• Onko tekonurmikenttä vitsaus?

    Tekonurmi. Tuo jalkapallokenttien olosuhteiden pelastaja. Vai onko sittenkään? Onko se vitsaus, joka tulee tulevaisuudessa muuttamaan jalkapalloa lajina radikaalisti?

    Continue Reading…

  • Oma rakastettu seura

    Teksti: Teemu Tynkkynen Kuva: Anja Nysten
    Teksti: Teemu Tynkkynen Kuva: Anja Nysten

    Seurauskollisuus on ihailtava piirre pelaajassa. Varsinkin siinä tapauksessa, jos kyseessä on oma kasvattajaseura. Kuinka se on vuosien varrella muuttunut ja kuinka siihen ollaan suhtauduttu? Continue Reading…

  • Liiga, muutoksia vaaditaan jo

    Vaikka Liigan playoff-kamppailut ovat jo hyvässä vauhdissa, on nyt aika mennä hieman ajassa taaksepäin. Ennen ”virallisia” playoff-kamppailuja pelattin Lomarengas-kierros, eli ns. sääliplayoffit.

    Lomarengas-kierrokselle pääsee (tai joutuu) joukkueet, jotka sijoittuvat runkosarjassa sijoille 7.-10. Sääliplayoffit pelataan paras kolmesta -systeemillä, eli ensimmäisenä kaksi voittoa ottanut joukkue jatkaa ”virallisiin” pudotuspeleihin.

    Sääliplayoffeja on pelattu vuosien ajan, enkä itse ole löytänyt vieläkään sitä kunnon syytä sille, miksi näitä kannattaisi pelata. Liigassa on tällä hetkellä 14 joukkuetta, ja ensi kaudeksi lukema nousee 15 joukkueeseen. Se tarkoittaa siis sitä, että ensi kaudella viiden joukkueen ottelut päättyvät runkosarjaan ja loput jatkavat kevättä kohti.

    Tämä järjestely on totta kai hyvä niille joukkueille, jotka ovat runkosarjan loppupuolella sijoilla 11.-13. Sääliplayoffit antavat vielä pientä toivoa siitä, että ottelut jatkuvat vielä pudotuspelien jälkeen, joten otteluissa riittää panosta.

    Toinen puoli asiassa on taas se, että nyt playoffeihin pääsee helpommin, kun ei tarvi olla runkosarjassa kuin ”ihan hyvä joukkue”-tasoa, niin kevät jatkuu. Tämä taas laskee otteluiden tasoa, eikä se tee hyvää suomalaiselle jääkiekkoiluille yksilöllisesti, eikä yhteisöllisesti.

    Jääkiekon Liigan olisi parempi tehdä niin, että runkosarjan kahdeksan parasta suoraan pudotuspeleihin ja 9.-10. sijoille jääneet joukkueet ulos. Sen lisäksi Liigan pitäisi tuoda takaisin putoamiskarsinnat, joka tarkoittaisi sitä, että ihan runkosarjan viimeiselle kierrokselle asti riittäisi jännitystä. Toiset taistelee paikasta pudotuspeleihin ja toiset putoamiskarsintaa vastaan. Tämä järjestely edesauttaisi suomalaista jääkiekkoilua ja etenkin itse Liigaa nostamaan sarja taas paremmalle jalustalle, mitä se tällä hetkellä on.

     

    urjo-08 Juho Yrttiaho, HEO Media

  • Post Image

    Talvi ei ole vielä ohitse – nuoret freestylelaskijat MM-taistoon

    Nuorten freestylen MM-kisat käynnistyivät tiistaina Italian Valmalencossa. Kisoissa mitellään kaikkiaan viidessä eri lajissa: hypyissä, kumparelaskussa, ski slopestylessa, ski halfpipessa sekä ski crossissa. Mukana on yli 300 urheilijaa kaikkiaan 27 eri maasta.

    Suomalaisittain menestystoiveita on etenkin ski slopestylen, ski crossin ja kumparelaskun puolella. Nuoret laskijamme avaavat kilpailut keskiviikkona, kun vuorossa on kumparelasku. Siinä katseet kääntyvät Topi Kanniseen, jolla on meriiteissään kumpareiden Eurooppa-cupin kokonaiskilpailun voitto.

    freestylemm-dualmoguls-salonen_marquis_photo_jussi_vaatainen
    Suomalaisten osalta kilpailut käynnistyvät keskiviikkona kumpareissa Kuva: Ski Sport Finland

    Ski slopestylessä suomalaistoivot ovat viime vuoden MM-kultamitalisti Joona Kangas ja viikonloppuna maailmancupissa finaalissa laskenut Aleksi Patja. 

    – Hyvä puitteet täällä on freestylelle, kumparelaskun päävalmentaja Lauri Kolomainen kuvailee kisapaikka Valmalencoa. Nuorten MM-kisat lasketaan tässä Pohjois-Italialaisessa alppikylässä jo neljättä kertaa peräkkäin.

    – Kumpareissa rata on tosin erittäin haastava, jopa yksi vaikeimmista mitä maailmancupissa tai muissa kilpailussa on nähty.

    Suomelta jalkeilla on nuori kumparelaskujoukkue, josta ainakin muutaman urheilijan odotetaan sijoittuvan kymmenen parhaan joukkoon.

    – Paikka myös kuuden joukkoon eli niin sanottuun superfinaaliin voi aueta, mutta se vaatii hyvää onnistumista, Kolomainen sanoo. Toisaalta yllätyksiä lienee luvassa, sillä haastavat olosuhteet tuovat oman mausteensa kumparekisaan.

    Topi Kanninen
    Topi Kanniselta odotetaan paikkaa kumpareiden superfinaalissa Kuva: Ski Sport Finland

    – Loppuviikolle on luvattu vesi- ja räntäsateita ja etenkin jos tulee paljon sumua, se sekoittaa varmasti pakkaa kumpareissa. Olosuhteiden vaikutus tulee olemaan suurempi kuin tavallisesti.

    Valmalencossa kumparejoukkueen tavoitteena on vähintään yksi paikka superfinaalissa. Lähimpänä sitä on 19-vuotias, Jyväskylän Freestyleseuraa edustava Topi Kanninen.

    Pahimmat haastajat puolestaan tulevat Yhdysvalloista, joka on perinteisesti menestynyt maa freestyle-lajeissa. Toinen iso haastaja on Venäjä.

    – Topi on selkeästi yksi menestystoivoista, mutta olosuhteet vaikuttavat hänenkin kohdallaan. Mahdollisuudet on voittaa, olla kahdeskymmenes tai mitä vaan siltä väliltä. Erittäin vaikea ennustaa tällä kertaa, päävalmentaja naurahtaa.

    Kumparelaskun jälkeen mielenkiinto siirtyy ski slopestyleen, jonka karsinnat käydään perjantaina ja finaalit lauantaina. Kolmas suomalaislaji, ski cross puolestaan starttaa ensi keskiviikkona.

    Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Ski Sport Finland

     

     

     

     

     

  • Kallista hupia Suomessa

    Urheilua seurataan nykyään enemmän kotisohvilta kuin paikan päältä. Vaikka eri lajit on ripoteltu monien kanavapakettien taakse on niiden hankkiminen monien mielestä helpompaa, kuin lähteä hallille katsomaa peliä. Vaikka TV-sopimukset tuovat rahaa joukkueille, on taloudellisesti seuroille kannattavampaa saada ihmiset paikan päälle katsomaan.

    Helsingin IFK:n Liigan runkosarjapeliin halvin pääsylippu maksoi 20e, samaan hintaan saat kaikki jääkiekon Liigan pelit kotisohvallesi kuukauden ajaksi. Neljä henkisen perheen käynti pelissä maksaa 80e ilman mitään oheistuotteita. Lisäksi ”kuumiin” peleihin tulee muutama euro lisää hintaa. Vaikka jääkiekon seuraaminen paikan päällä on hieno kokemus, en ihmettele yhtään että lipun korkeat hinnat saa yleisön jäämään kotiin.

    Ruotsissa Frölundan runkosarja  peliin pääsi halvimmillaan 100 kruunulla (10e) eli puolet halvemmalla. SHL:n toisesksi runkosarjassa sijoittuneen Frölundan peleissä kävi keskimäärin noin 9000 katsojaa. Hifkin kotipeleissä kävi keskimäärin yli 6000 katsojaa, olisiko vähemmän kuitenkin enemmän tässä asiassa?

    Venäjälle siirtynyt Jokerit näytti tässä asiassa esimerkkiä. Kun vastassa oli ennalta heikompi joukkue sai lippupaketteja halvalla ja hallin lähes täyteen. Katsoja keskiarvo runkosarjassa yli 10 000. Hartwall areenalle oli yleisöllä väliaika showta mielenkiinnon lisäämiseksi.

    Vaikka hinnat nousevat ei tapahtuma kehity samaa tahtia. Tottakai peli on aina tärkein asia, mutta vaativa yleisö haluaa rahoilleen enemmän vastinetta. Nyt Suomessa olisi aika ottaa mallia rapakon takaa, kuinka pelistä tehdään yleisöystävällinen tapahtuma. Kun hallit ovat illasta toiseen ääriään myöten täynnä, voi sen jälkeen nostaa lippujen hintoja.

     

     

     

     

     

  • Ei se haba vaan hyvä elämäntapa

    Mikä ihmiskehon lihas on latinankieliseltä nimeltään (musculus) triceps surae? Ei tietoa? Tuskin on kovin monella muullakaan. Itse hain sen Googlesta. Ja uskallanpa vielä väittää, että tiedän jonkin verran ihmiskehosta ja sen lihaksistosta, mutta tätä en tiennyt.

    Otetaan toinen ja helpompi arvoitus: gluteus maximus. Kuulostaa ehkä tutummalta. Eikä ihme. Treenatusta ja lihaksikkaasta kehosta on tullut valtaisia ihanne ja pyöreäksi pumpatusta gluteus maximuksesta (iso pakaralihas) sen havitelluin symboli.

    Keholliset kauneusihanteet ovat kummallisia. Kun ravintoa oli saatavilla niukasti ja ihmiset olivat laihoja, oli seksikästä olla iso. Lähempänä nykypäivää sairastuttiin elintasosairauksiin ja liikalihavuuteen ja niinpä keksittiin ihannoida laihuutta. Haluamme aina sitä, mikä on vallitsevien olosuhteiden valossa kaikkein hankalinta. Lihavuus ei ole enää muodikasta, koska se on liian helppoa. Hoikkuudestakin on tullut sellaista, sillä nykyään on varaa mistä valita. Ei tarvitse syödä raskaasti ja rasvaisesti siksi, ettei muuta ole saatavilla. Siihen päälle kohtuulliset geneettiset lahjat, niin normaalipaino useimman on saavutettavissa.

    Keksitäänpä siis ihannoida lihaksikkuutta ja sopusuhtaisuutta. Siinä on meille nykyihmisille haastetta kerrakseen. Lihaksia saadakseen joutuu menemään salille ja syömään yli oman kulutuksen. Toisaalta ei saa syödä liikaa, eikä ainakaan vääriä asioita. Makrojen kanssa pitää olla tarkkana. Välillä pitää muistaa harrastaa myös aerobista liikuntaa, mutta sitäkin kohtuudella. Ei gainsseja kannata lenkkipolulle hukata. Entäpä istuminen, tuo nykypäivän suuri vitsaus? Suorastaan myrkkyä gluteus maximukselle.

    Mitä pahaa on siinä, että ihmiset, erityisesti naiset, haluavat kyykätä itselleen pyöreän takamuksen? Ei ehkä mitään. Huolestuttavaa on se, jos harrastamisesta tulee vain ja ainoastaan ulkonäkökeskeistä. Jos ei enää välitetä hypätyistä senteistä vaan niistä hauiksen ympärillä olevista. Jos juokseminen ei voi olla nautittava harrastus vaan tapa nitistää lihasten erottuvuutta haittaavat läskit. Silloin liikutaan harmaalla alueella, josta on yllättävän helppo livetä syömishäiriön tai pakkomielteisen treenaamisen puolelle. Ne ovatkin yksi nykytrendin vakavimmista kääntöpuolista.

    ”Huolestuttavaa on se, jos harrastamisesta tulee vain ja ainoastaan ulkonäkökeskeistä. Jos ei enää välitetä hypätyistä senteistä vaan niistä hauiksen ympärillä olevista.”

    Erityisen vahingollinen lähtökohta ulkonäkökeskeisyys on lapsille ja nuorille, jotka ovat herkkiä ottamaan mallia vanhemmista ja median luomista kauneusihanteista. Heidän kohdallaan liikunnan pitäisi lähteä ilosta ja innostuksesta, ei tarpeesta muokata omaa kehoa haluttavammaksi. Aikuisten ihanteille altistuminen on kuitenkin vääjäämätöntä. Pitäisikö lapsille sitten sanoa, että äiti syö parsakaalia, koska se on niin hyvää? Tai että isä punnertaa tässä hiekkalaatikon reunalla, koska sillä on kylmä?

    Ehkä onkin niin, että selittelyn sijaan meidän aikuisten kannattaisi ottaa mallia lapsista. Asioita ei pidä ottaa niin vakavasti, pääasia että on hauskaa. Liikuntaankin voi suhtautua lapsenmielisesti. Se kannattaa muistaa seuraavan kerran kuntosalilla. Tärkeintä on liikkua siksi, että siitä tulee hyvä ja energinen olo. Voi olla että siinä samalla kertyy niitä lihaksiakin. Voi olla että ei. Treeni ja terveellinen ravinto ovat suotavia, kunhan niitä ei suorita pelkän ohimenevän ihanteen vuoksi.

    Ja mitä lihaksikkaan kehon symboliin tulee, se vaatii paljon työtä. Valitettavasti meillä suomalaisilla ei ole geneettisiä lahjoja gluteus maximuksen suhteen. Voisi siis sanoa, että valtavasti työtä. Mutta onhan treenattu takamus sen verran haluttua tavaraa, että sen eteen kannattaa tehdä vuosien työ. Noina vuosina kannattaa muistaa tasapaino ja treenata muitakin lihaksia, kuten triceps suraeta.

    Se on muuten pohje, kolmipäinen lihaskokonaisuus säären takapuolella. Toivottavasti se ei surkastunut tästä kaksituntisesta, jonka istuin kolumnia kirjoittaen. Gluteus maximus tuskin tykkäsi hyvää.

     

  • Valioliiga, paras liiga?

    Yksikään Englannin Valioliiga seura ei ole enää mukana Mestareiden Liigassa tai Eurooppa Liigassa. Everton taipui viimeisenä seurana Kiovan Dynamolle yhteismaalein 6-4. Mestarien Liigan neljännesvälierissä Chelsea taipui PSG:lle, Arsenal hävisi Monacolle ja Manchester Cityn urakka päättyi FC Barcelonaa vastaan. Mistä tämä johtuu?

    Kaivetaan vähän historiaa Englantilaisten Mestarien Liiga menestyksestä.

    _81610435_81610434

     

     

     

     

     

     

     

    _81581659_3adbbfa1-2ed6-427e-a95e-be3811e798b5

     

     

     

     

     

     

     

    Kuten yllä olevista tilastoista selviää, ennen vuosikymenen vaihdetta, Valioliiga seurat dominoivat Mestarien liigan välieriä. Mistä viime vuosien heikko menestys johtuu?

     

    RASITUS

    Valioliiga on ainut Euroopan top5 sarjoista ( Bundesliga, La Liga, Valioliiga, Serie A, Ligue1) jossa ei ole joulutaukoa. Muut 4 sarjaa kun menevät tauolle, Englannissa pelataan 5 sarjaottelua sekä FA-Cup kierros.

    Vaikka Valioliigassa pelataan joulun aikana näitä pelejä tiuhaan, loppuu sarja kumminkin vasta viikkoa ennen La Liga kautta. Viime kaudella Valioliigan viimeinen kierros pelattiin 11.5. La Ligassa 17.5.

     

    RAHA

    Valioliiga allekirjoitti juuri jatkosopimuksen Sky Sports ja BT-sports kanavien kanssa TV-oikeuksistaan. Summaksi tuli noin 6,9 miljardia euroa. Viime kaudella Real Madrid, että FC Barcelona tienasivat 140 miljoonaa euroa TV-rahaa, kolmantena listalla oli Valencia joka sai 48 miljoonaa euroa.  Valioliigassa Liverpool tienasi suurimman summan, 117 miljoonaa euroa. Viimeisenä listalla oli Cardiff joka kumminkin tienasi 74,5 miljoonaa euroa. Tämä näkyy myös pelaajabudjeteissa.

    Valioliigan häntäpään seurat laittavat aina kovasti kampoihin isoja vastaan. Heidän budjettinsa on myös moninkertainen verrattuna esim. la liga seuroihin. Aston villan pelaajabudjetti on 95milj euroa. Espanyolin vastaava on 24 milj. euroa.

     

    LAATU

     

    Valioliigassa uskomaton määrä hyviä pelaajia, jopa erittäin hyviä. Pelipaikkansa ehdotonta eliittiä? Vain muutamia. Maalivahdeissa Chelsean Thibaut Courtois sekä Manchester Unitedin David De Gea. Puolustuksessa sanoisin Chelsean kaksikko John Terry sekä Cesar Azpilicueta. Keskikentällä Yaya Toure Manchester Citystä. Hyökkäyspään pelaajia on ainoastaan Man Cityn Sergio Aguero sekä Chelsean Eden Hazard.

    Ainoat pelaajat jotka ovat aidosti maailmanluokkaa. Onko muu maailma ottanut taloudellisesti ja pelaajalaadultaan kiinni vai pystyykö Valioliiga enää vetämään huipputähtiä joukkueisiinsa?

    Taloudellisesti ainoastaan Chelsea sekä molemmat Manchesterin seurat pystyvät kilpailemaan ”isojen poikien” kanssa, mutta Financial Fair Play säännöt estävät suurimmat ostokset.

     

    Voi olla, että vaikuttaa selittelyltä Valioliigan isoille seuroille, sitä tämä varmasti onkin. Sitä faktaa se ei vie pois, että Valioliiga on edelleen maailman mielenkiintoisin jalkapalloliiga.

     

    Michael Pounds, Heomedia, #KendoFoobikko

    Lähteet: Squawka.com, whoscored.com, espnfc.com, iltasanomat.fi, bbc.com

     

  • Mediaseksikkyyden ABC

    Mediaseksikkyys on sanahirviö, jonka erikoisen ja laajemman merkityksen taakse harva ikinä kurkistaa.

    Continue Reading…

  • Vapaalan veräjänvartija

    Kun 18-vuotiaalta Matias Sauramaalta kysyy, haluaako hän olla paras, hän vastaa:

    – Tottakai haluan! Mitä järkeä tässä touhussa muuten olisi, jos ei haluaisi olla paras!

    Continue Reading…

  • Urheilulukiosta eväät kilpakentille ja elämään

    VoimaKolmikko
    Reeta Laineen, Siiri Sepän ja Milla Niemisen laji on kilpa-aerobic Kuva: Anja Nysten

    Puoli yhdeksältä aamulla Mäkelänrinteen lukion punatiilinen päärakennus on hiljainen. Hyvällä tuurilla törmää muutamaan omaan suuntaansa kiirehtivään opiskelijaan. Missä kaikki ovat? Eivät ainakaan matkalla, saati nukkumassa. Nyt on aamutreenien aika. Täällä näet opiskelee urheilulukiolaisia, joille treenaaminen on osa jokaista koulupäivää.

    – Koulupäivä alkaa treeneillä kello kahdeksan eli koululla on oltava ennen kahdeksaa. Opiskelua on sen jälkeen noin kahteen ja sitten toiset treenit joko  koululla tai kotona, suunnistaja, yleisurheilija ja kolmannen vuoden opiskelija Topi Raitanen valottaa päivänsä kulkua.

    – Urheilulukio on ihannepaikka niille, jotka haluavat keskittyä urheilemiseen opintojen ohella. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää valmennus, ravinto, lepo ja koulunkäynti, opinto-ohjaaja Marjo Alanko kertoo.

    Suomessa on 13 valtakunnallista urheilun erikoislukiota. Helsingin Mäkelänrinteen urheilulukio eli Märsky on yksi niistä.

    Opiskelijoita on 830, joista valmennusurheilijoita on noin 600. Vuodesta 1991 entiset opiskelijat ovat voittaneet juniori- tai aikuistasolla Suomelle yli 550 arvokisamitalia.

     Valmennuksesta tukea elämän peruspilareihin

    Mäkelänrinteessä valmennuslajit on jaettu kolmeen ryhmään. Painopistelajit ovat lukion perinteisiä lajeja, joihin panostetaan erityisen paljon. Niissä toimii yhdessä lajiliiton kanssa nimetty valmentaja tai valmentajia. Lisäksi on lajivalikoimalajeja ja muita lajeja, jotka ovat yleensä vähemmän tunnettuja. Uinti on yksi Märskyn perinteisiä painopistelajeja.

    Aamulla uimahallin lehtereillä on kuumaa ja meluisaa. Alhaalla uimarit hiovat tekniikoitaan samalla, kun valmentajat seuraavat kameroineen reunalla. Loiske kantautuu ylemmäs juoksuradalle, jossa käynnissä on loikkaharjoitus. Kevyitä, erikorkuisia aitoja toinen toisensa perään.

    VoimaTytöt_1 (1)
    Uintikeskus tarjoaa mahdollisuuden myös kuntoharjoitteluun Kuva: Anja Nysten

    Mäkelänrinteen uintikeskus ja koulun muut omat harjoitustilat tarjoavat olosuhteet osalle lajeista ja erityisesti kunto- ja yleisharjoitteille. Lisäksi nuoret harjoittelevat ympäri Helsinkiä, esimerkiksi Talin jalkapallohallissa.

    Valmennuksen tähtäimenä on tarjota nuorille urheilijoille hyvä ja joustava mahdollisuus opiskeluun ja sen yhteensovittamiseen ahkeran harjoittelun kanssa. Käytännössä valmennusta on vähintään kolmesti viikossa kaksi tuntia kerrallaan.

    – Tiistaisin, keskiviikkoisiin ja perjantaisin meillä on aamutreenit. Yleensä se on lajiharjoittelua ja lisäksi ollaan uintikeskuksella oheisharjoittelun tai palauttavan treenin merkeissä, avaa tyttöjen jalkapalloa valmentava Anne Mäkinen.

    Penkki10kg
    Täällä penkkipunnerruskin kuuluu tavalliseen tiistaipäivään Kuva: Anja Nysten

    Valmentajan mukaan tärkeintä nuorten urheilijoiden valmennuksessa on yksilöllisen kehityksen seuraaminen. Jokaista nuorta täytyy nähdä ja kuulla, jotta kaikki saavat tukea omissa haasteissaan. Yleisimmin ne ovat tavanomaisia asioita, kuten ravinto ja kiireisessä arjessa jaksaminen.

    – Yksi haastavimmista puolista on urheilijoiden viikkorytmi. Koulu tarjoaa mahdollisuuden aamutreeneihin, mutta seurajoukkueet harjoittelevat usein iltaisin, jolloin unen ja ravinnon laatu nousevat tärkeiksi.

    Olympiakomitean toiveissa on, että valmennusta kehitettäisiin kohti koulun omia joukkueita. Mäkelänrinteessä esimerkkiä näyttää koripallojoukkue HBA Märsky. Sen pelaajat treenaavat ja pelaavat sarjaa yhtenä joukkueena valmentajansa Hanno Möttölän kanssa. Tällöin urheilijalle jää iltaisin aikaa opiskelulle sekä muulle elämälle, mikä on jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

    – Tämä on ehdottomasti positiivinen kehityssuunta, toivottavasti valmennus menee tuohon suuntaan yhä enemmän, myös jalkapallon osalta, Mäkinen summaa.

     Ovet avoinna myös aktiiviuran jälkeen

    Bilsa
    Hyvä urheilija on myös hyvä opiskelija, Arttu Ahola sanoo Kuva: Anja Nysten

    Päivän ensimmäiset harjoitukset ovat takana. Aamuvälitunnilla lukion käytävät alkavat vihdoin täyttyä opiskelijoista. Ruokalasta ostettavat välipalat tekevät kauppansa aamutreenien jälkeen. Luokan ulkopuolelle valtavaan pinoon kerätyt treenikassit kertovat omaa urheilullista ilosanomaansa.

    Muuten urheilun on läsnä lähinnä vaatteissa, tennareissa ja ystäväjoukkojen puheissa. Oppitunnin alkaessa laskeutuu hiljaisuus.

    – Urheilija on kiitettävä opetettava. Nuoret ovat tottuneita harjoittelemaan ja se näkyy sitoutumisena myös opiskelussa, biologian ja maantieteen opettaja Arttu Ahola kehuu suojattejaan.

    TerveyttämmeUhk
    Biologian tunnilla käsitellään terveyttä ja sen uhkaajia Kuva: Anja Nysten

    Hiljaista biologian tunnilla ainakin on. Kun opettaja suosittelee muistiinpanojen kirjaamista, vihot avautuvat kuin itsestään. Asenteen puutteesta näitä nuoria ei siis voi syyttää, mutta ajanpuute on täällä tavallista.

    Koska poissaoloja on kisamatkojen ja leirien takia paljon, täytyy tunnit pitää tehokkaina ja käyttää siihen tärkeimpään – eli oppimiseen.

    Opettajilta kysytään joustavuutta, kun turnaus- ja kilpailumatkoja on jatkuvasti. Välillä kokeita tehdäänkin esimerkiksi ulkomailla turnausten lomassa.

    – Läksyjä urheilijoille annetaan kuten muillekin. Vaikka sitten niin, että tehtäviä tehdään leireillä. Heidän täytyy yhtälailla oppia, huolimatta siitä, että välillä tulee pitkiäkin poissaoloja, Ahola sanoo.

    Lukiokoulutus ja jatko-opinnot ovat tärkeitä, sillä suinkaan kaikista ei tule itseään urheilulla elättäviä ammattilaisurheilijoita. Niilläkin, joista tulee, on edessään vuosia urheilu-uran jälkeen.

    – Vaikka urheilu-ura aukeaisikin, niin usein eläköityminen tapahtuu kolmikymppisenä. Lukio-opinnot ovat tärkeä portti kohti urheilu-uran jälkeistä ammattia.

    Varmoin askelin kohti unelmia  

    urheilija1
    3. vuoden opiskelija Topi Raitanen tähtää korkealle niin urheilu-uralla kuin opinnoissa Kuva: Kira Lumme

    – Maailmanmestaruus suunnistuksessa ja yleisurheilussa mahdollisimman pitkälle, Topi Raitanen vastaa kysymykseen tulevaisuuden haaveista.

    Tavoitteet ovat korkealla, mutta nuoresta miehestä, kuten niin monista muistakin täällä, huokuu valmius kovaan työntekoon. Kahden lajin treenauksen ja opiskelun yhdistäminen vaatii tarkkaa ajankäytön suunnittelua, jotta kaikelle jää aikaa.

    – Kun suorittaa opinnot neljään vuoteen, voi tehdä vähän joustavampia lukujärjestyksiä, jolloin on mahdollisuus harjoittelulle ja leireilylle ulkomailla, Topi sanoo.

    Juuri tästä syystä monet urheilulukiolaiset suorittavat opintonsa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa. Viime aikoina valmennuksen määrää on lisätty edelleen, etenkin niin sanotuille talentti-ryhmäläisille. Kun päivän treenimäärät tuplaantuvat, neljän vuoden suoritusaika tuo lisää liikkumatilaa.

    Jos opettaja kehui urheilijanuoria ahkeriksi oppilaiksi, se kuuluu myös nuorten puheessa. Raitanen on sitä mieltä, että toinen ammatti, niin sanottu varasuunnitelma on tärkeä myös lupaavalle urheilijalle.

    – Etenkin niissä lajeissa, missä ei voi edes maailman huipulla elättää itseään pelkällä urheilulla, on tärkeää että elämässä on muutakin kun urheilu.

    Suunnistajan itsensä toinen urasuunnitelma kilpaurheilun lisäksi on kauppakorkeakoulussa ja kaupallisella alalla. Kun samaan aikaa ponnistelee kahden suuren tavoitteen eteen, on urheilulukio oikein hyvä valinta.

    Palkintokaappi_2
    Koulun käytävällä jo voitetut palkinnot saavat ansaitsemansa huomion Kuva: Anja Nysten

    –  Kyllä tämä (urheilulukio) on ollut hyvä päätös. Normaalissakin lukiossa olisin tehnyt ne aamutreenit aamulla ja täällä niistä vielä saa kursseja. Se on iso plussa, Raitanen naurahtaa.

    Urheilulukion käytävillä ja treenisaleilla voi vain aistia sen palon, jolla nuoret paahtavat kohti tavoitteitaan. Esimerkiksi sellaisia, joita löytyy lasikaapista oppilaitoksen käytävästä. Tai sellaisia, joita meille ovat jo tarjonneet Märskyn entiset kasvatit kuten uimari Hanna-Maria Seppälä tai jääkiekkoilija Mikael Granlund.

    Ennätyksiä, venymisiä, näytöksiä mestaruuksia. Mitä vaan. Urheilulukiolaisille ovet ovat avoinna.

    Teksti: Noora Karppinen, Kuvat: Anja Nysten ja Kira Lumme

     

     

     

     

     

Kjøpe Viagra uten resept Acheter Cytotec Kjøpe Cialis Norge uten resept Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Cialis por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge