 80 prosenttia kokee olevansa onnellisia tai melko onnellisia ja Suomi on tutkimusten mukaan maailman viidenneksi onnellisin maa. Kuitenkin noin 17 prosenttia suomalaisista kokee olonsa onnettomaksi. Se kuulostaa suurelta määrältä, kun puhutaan ihmisten onnellisuudesta ja sitä kautta hyvinvoinnista.

    Mutta mikä tekee ihmisen elämästä hyvää? Mitkä asiat ovat merkittäviä onnellisuuden kannalta? Selvittelin asiaa eräänä aurinkoisena päivänä Helsingissä – pysäyttelin tuntemattomia vastaantulijoita ja juttelimme onnellisuudesta.


    Tasapaino. Tasapainoisuus tekee elämästä hyvää. Tietysti elämässä pitää olla niitä mutkia ja kuoppiakin matkalla, jotta osaa arvostaa myös pieniä ja hyviä asioita. Ja että saa jakaa elämää toisen kanssa.
    Ollaan käyty maailman mageimmissa paikoissa yksikseen ja sen on tylsempää kuin yhdessä!

    Ja just ne elämän semmoset pienet jutut tekee onnelliseksi.
    Pari päivää sitten oli tylsä päivä töissä, mutta tänään mä koin onnistuvani ja se toi tunteen, että on jotain annettavaa ja semmonen tekee onnelliseksi.

    Ne pienet asiat arjessa ja elämässä.


    Kun on terve, oma koti ja kaikki on suunnilleen hyvin. En taida osata sanoa sen tarkemmin, mutta noi asiat tekee onnelliseksi.


    Viimeistään tähän ikään tullessa on onnellinen. Nuorena sitä helposti tunsi ahdistusta ja stressasi kun niin moni asia tuli samaan aikaan; pitäisi kouluttautua, löytää työpaikka, luoda uraa ja mahdollisesti perustaa perhe! Kyllä sitä nuorenakin voi olla onnellinen, mutta nyt eläkkeellä varsinkin tuntuu siltä. Ja kun mulla on näin hieno kumppani, jonka kanssa elää!

    Niin ja hei kirjoita siihen, että ystävät on tärkeimmät.


    Hauska sattuma, sillä luin juuri yli 600-sivuisen kirjan Homo sapiensin historiasta ja siinä käsiteltiin myös onnellisuutta käsitteenä, eikä se ole ollenkaan helppo aihe, jos mietitään sitä laajemmin. Mutta itselläni elämästä tekee hyvää se kun saa elää. Olen terve, saan asua suunnilleen siellä missä haluan ja kun on perhettä.


    Kyllä mä olen onnellinen! Vaikka olen itse käynyt elämässä aika vaikeitakin asioita läpi, niin aina on kuitenkin luottanut siihen että elämä kantaa ja asiat järjestyy. Ja elämä on aika hidasta. Mä sain just tänään varmistettua yhden mun unelmaduunin, joka tekee mut tällä hetkellä tosi onnelliseksi!

    Kreikkalaisen filosofin, Platonin, mukaan onnellisuutta on se, että saavuttaa elämässä pysyvästi jonkin hyvän.

    Mikä tekee sinut onnelliseksi?

    Teksti ja kuvat: Timi Kuosmanen

  • Taide tulee iholle

    Share

    Pahamaineisinakin pidetyt tatuoinnit ovat kiehtova taiteenala. Helsinki Ink -tatuointimessuilla paljaan ihon omaava voi tuntea olonsa ensin alastomaksi, mutta koristeltujen taiteilijoiden lämmin vastaanotto saa tuntemaan itsensä kotoisaksi. Continue Reading…