• Vili Pajari – urheilu elämäntapana

    Share

    Tapasin Tikkurilan Judokat seuraan kuuluvan 16 -vuotiaan Vili Pajarin ja keskustelimme miten aktiivinen harrastaminen vaikuttaa hänen arkeensa, koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin.

    Continue Reading…

  • Cokis-Joulurekka ensi kertaa Suomen kiertueella

  • Tekoäly on uusi musta. Siitä puhuvat nyt kaikki. Oodin avajaisissa vieraillut tietokirjailija Antti Merilehto kertoo miksi

    Share

    Tekoälystä kuulee nyt puhuttavan kaikkialla. Mitä tekoäly oikeastaan on? Kysyimme asiaa aiheeseen perehtyneeltä liike-elämän vaikuttaja Antti Merilehdolta. Tapasimme Merilehdon itsenäisyyspäivänä keskustakirjasto Oodin avajaisissa. Hän on kirjoittanut kirjan Tekoäly – matkaopas johtajalle (2018). Se on vuoden myydyin bisneskirja Suomessa. Samalla se on Antti Merilehdon esikoisteos.

    Kirjassaan Merilehto käsittelee mm. sitä, miten tekoälyä tulisi hyödyntää ja kehittää käytännössä. Hän rohkaisee yrityksiä tekemään kokeiluja tekoälyllä ja miettimään, kuinka sitä voitaisiin hyödyntää omassa toiminnassa.

    Evento Awards palkitsi Merilehdon vuoden puhujana huhtikuussa 2018. Antti kertoo mielellään tekoälystä ja sen hyödyntämisestä ja mahdollisuuksista. Hän sparraa suomalaisyrityksiä ja johtoryhmiä digitalisaation tuomasta muutoksesta. Antin lähestymistapa on käytännönläheinen, tarjoten konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen. Yleisö on kiitellyt häntä innostavaksi ja mukaansatempaavaksi puhujaksi.

    Miten Antista sitten tuli digitaalisen liiketoiminnan uranuurtaja?

    “Kaikki alkoi 2016 Slush-tapahtumasta. Moderoin siellä keskustelun tekoälyn liiketoiminnasta. Meillä oli todella hyvä paneeli, perustajia kolmesta eri yrityksestä ja saimme aikaan hienon keskustelun. Valmistautuessani Slushiin luin kirjoja ja liityin useampaan tekoälyä käsittelevään FB- ja LinkedIn -ryhmään. Keväällä sparrasin johtoryhmiä muutaman miljoonan vaihtavista firmoista aina yli miljardin kokoluokkaan. Havahduin siihen, että suomalaisissa johtoryhmissä ei täysin oltu kärryillä tekoälyn ja koneoppimisen soveltamisesta. Asia on tärkeä, joten päätin kirjoittaa kirjan.”

    Kirjasta julkaistiin syksyllä neljäs painos ja viides on valmisteilla. Kirjastoissa Antin kirja löytyy Bestseller osastolta. Tosin Oodin hyllystä sitä ei löytynyt. Kirjoja on hankittu kokoelmaan useampi kappale mutta kaikki ovat lainassa. Varauksia on jonossa 363 kappaletta.

     

    Antti puhuu mielellään tekoälystä, sen hyödyntämisestä ja mahdollisuuksista.

    ”Kaikki alkoi 2016 Slush-tapahtumasta. Moderoin siellä keskustelun tekoälyn liiketoiminnasta. Meillä oli todella hyvä paneeli, perustajia kolmesta eri yrityksestä ja saimme aikaan hienon keskustelun”, kertaa Merilehto syitä kirjailijaksi päätymiselleen.

     

    Merilehto rohkaisee yrityksiä tekemään kokeiluja tekoälyllä ja miettimään, kuinka sitä voitaisiin hyödyntää omassa toiminnassa.

    ”Jos jokin voittoa tavoittelematon järjestö pyytää minua puhumaan tekoälystä, menen joka kerta, jos se vain suinkin onnistuu”, Antti Merilehto lupaa.

     

    ”Havahduin siihen, että suomalaisissa johtoryhmissä ei täysin oltu kärryillä tekoälyn ja koneoppimisen soveltamisesta. Asia on tärkeä, joten päätin kirjoittaa kirjan.”
    Merilehto on aktiivinen sosiaalisen median päivittäjä.
    Tekoäly – Matkaopas johtajalle -teosta ei Oodin hyllystä löydy. Kaikki kappaleet ovat lainassa.

    Tapasimme Antti Merilehdon Oodin avajaisissa.

     

    Merilehto on kirjoittanut kirjan Tekoäly – matkaopas johtajalle (2018). Se on vuoden myydyin bisneskirja Suomessa. Samalla se on Antti Merilehdon esikoisteos.

    Teksti ja kuvat: Anne Mattson
  • Bromance

    Share

    Tämän kuvasarjan henkilöt ovat olleet kämppiksiä kuluneen kouluvuoden ajan. Aika yhdessä on lähentänyt heitä. Tämä on (liioiteltu) kuvaus heidän bromancestaan.

    Continue Reading…

  • Kontrastien Helsinki

    Share

     

     

     

    Kuvaajat: Alisa Hovi, Janina Ketola, Jusu Lahti,Sari Saareks, Roosa Siirilä,Jaana Valjanen,Tuuli Vähämäki.

  • Uusiutuva luonnonvara

    Share

    Monelle ihmiselle hiukset ovat iso osa ulkonäköä, joillekin myös osa omaa identiteettiä. Toiset leikittelevät erilaisilla hiustyyleillä ja kampauksilla, osa antaa suortuviensa vain olla luonnollisesti. Hiuslaatuja ja -tyylejä on lukemattomia.

    Osalla ihmisistä on kaljuuntumista tai hiustenlähtöä aiheuttava geeniperimä, mutta myös monet sairaudet ja niiden hoidot voivat aiheuttaa hiustenlähtöä tai hiuslaadun heikkenemistä. Koska hiukset ovat monelle ihmiselle tärkeä osa omaa identiteettiä, nykyään on myös mahdollista lahjoittaa omia hiuksiaan hyväntekeväisyyteen. Lahjoitetuista hiuksista tehdään muunmuassa peruukkeja niitä tarvitseville. Lahjoitettavat hiukset saavat olla värjättyjä ja käsiteltyjä, mutta niiden pitää olla luonnollisen näköiset.

    Hiustenleikkaus voi tuntua pelottavalta ja pelko katumisesta on todellinen, mutta terveellä ihmisellä hiukset kasvavat ajan myötä takaisin. Terveelle ihmiselle hiukset ovat uusiutuva luonnonvara, joita voi myös käyttää muiden auttamiseen.

     

     

     

    Teksti ja kuvat: Tuuli Vähämäki

  • Koirien ystävä – Cafe Regatta

    Share

    Monien perheeseen kuuluu sisarusten ja vanhempien lisäksi myös lemmikkejä, minulla on koira. Mielestäni koiran pitää saada olla osa perhehetkiä ja -retkiä. Meidän koira saa syödä luonani ruokapöydän ääressä, nukkua sängyssä ja istua sylissä autossa. Minusta tuntuu pahalta jos jätän koirani yksin kotiin, vaikka tiedän että hän pärjää.

    Olen alkanut kiertämään erilaisia paikkoja missä voidaan viettää aikaa niin, että koiratkin ovat tervetulleita. Tällä kertaa testiin pääsi koiraystävällinen pieni kahvilaterassi Cafe Regatta.

    Cafe Regatan löytää Töölöstä merenrannasta. Regatan ihanan maalaisromanttinen punainen tupa erottuu jo kaukaa.

     Suoraan terassilta pääsee jäälle ja useat lenkkeilijät ja koiranomistajat poikkeavatkin lenkiltään kahville suosittuun kahvilaan.  Kahvilan terassilta löytyy myös nuotio, jossa on mahdollisuus paistaa kahviosta ostettuja grillimakkaroita. 

    Kuvat ja teksti: Roosa Sallila

     

  • Sipoon maisemat

    Share

    Jos haluaa maaseudulle, mutta ei kauhean pitkälle Helsingistä, Sipoo on silloin täydellinen paikka. Siellä on hyvät maisemat ja ulkoilumahdollisuudet.

    Kirkko näytti ihan satulinnalta.

    Minun lemppareitani ovat tiekuvat, koska niistä tulee aina mukava matkafiilis.

     

    Kuvat ja teksti: Anni Monikainen

  • Kuvareportaasi – Mitä Kaleidoboltille kuuluu?

    Share

    Koska olin Kaleidobolt-nimisen bändin kanssa kiertueella viime syksynä 5 viikkoa ajattelin, että olisi hauska käydä moikkaamassa poikia heidän treenikämpällä stadin keskustassa.  Continue Reading…

  • Tervasaaren monet muodot

    Share

    Tervasaari on Helsingissä Kruununhaan edustalla sijaitseva saari, joka on yhteydessä mantereeseen Tervasaarenkannas-nimisellä pengertiellä. Tervasaari sai nimensä saarella sijainneesta varastosta, jonka omistivat tervan vientiä harjoittaneet kauppiaat. Vuonna 1804 Tervasaari vuokrattiin lautavarastoksi ja vuonna 1805 saarelle rakennettiin terva-aitta, joka onkin saaren ainoa säilynyt rakennus.

    Vuonna 1970 Tervasaari avattiin kokonaan kaupunkilaisille. Tervasaarta myös laajennettiin tuomalla sinne täytemaata. Viimeisen suuren kunnostustyön yhteydessä vuonna 1995 saarella sijainnut tekolampi täytettiin.

    Tervan varastoinnin jälkeen saarta on käytetty monin tavoin. Vuonna 1967 saaren terva-aittaan avattiin ravintola Tervasaaren Aitta. 1990-luvun kunnostusten jälkeen Tervasaaresta on tullut Helsingin kaupungin puisto, jossa on muun muassa koirapuisto ja lasten leikkipaikka. Tervasaarenkannaksella toimii Helsingin Moottorivenekerhon venesatama. Tervasaarella on myös tapahtumalava. Helsinkiläinen ammattiteatteri Teatteri Helsinki on ylläpitänyt  kesäteatteritoimintaa Tervasaaren amfiteatterissa vuodesta 2005.

    Minulla on paljon iloisia muistoja Tervasaaressa vietetystä ajasta. Koska asuin siitä lapsena aivan kivenheiton päässä, olin siellä usein leikkimässä piilosta, heittämässä frisbeetä, ulkoiluttamassa kaverin koiraa sekä kiipeilemässä joko kiipeilytelineessä, puussa tai kesäteatterilaisten pukuhuoneen katolla.

     

    Olen myös ollut Tervasaaressa piknikillä ja kerran lapsena myös ongella. Piknik-vilttimme meni pilalle, sillä se sotkeentui valkoposkihanhien kakkaan, emmekä saaneet yhtäkään kalaa, mutta hauskaa oli molemmilla kerroilla.

    Tervasaaren mattolaituri on ihana hengailupaikka kesäisin. Siinä on mukava pestä mattoja tai ihan vaan istuskella ja katsella erilaisia veneitä. Saaressa on kaunista myös talvella, mutta jos sinne eksyy pakkasella, täytyy olla erittäin varovainen. Kaikilla kävelypoluilla ei nimittäin ole talvikunnossapitoa.

    Tervasaari on tosi lähellä kaupungin melua ja melskettä, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana hetkelliseen hengähtämiseen saaritunnelmissa ja kivoissa maisemissa.

     

    Kuvat ja teksti: Roosa Siirilä