• Markku Kanerva oli yhtä hymyä, vaikka huolia on – Karjalainen jättänyt joukkueen, Schüllerillä kurkkukipu

    Huuhkajat avaa MM-karsinnat keskiviikkoiltana Helsingin Olympiastadionilla Bosnia-Hertsegovinaa vastaan. Tiistain kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa päävalmentaja Markku Kanerva huokui rauhallisuutta ja Jesse Joronen intoa. Glen Kamara oli vaitonainen.

    Continue Reading…

  • Kel´onni on, se onnen kätkeköön

    ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Eino Leinon yli sadan vuoden takaisen Laulu onnesta -runon ensimmäinen säe on piirtynyt suomalaisten sieluihin elämänohjeeksi. Tästä ajattelusta ja turhasta vaatimattomuudesta on nyt viimein päästävä eroon. Sen sijaan kannattaa pyrkiä kaikin tavoin hyödyntämään onnellisuuden kärkimaan mainetta Suomen ja suomalaisten tuotteiden markkinoinnissa.”

     

    Mediatalo Keskisuomalainen toteaa julkaisuissaan, että Maailman onnellisuusraportissa Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Olen töissä IRO Reaches Oy- tutkimusfirmassa, joka kuuluu Media Keskisuomalainen konserniin, missä näitä tutkimuksia tehdään.

    ”Kansainvälisen raportin tiedote toteaa, ettei tulos ole yllätys. Somesta voi lukea monenlaisia kommentteja tästä tutkimuksesta. Suomen kärkipaikka 149 maasta kerätyn datan pohjalta perustuu tiedotteen mukaan siihen, että Suomi on aina sijoittunut korkealle molemminpuolisen luottamuksen mittareilla. Tämä demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on nyt pandemian aikana merkinnyt muun muassa ihmishenkien suojelua ja toimeentulon turvaa.” HS 23.3.2021

    ”Neljä vuotta sitten Suomessa moni kyseenalaisti tai vähätteli onnellisimman maan titteliä. Kärkipaikan lunastaminen kerta toisensa jälkeen alkanee vakuuttaa kriittisimmänkin suomalaisen siitä, että jotain erityistä kotimaassamme on.” HS 23.3.2021

    Suomessa ei suuresti hypetetä omaa onnellisuutta, tanssita ja meluta – oma ego ei tule ensimmäisenä. Ollaan vieraanvaraisia ja pienestä onnellisia toisin kuin isoissa Euroopan elintasomaissa, missä ihmiset eivät ole tyytyväisiä luksuselämäänsä. Suomalaisille riittää sauna, mökki, mustikkamaa, oma perhe ja oma työ.

    ”Tänä vuonna onnellisuusraportissa arvioitiin myös Covid-19 -pande­mian vaikutuksia. Raportin mukaan Suomi on menestynyt maailman mittakaavassa koronapandemiassa toistaiseksi erittäin hyvin, käytettiin mittareina tartuntalukuja tai ihmisten omia kokemuksia.” HS 23.3.2021

    ”Huomionarvoista Maailman onnellisuusraportissa on myös se, että kaikki Pohjoismaat ovat mukana listan kärkikymmenikössä. Yksi syy on se, että tasa-arvostaan tunnetuissa Pohjoismaissa myös onnellisuus on tasa-arvoisempaa kuin monissa muissa maissa. Etelän maiden machokulttuuri ei Suomessa ole saanut jalansijaa ja hyvä niin tasa-arvon kannalta. Tästä pitävät huolen muun muassa panostukset sosiaaliturvaan ja koulutukseen, yhteiskunnan tasolla.” HS 23.3.2021

    ”Tätä ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskunnan instituutioihin on Suomessa syytä yhä vaalia. Demokratian taso Suomessa on korkealla. Yksittäiseltä kansalaiselta se edellyttää vastuuta omasta käytöksestä, ja yhteiskunnalta kansalaisten vapauksia ja oikeuksia vaalivaa, avointa ja vuorovaikutteista demo­kratiaa.”  Jutussa lähteenä HS.23.3.2021

    Kirjoittaja: Anne Kaski-Klöve

  • Trombitin sähkeuutiset 23.3.


    Työmiehet purkavat Kiasman julkisivua tiistaina 23.3.2021. Kuvaaja: Laura Lehtonen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 23.3.
  • Kuva Anne-Marie Saune, Norway

    Oma juttu työelämästä, omia kokemuksia.

     

    Yltiöoptimismi mitä se on?

    Nykyinen life couchien eli elämänvalmentajien kulttuuri on saanut ihmiset uskomaan, että kaikessa on kyse omasta asenteesta ja tahdosta.  Ihmisiä kannustetaan yltiöpäiseen myönteisyyteen. Positiivisuus voi olla ihailtava piirre, mutta yltiöoptimismi on harhaa. Korostetun myönteinen suhtautuminen voi estää näkemästä asiat sellaisina kuin ne ovat. ”Myönteisismissä” yritetään nähdä mahdollisuuksia siellä, missä niitä ei edes ole. Nyt en kerro rekrytilanteesta, vaan siitä, kun ollaan oikeasti tekemässä työtä.

    Pelko ja viha voivat suojata, työpaikkallakin. Viidakon lait käyttöön. 

    Ihminen, joka on joutunut kestämään vastoinkäymisiä, hänelle tulee päällimmäiseksi luonteen piirteeksi viha kaikkea kohtaan. Liiallinen myönteisyys johtaa helposti sokeaan luottamukseen. Optimisti ei suostu näkemään sitä tosiasiaa, että maailmassa on myös pahoja puolia, eivätkä kaikki ihmiset tahdo toisilleen vain hyvää. Yltiöoptimisti ei osaa suojella itseään pahoilta asioilta, ja hän tulee esimerkiksi herkemmin huijatuksi. Sinisilmäisyys siis liiallinen positiivinen asenne saa  monen ihmisen liikaa luottamaan läheisiin ihmisiin. Liialliset optimistit – varsinkin, jos heitä on paljon – ovat vaaraksi muille, sillä yleinen vastuuntunto ja asioiden varmistaminen jää heikolle.

    Evoluutiossa negatiiviset tunteet ovat olleet elinehto. Pelko suojaa liialta uhkarohkeudelta, viha rakentaa suojaavan rajan, ja häpeä estää tekemästä mitään moraalitonta. Onko kokemusta ?

    Haittaaks se jos kaikkia ei onnista ja aina ei onnistu. 

    Elämä on epäreilua, olet varmaan huomannut ettei kaikilla ole samanlaiset lähtökohdat elämään. Toiset ihmiset saavat jo syntyessään paremmat lähtöasetelmat elämään. Vertaus kultalusikka suussa syntyneisiin. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta kaikilla niitä vain ei ole. Pessimisti ymmärtää, että kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa. Pessimisti tietää, missä menee saavutettavien asioiden raja, katso pankkitilillesi kyllä se paljon kertoo sinulle sinun elämäsi mahdollisuuksista. Ei tietenkään kaikkea voi pankkitilin suuruudella mitata. Tämä suojaa kohtuuttomilta pettymyksiltä. Kun tiedostaa lähtökohtansa ja mahdollisuutensa, on helpompi arvostaa niitä pieniä asioita, jotka omassa elämässä ovat hyvin. Pienet asiat ovatkin niitä parhaita onnen hetkeä. Omat rakkaat, läheiset ihmiset tai sitten omat eläin lemmikit.  Löydä omat hyvät ja huonot puolesi omasta elämästäsi.

    Minä ja me. Maailma ja ihmiset ovat monimutkaisia.

    Jos joku sanoo ymmärtävänsä sinua täysin, älä usko. Strategian suunnitttelijaalle tärkeitä neuvoja vai onko?  Parhaimmillaan toinen voi olla ainoastaan jäljillä siitä, mitä sinä viestit. Ihminen voi tajuta vain yksinkertaisia, pieniä asioita. Pessimistin elämä voi olla helpompaa ja rennompaa, koska hän ei jaksa edes vaivata päätään maailman ja muiden ihmisten käsittämättömän monimutkaisilla rakenteilla. Diplomi-insinöörien ammatti jargonia ei todellakaan aina jaksa kuunnella, kerron kokemuksesta, minulla on ollut tämän kaltainen parisuhde edellisessä elämässäsi, kun olin nuori nainen. En minä kyllä vielä ole vanhakaan.

    Mikä saa sinut kestämään paineita ja stressiä? 

    Pessimisti kestää vastoinkäymisiä, vai kestääkö?

    Oletko kokenut elämän vastoin käymisiä? Kun elämä potkii päähän, kyllä se tekee kipeää. Kärsimys ei tee autuaaksi, eikä kipu poistu tyhjillä ”kyllä se siitä” -sanoilla. Pessimismi on hyvä asenne vastoinkäymisissä, koska pessimisti on tiennyt vastoinkäymisten olevan odotettavissa. Miten sinä kohtaat elämäsi kriisit? Pessimisti kohtaa kriisit rauhallisemmin kuin optimisti. Hän kestää puolison nalkuttamisen, koliikkivauvan tuoman väsymyksen ja työpaikan menetyksen muita paremmin.

    Sanotaan yrittäjälle, että yrittäjä on hyvä yrittäjä jos hän on kokenut konkurssin ja selvinnyt siitä, monestakin konkurssista se karaisee. Pohjalta ponnistanut niin hyvä tulee. Epäkohtiin ei pidä jäädä jumiin.

    Pessimististäkin voi tulla oman asenteensa vanki, jos hän jatkuvasti etsii epäkohtia ja saivartelee. Elämä voi käydä ahdistavaksi.  Kyynisyys on pessimistille kuin palava tulitikku kuivassa metsässä. Parempi olla tarjoamatta sitä sytkäri hänelle. Yltiöpessimistin voi yrittää palauttaa takaisin oikeisiin mittasuhteisiin antamalla suoraa palautetta ja näyttämällä hänelle asioiden valoisia puolia. Tunnistatko tämän kaltaiset tyypit lähipiiristäsi? Oikeassa paikassa huumori on paikallaan.  Jos vastaat hänen sanomaansa yliampuvalla pessimistisyydellä tai huumorilla, hän saattaa nähdä oman synkkyytensä naurettavuuden.

    Miten on? Onko esimieheni tai naisesi aidosti läsnä.

    Mielenkiintoista on myös, että palkitsemisessa tärkeää on osoittaa, miten kehittämisehdotuksilla oli merkitystä. ”Pelkkä kiitos tai palkanlisät eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin yhdessä tässä ja nyt luotu, koska esimerkiksi palkankorotuksen muistaa vain pari viikkoa.” Nostan esiin myös esimiehen merkityksen eli onko työntekijöillä tunne, että esimies on käytettävissä kun häntä tarvitaan. Kyse ei ole määrästä vaan tunteesta, ”että hän on riittävästi läsnä tarvittaessa – tuossa on tuoli, istu alas ja puhutaan!” ”Välittäminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät ole rakettitiedettä mutta edellyttävät, että osaa ottaa ammattiin liittyvän position ja kantaa vastuun. Yhtä lailla johtajalla tulee olla se – vaikka coach tai työnohjaaja – jolle itse voi marmattaa.” Onko sinulla millainen suhde sinun työnantaasi? ”Kun ihmisten välille syntyy tunne, vie se mennessään. Kun enää ei näe toista, on kontakti mahdoton, eikä auttaminen ole mahdollista.” Kiinnitä huomiosi  myös nykyaikaisen varsin abstraktiin työnkuvan, joka ei rajoitu työpaikalle, vaan kulkee miltei koko ajan mielessä mukana.

    ”Vaaditaan uudenlaisia taitoja johtaa itseään, koska moderniin työnkuvaan liittyy uupumisen ansa. Hyvinvointi edellyttää sitä, että voi päästää myös irti työstä. On helppo luhistua kuorman alle, kun rakenteet eivät sovellu muuttuneeseen työinfrastruktuuriin, eikä kyse ole väliaikaisesta tilanteesta.” Hyvää on, että työntekijät ja työnantaja ovat samassa veneessä ja toisistaan riippuvaisia, eivät eri aluksissa.

    ”Joka ikinen työntekijä on oman työpaikkansa arkkitehti siihen miten työpaikalla voidaan. Sivusta katsominen on totaalisesti mahdotonta. Kaikki ovat osallisia, ei ole osattomia!” Rekry tilanteissa pienessä firmassa katsotaan miten henkilökemiat toimii. Voit siis vaikuttaa! Mutta kuinka ollakaan, tunti meni ja televiso vei kaiken aikasi ja sohvalta on noustava. Onkohan mielesi kirkastunut? ”Hyvä pointti, mitähän vastaat?”

     

    Esimiehestä kerrottua

    Mielenkiintoista on myös, että palkitsemisessa tärkeää on osoittaa, miten kehittämisehdotuksilla oli merkitystä. ”Pelkkä kiitos tai palkanlisät eivät ole yhtä merkityksellisiä kuin yhdessä tässä ja nyt luotu, koska esimerkiksi palkankorotuksen muistaa vain pari viikkoa.” Se on muuten, totta markkinatalous panee kuluttamaan vaan enemmän.

    Nostan esiin myös esimiehen merkityksen eli onko työntekijöillä tunne, että esimies on käytettävissä kun häntä tarvitaan. Kyse ei ole määrästä vaan tunteesta, ”että hän on riittävästi läsnä tarvittaessa – tuossa on tuoli, istu alas ja puhutaan!” Kuinka moni oma esimiehesi on antanut sinulle oikeasti aikaansa puhumalla sinun kanssa sinun työtehtävistä aidosti?

    ”Välittäminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät ole rakettitiedettä mutta edellyttävät, että osaa ottaa ammattiin liittyvän position ja kantaa vastuun. Yhtä lailla johtajalla tulee olla se – vaikka coach tai työnohjaaja – jolle itse voi marmattaa.”

    ”Kun ihmisten välille syntyy tunne, vie se mennessään. Kun enää ei näe toista, on kontakti mahdoton, eikä auttaminen ole mahdollista.” Tänä päivänä digitaalisuus on läsnä työpaikoilla ainakin toimisto työssä. Moni tekee töitä tietokoneilla entistä enemmän nykyaikaisen varsin abstraktin työnkuvan, joka ei rajoitu työpaikalle, vaan kulkee miltei koko ajan mielessä mukana.

    Etsitään yhdessä  uudenlaisia taitoja johtaa itseään, koska moderniin työnkuvaan liittyy uupumisen ansa. Hyvinvointi edellyttää sitä, että voi päästää myös irti työstä, suomalailsella metsä on lähellä ja jo 5 min kävely metsässä rauhoittaa, monella on siitä kokemusta. On helppo luhistua kuorman alle, kun rakenteet eivät sovellu muuttuneeseen työinfrastruktuuriin, eikä kyse ole väliaikaisesta tilanteesta.”

    Pieni vinkki: hyvää on, että työntekijät ja työnantaja ovat samassa veneessä ja toisistaan riippuvaisia, eivät eri aluksissa.”Joka ikinen työntekijä on arkkitehti siihen miten työpaikalla voidaan. Sivusta katsominen on totaalisesti mahdotonta. Kaikki ovat osallisia, ei ole osattomia!”

    Voin siis vaikuttaa!

    Mutta kuinka ollakaan, tunti meni ja sohvalta on noustava. Onkohan mieli kirkastunut? ”Hyvä kysymys, mitä vastaat?”

     

    Anne Kaski-Klöve
    Radio-ja tv-journalisti
    rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi

  • Trombitin sähkeuutiset 22.3.


    Kuvituskuvana Helsingin observatorio. kuvaaja: Klio Georgalas

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 22.3.
  • Trombitin sähkeuutiset 19.3.

    Tutkimuksen mukaan Lumene on Suomen vastuullisin kauneusbrändi. kuvaaja Inna Kivinen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 19.3.
  • Trombitin sähkeuutiset 18.3.


    Kuvituskuva: Espanjan suurlähetystö. kuvaaja Katri Korhonen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 18.3.
  • Trombitin sähkeuutiset 17.3.


    Helsingin käräjäoikeus. kuvaaja Katri Korhonen

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 17.3.
  • Trombitin sähkeuutiset 16.3.


    Kuvituskuva Helsinkiläisestä lukiosta. Kuvaaja Klio Georgalas

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 16.3.
  • Trombitin sähkeuutiset 15.3.


    Asiakas maksaa ostoksensa kortilla Sokos-tavaratalossa. KATRI KORHONEN

    Kommentit pois päältä artikkelissa Trombitin sähkeuutiset 15.3.
Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi https://tntark.dk/viase.html https://luhmo.fi/cialisdk.html https://sbksweden.se/cialisfi.html Comprar Flagyl sin receta Köpa Cialis på nätet