-
Kuva: Kristina Opikhailenko
KIOVAViikon ilmiöissä tänään paljon asiaa päätähuimaavasta aiheesta.
Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti kärjistyy.
Onko tulossa meidän aikakauden sota ?
Erittäin vähän me loppujen lopuksi täällä Euroopassa tiedämme Idässä syntyneestä konfliktista, mutta katsauksen tästä kaikesta aiheutetusta sopasta tekee meidän juontaja Kristina ja studiovieraamme Sarah Sumiqi.
Sarah on meidän ohjelman mullistus, sillä hän on nuori ja
mielipiteitä pursuava .
Hänessä yhdistyy monen kansallisuuden veri ja aatteet.
Kuva : Kristina Opikhailenko Tästä kipeästä asiasta me keskustelemme hänen kanssaan aivan eri näkökulmasta katsottuna. Vertailemme Venäjän, Euroopan ja Ukrainan- median lähettämiä viestejä koko maailmalle.
Toimittajamme kävi tutkimassa, mitä mieltä kansa on Ukrainan tilanteesta, mahdollisista sanktioista Venäjälle ja miten tämä tilanne saattaa vaikuttaa Suomeen ?
Kansa puhuu – ” Pelkoja ja paljastuksia” !
Viikon ilmiöt nappaa sinut mukaan nopeasti kiihdyttävään tiedon junaan.
Viikon ilmiöt, Trombit FM, klo 12-13
-
Tampereen Tappara sijoittui Jääkiekkoliigan runkosarjassa kakkoseksi. Viime kauden hopeamitalisti on yksi suurimmista suosikeista Suomen mestariksi Oulun Kärppien ohella. Kirvesrintojen ykkösketjun vakiokasvo Antti Erkinjuntti onnistui runkosarjassa hyvin sijoittuen pistepörssissä 14:nneksi. Hankalan alkukauden jälkeen syöttökone sai pelin kulkemaan yhdessä Josh Greenin ja Kristian Kuuselan kanssa. Tämä kolmikko voikin kylvää tuhoa pudotuspeleissä vastustajan maalilla.
Tilastot koottu www.eliteprospects.com -sivustolta. (Kuva: Timo Savela) Rovaniemeltä Suomen huipulle ponnistanut Antti Erkinjuntti nousi kansan tietoisuuteen ensimmäisellä Mestis-kaudellaan 2006-2007, jolloin hän nakutti Kajaanin Hokin paidassa 39 ottelussa saman verran tehopisteitä.
Eräässä haastattelussa jo Erkinjuntin Mestis-debyytin aikaan nykyinen TPS-valmentaja Kai Suikkanen totesi pienikokoisen hyökkääjän olevan Lapin lahjakkain kiekkoilija. Kyseisen kauden päätteeksi Erkinjuntti juhli Mestis-mestaruutta, jonka lisäksi hänet valittiin vuoden tulokkaaksi. Suikkasen ylistyssanat eivät siis olleet perättömiä.
Namupassit tulivat tutuiksi hyvin nopeasti
Syksyllä 2007 taitavakäsinen nuorukainen teki debyyttinsä SM-liigassa TPS:n sotisovassa vain yhden Mestis-sesongin jälkeen. Kahden kauden aikana hänen suurin taitonsa, syöttely nousi pinnalle. SM-liigakausien 2007-2009 aikana Erkinjuntin 55 tehopisteestä yli puolet olivat nimenomaan syöttöpisteitä. A-maajoukkueessakin debyyttinsä tehneen pelimiehen parhaimpina puolina pidetään hyvää pelisilmää sekä ajoittain huikeaa mailatekniikkaa.Kertaalleen Suomen mestaruutta juhlinut mies on kuvaillut itseään pelaajaksi, joka menee mielellään kulmiin yrittäen pitää kiekkoa itse. Kyseiset tilanteet ovat tulleet tutuiksi tällä sesongilla jopa aikaisempia kausia enemmän. Sähäkkä peluri on tehnyt etenkin ketjukavereiden Josh Greenin ja Kristian Kuuselan kanssa tehokkaasti pisteitä.
Erkinjuntilla on kokemusta ykkösketjun sentteristä nelosen rouhijaan
Himoitun Kanada-maljan Erkinjuntti on saanut käsiinsä kertaalleen, kun TPS voitti sensaatiomaisesti Suomen mestaruuden keväällä 2010. Rovaniemeltä lähtöisin oleva väkkärä muodosti tuolloin yhdessä Jarkko Hattusen ja Marko Virtalan kanssa monien mielestä Suomen pääsarjahistorian kaikkien aikojen parhaimman nelosketjun. Lapin lahja onkin keväällä siinä mielessä etulyöntiasemassa, että hänellä on playoff-kokemusta ykkösketjun sentteristä nelosen rouhijaan.– Aika uskomaton hetki. Olen väsynyt, mutta silti onnellinen. En olisi ikinä osannut tällaisesta ennen kauden alkua, Erkinjuntti hehkutti mestaruusjuhlissa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2010.
Tittelin jälkeen Lapin mies kertoi haastattelussa, mistä hänen kiekkoinnostuksena juniorina alkoi. – Halusin aina mennä ulkojäille pelaamaan vanhempien poikien kanssa. Se oli ainoa homma, mitä halusin tehdä ja haluan jatkossakin, hän kertoi.
Antti Erkinjuntissa on ainesta liigakevään komeetaksi etenkin syöttötaitojensa puolesta. (Kuva: Miska Miettinen) Leijonapaidan pukeminen on harvinaisempaa herkkua
Maajoukkueessa Erkinjuntti debytoi syksyllä 2008. Hän on pelannut yhdeksän A-maaottelua onnistuen tekemään pisteet 1+3. Lapin mies sopii todistetusti lähes mihin ketjuun ja rooliin tahansa, joten hänellä voisi olla enemmänkin maajoukkuekokemusta. Kevään MM-kisoihin on kova tunku pelaajista eritoten KHL:stä, mutta kaiken onnistuessa erinomaisesti Erkinjuntti voi taistella jopa lipusta kisakoneeseen.Suurin heikkous on puolustuspään pelaaminen
Sanonnan mukaan kukaan ei ole täydellinen. Erkinjuntin suurin heikkous on ehdottomasti puolustuspään pelaaminen, mikä johtuu osaksi fyysisen voiman puutteesta. Alakerran luutimisessa hän on kuitenkin petrannut otteitaan huomattavasti TPS-ajoista. Esimerkiksi Turussa Erkinjuntin plusmiinustilasto oli yhteensä -26, kun Tapparan sotisovassa se on nyt +4.Tampereella ura on jatkunut nousujohteisesti
Nykyiseen joukkueeseensa Tapparaan Erkinjuntti siirtyi keväällä 2011. – Hän tuo joukkueeseen nopeutta, taitavuutta ja ratkaisukykyä. Yksilötaitojen lisäksi hän on myös hyvä joukkuepelaaja, jolle on nyt tarjolla mahdollisuus ottaa uralla taas seuraava askel ylöspäin, totesi Tapparan ex-päävalmentaja Sami Hirvonen huhtikuussa 2011.Jääkiekkoliigan pudotuspelit alkavat perjantaina. Playoff-urakkansa Pelicansia vastaan aloittavalla Tapparalla ja Erkinjuntilla on mahdollisuus kirkastaa viime kevään hopeapettymys kullaksi.
Miska Miettinen / @mmiettinen92
-
Kuva: Joonas Vallius DJ, malli ja viidakon tähtönen Suvi Pitkänen saapuu Trombitin studioon torstai-aamuna klo 9:15 keskustelemaan ulkonäöstä ja kauneusihanteista. Lähetyksessä mukana myös puhelinhaastattelu ja langan päässä casting-manageri.
-
Ville Niinistö avasi vetytankkausaseman., Kuva: Sonja Heinonen Vuosaaren satamaan avattiin keskiviikkona Suomen toinen vetytankkausasema. Aseman avasi käyttöön ympäristöministeri Ville Niinistö(vihr). Vety on polttoaineena täysin päästötön.
Euroopan Unionissa neuvotellaan parhaillaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton direktiivistä, josta äänestetään 14.4.2014. Direktiivi ei velvoita jäsenmaita, mutta nämä voivat halutessaan asettaa itselleen jakeluverkkoa koskevia tavoitteita, jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Koko Euroopan Unionia koskevista standardeista on jo sovittu. Kansallinen suunnitelma tulee toimittaa euroopan komissiolle vuoden 2016 kevääseen mennessä, ja sen valmistelu alkaa liikenne- ja viestintäministeriössä vielä tämän kevään aikana.
Aseman rakentamisesta vastasi suomalainen perheyritys Oy Woikoski Ab. Woikoski on kaasualan yritys, joka valmistaa ja myy sekä kaasutuotteita että hitsauslaitteita.
Jaakko Haapala
-
Runkosarjassa kolmanneksi sijoittunut Rauman Lukko sekä viimeisenä suoraan puolivälieriin edennyt Espoon Blues kohtaavat toisensa jääkiekkoliigan puolivälierissä. Raumalta perjantaina starttaava sarja ratkeaa neljällä voitolla.
Kotijoukkue juhli voittoa jokaisessa runkosarjakohtaamisessa
Jos katsoo runkosarjan keskinäisiä otteluita, tulee kotijoukkue olemaan vahvoilla tämän sarjan otteluissa. Risto Dufvan valmentama Lukko voitti runkosarjan viidestä keskinäisestä pelistä kaikki kolme kotimittelöään. Dufvan aisaparina aikoinaan JYP:ssä toimineen Jyrki Ahon Blues oli puolestaan parempi kummassakin Espoossa pelatussa kamppailussa. Kaikissa taistoissa ratkaisu saatiin varsinaisella peliajalla, joten pisteet menivät Lukon hyväksi 9-6.Keskinäisistä otteluista on hankala löytää yksittäisiä tähtiä
Runkosarjassa espoolaiset pitivät pistepörssin voiton tehoilla 20+32 vieneen Ville Vahalahden mainiosti kurissa. Paraisilta kotoisin oleva hyökkääjä iski vain yhden maalin Bluesin verkkoon. Runkosarjassa bluesilaisten kultakypärä Tommi Huhtala (23+20) puolestaan rokotti Lukkoa kolmesti.Keskinäisistä otteluista on hankala löytää yksittäisiä tähtiä, koska esimerkiksi jokaisessa koitoksessa oli eri voittomaalintekijä.
Lukko ylsi viime keväänä pronssiotteluun, Blues palaa playoffeihin
Viime keväänä Lukko nousi sensaatiomaisesti Villi Kortti -kierrokselta aina pronssiotteluun kaataen matkallaan Kärpät ja Jokerit sekä taipuen Tapparalle välierissä. Pronssiottelussa JYP oli parempi niukin 2-0 -numeroin. Kaksi vuotta sitten raumalaisten taival tyssäsi avauskierrokselle, keväällä 2011 se kuitenkin juhli pronssia. Lukko onkin ollut pudotuspeleissä viisi vuotta peräkkäin.Bluesin kuluva kausi on sen sijaan edelliseen verrattuna selvästi plusmerkkinen. Vuosi sitten espoolaisten urakka päättyi jo runkosarjaan 12:nnelle sijalle. Viimeisen playoff-paikan vienyt Lukko oli päätöstaulukossa tosin vain kuusi pistettä edellä.
Viimeeksi kyseiset joukkueet olivat vastakkain pudotuspeleissä sesongilla 2011-2012. Tuolloin lopulta pronssiottelun hävinnyt Blues tiputti Lukon jatkosta jo avauskierroksella voitoin 2-1. Raumalaisten tapaan Espoossa on viimeeksi juhlittu mitalia keväällä 2011, kun Blues taipui loppuottelusarjassa HIFK:lle suoraan voitoin 0-4.
Lukon tehokasta hyökkäystä tukee vankka alakerta
Alivoimatilastossa vasta kahdeksanneksi sijoittunut Lukko oli runkosarjassa kolmanneksi tehokkain joukkue ylivoimalla 11 osumaa tehneen Aaron Gagnonin johdolla. Jos Lukko saa ylivoimansa toimimaan, voi Bluesilla olla raumalaisten kanssa tukalat paikat. Ville Vahalahden ja Aaron Gagnonin lisäksi myös Toni Koivisto ja Lauri Tukonen ovat hyviä viimeistelijöitä.Lukon tehokkaan hyökkäyksen alla on maailmanmestari Petteri Nummelinin ja kahdeksankertaisen Suomen mestari Ilkka Mikkolan johdolla yksi Liigan vankimmista puolustuksista. Tällä kaudella jo väläytelleet nuoret Jesse Virtanen ja Juho Tommila ovat lupaavia kiekollisia pakkeja. Alakerran pelipaikoista Raumalla on kova taisto, kun myös peruspakit Otto Honkaheimo, Matt Generous ja Antti Jaatinen taistelevat paikoista rosteriin.
Kirsikkana kakun päälle veskari Ryan Zapolski piti Lukkoa runkosarjassa toisinaan pystyssä käsittämättömillä torjunnoillaan.
Bluesista löytyy luisteluvoimaisia hyökkääjiä
Espoolaisten Tommi Huhtala on maalintekijän lisäksi luisteluvoimainen hyökkääjä, joka viihtyy kiekon kanssa. Bluesin iskun paikka puolivälierissä on vastahyökkäyksissä, kun Tomi Sallinen ja Miro Aaltonen ovat erittäin vaarallisia viimeistelijöitä. Mainittua kolmikkoa komppaa syötöillään HIFK-kasvatti Eetu Pöysti, joka teki runkosarjassa lopullisen läpimurtonsa nakuttaen 56 ottelussa hienot 24 maaliin johtanutta syöttöä. Espoolaisten ulkomaalaistrioon kuuluvat Justin DiBenedetto, Tapparasta saapunut Philip McRae sekä hurjasti potentiaalia omaava Daniel Widing ovat paranteet otteitaan kauden edetessä.Bluesin ykköskassari Jani Nieminen puolestaan pysäytti runkosarjassa pikkumustia yli 91 prosentin varmuudella, vaikka tammikuun jälkeen Niemisen otteita pystyi kuvaamaan epävarmoiksi. Liigan ykkösmaalivahdeista hänen torjuntaprosentti oli joukkueensa kotiotteluissa kärkipäässä, mutta keikkapeleissä Niemisen tilastot olivat koko sarjan huonoimpia. Bluesin maalinsuulla röyhkeät otteet ovat pakkien puolesta taattuja, kun kokeneet Kalle Kaijomaa, Olli Malmivaara ja Arto Laatikainen turvaavat selustaa.
Rauman Lukko on ennakkosuosikki puolivälieräsarjassa Espoon Bluesia vastaan. (Kuva: Miska Miettinen) Seuraa heitä / Lukko:
Ilkka Mikkola – Kahdeksan Suomen mestaruuden miehellä on 154 ottelun verran kokemusta Liigan pudotuspeleistä. Tällä kaudella Mikkola on ollut jämäkän puolustamisen lisäksi tehokas, kun miehen uusi yhden kauden piste-ennätys kirjataan nyt tehoin 6+27=33.Filip Riska – Nelosketjun työmyyrä on yhdessä veljensä Erik Riskan sekä Olli Sipiläisen kanssa roolinsa parhaita Liigassa. Kaksinkertainen Suomen mestari on tehnyt ketjutovereidensa kanssa koko kauden tärkeää likaista työtä, jonka jatkuminen edelleen olisi Lukolle tärkeää.
Ville Vahalahti – Runkosarjan pistepörssin voittanut Vahalahti lähtee seurakavereineen kovin odotuksin kohti kevättä. Mikäli raumalaisten kultakypärä löytää tutun tehokkuuden yhdessä Aaron Gagnonin kanssa, ovat Bluesin puolustajat helisemässä.
Blues:
Jani Nieminen – 26-vuotiaan maalivahdin on petrattava pudotuspeleihin etenkin heikkoja vierasotteita. Runkosarjassa kolmanneksi sijoittuneella Lukolla on puolivälierissä kotietu.Niemisen on pakko seisoa lähes päällään auttaakseen Bluesia ottelusarjassa.
Daniel Widing – Ruotsalaisella on potentiaalia hyökkäyspäässä vaikka mihin. Gävlessä syntyneellä pelimiehellä oli runkosarjassa käsijarru hieman pohjassa. Nyt pisteitä on kuitenkin alkanut syntyä, joka on erittäin hyvä asia tyyliltään pudotuspeleihin sopivalle laiturille.
Eetu Pöysti – Kauden Blues-komeettaa on hehkutettu ja ihan syystä. Painava laukaus on tuottanut miehelle yhden kauden maaliennätyksen, kun osumia on syntynyt jo kahdeksan. Tämän lisäksi KHL-Jokereihin siirtyvän miehen syöttötaito ja pelinluku ovat nousseet kuluvalla sesongilla aivan uuteen uskoon.
Arvio: Bluesin yksilöiden on pakko nostaa tasoaan pudotuspeleihin, mikäli he aikovat horjuttaa hyvänä kotijoukkueena tunnettua Lukkoa. Raumalaisten pelaajamateriaali on espoolaisia parempaa ja kokeneempaa. Myös Lukon ylivoima oli runkosarjassa kolmanneksi tehokkainta maaliahneen Aaron Gagnonin johdolla. Risto Dufvan tiivis pelitapa siivittää raumalaiset välieriin vähämaalisten taistojen jälkeen otteluvoitoin 4-2.
Miska Miettinen / mmiettinen92
-
Kuva: Joonas Vallius Tasa-arvon päivänä studiossa REISI : Heikki ja Kapa.
Kuopiossa järjestetään jo viidettä vuotta Minna Canthin kunnioitukseksi Minnanpäivät- tapahtumaa. Mitä ihmettä siellä tehdään?
Tämä selviää klo 13:45.
Studiovieraana lopputunnilla itse makkaramaestro, Master Chef 2012 voittaja Mika Tuomonen. Luvassa parhaat vinkit tulevan kesän grillimetkuihin ja täydellisen makkaran valmistukseen.
-
Välipalan aamussa tutustuttiin vapaapainija Kristian Kurjen erikoiseen ammattiin. Vaatiiko laji fyysistä massaa vai onko kyse vain teatterista?
-
Viime vuosikymmenen vaihteessa Pyhät Tepot -niminen yhtye toi kaivattua vaaran tuntua valtavirran suomirock-skeneen. Sunnuntai-kappaleesta tehty video menestyi Voice-kanavan Garage Countdown -kilpailussa, ja seurauksena oli levytyssopimus jättiyhtiö Sony BMG:n kanssa. Täältä tulee Pyhät Tepot -debyyttialbumilta irrotettu ensimmäinen single Me Muutetaan Lontooseen nousi suoraan YleX:n Himotuimmat-listan kärkeen.
Kaikkia rempseä meininki ja yhtyeestä kirjoitetut ”Punkin pelastajat” -tyyliset otsikot eivät miellyttäneet, mutta itse Teppoja puristien nurina tuskin haittasi kiljuvien teinityttöjen täyttäessä keikkojen eturivit.
”Vähän sellaista mitä vois odottaakin, mut vaan paljon parempaa”, Zamo kuvailee uuden yhtyeensä musiikkia. Bändin taru jäi kuitenkin verrattain lyhyeksi ja pienehkön hiljaiselon jälkeen yhtye soitti viimeisen keikkansa täyteen ahdetussa Bar Bäkkärissä viime marraskuussa. Nyt yhtyeen keulakuva ja biisintekijä Sipe Sontaläjä luotsaa innoissaan uutta Zamorano-nimistä bändiä.
Tai siis kyseessä on ainakin aiemmin Sipe Sontaläjänä tunnettu, sitä ennen pitkään Steven Riekkinä Helsingin rockpiireissä vaikuttanut taiteilija. Muita tunnettuja aliaksia ovat ainakin Jussi Penis ja Valex Af Van Ah. Mikä taiteilijanimesi on nykyään?
– Ööh, en oo oikein kerennyt miettiä. Laita sinne vaan vaikka ”Zamo”.
Pyhien Teppojen parilla viimeisellä keikalla yhtyeen livekunto oli kohdallaan, ja yleisön joukossa ihmeteltiin lopettamispäätöstä.
– Ei oikein enää jaksanut sitä meininkiä. Siihen liittyi kuitenkin liikaa sellainen sekoilu, ja tässä on vähän aikuistuttu jokainen, eikä sellainen enää huvittanut. Eikä muutenkaan ollut paloa bändin toimintaa kohtaan enää.
Viimeisellä Bäkkärin keikalla oli kuitenkin upea ja haikeakin tunnelma, eikö tuntunut vaikealta lopettaa siihen?
– Ei, ei ollenkaan. Ei me edes siellä pidetty mitään puheita, lähettiin vaan menee.
Zamo myös korostaa, että Pyhät Tepot ei viimeisen elinvuotensa aikana soittanut kuin kaksi keikkaa, eikä muutenkaan ollut kovin aktiivinen bändiläisten ulkomaanmatkojen ja muiden kiireiden takia.
Kun mietit Pyhät Tepot -vuosia, niin mitä tulee päällimmäisenä mieleen? Mitä jäi käteen?
– Aika paljon hyviä keikkoja. Ja huonoja keikkoja myös muutamia. (naurua) Ei niistä ajoista kyllä oikein muista mitään, kun oli koko ajan niin kännissä. Tutustuin paljon uusiin ihmisiin ja sain paljon hienoja kokemuksia.
Pyhät Tepot siis tulivat ja menivät. Nyt Zamo on koonnut uuden Zamorano-nimeä kantavan bändin, jossa soittavat Pyhistä Tepoista tutun kitaristi Maken lisäksi myös Hunters-bändissä vaikuttava basisti Samu Skinnari ja rumpali Wille Gränö, joka soittaa myös isänsä Henrik Gränön legendaarisessa The Sounds -rautalankabändissä.
Zamorano soittaa keulahahmonsa sanoin ”tarttuvaa, menevää, hyvää rockia”. Biisien aiheet nousevat samasta (rappio)romantiikan laarista kuin Zamon aiempienkin projektien. Bändi on toistaiseksi soittanut kolme keikkaa Helsingin klubeilla. Yleisöä on riittänyt ja vastaanotto ollut hyvä.
Onko bändillä musiikillisia esikuvia?
– Ei tässä vaiheessa ole enää mitään esikuvia. Kaikki vaikuttaa, mitä ympärillä näkee.
Mistä musiikista olet itse muuten viime aikoina inspiroitunut?
– En oikein tiedä. Aika sekalaista tulee kuunneltua. Levysoitinkaan ei nykyään enää toimi, niin laitan Youtubesta jotain vaan soimaan. ABBA ja Queen toimivat aina. Ja Thin Lizzyn olen muuten löytänyt uudestaan taas pitkän tauon jälkeen, sen voisi mainita.
Seuraavaksi Zamorano suuntaa studioon ja musiikkivideon tekoon. Bändistä on tällä haavaa netissä vain yksi kuva, jonka avulla ei kuulemma viitsi paljon keikkoja varailla.
– Laitetaan nettiin pari biisiä. Sitten pikkuhiljaa hommataan niitä keikkoja, ne on kuitenkin tässä kaikkein siisteintä.
Te olette Zamorano, kuka tai mikä on Suomen bändiskenen Salas?
– (naurua) Hyvä kysymys! Kukas vois olla Zamoranon tutkapari, me ei vielä oikeastaan tiedetä, kun ollaan vasta niin alussa. Se vois olla Tom Eklund & Aseet, joiden kanssa oltiin Semifinalissa keikalla. Niiden kanssa ollaan aina tultu musiikillisesti ja muutenkin hyvin juttuun.
Kovana jalkapallomiehenä tiedetty Zamo pelaa vitosdivaria FC Tavastiassa, ja voitti muun muassa viime kaudella joukkueen sisäisen maalipörssin. Rock-futiksen SM-kultiakin on Tavastian riveissä tullut kaksi peräkkäistä vuosilta 2011 ja 2012.
Miten käy kesällä jalkapallon MM-kisoissa?
– Veikkaan ja toivon, että Belgia pärjää hyvin, niillä on mielenkiintoinen joukkue. Mutta Italiaa mä kannatan aina. En mä tiedä miten siellä tulee käymään, mutta varmaan tulee mielenkiintoiset kisat, Brasiliassa on varmasti cool meininki.
Mitä muuta kesä tuo tullessaan?
– Ajattelin ehkä lähteä käymään jossain, ehkä Italiassa. Ja Ruisrockissa pitää käydä katsomassa Suedea.
Haluatko lopuksi mainostaa Zamoranoa?
– Kannattaa pitää nimi mielessä!
Teksti: Tommi Kumén
Kuvat: Sonja Heinonen -
David Oliver ja Dayron Robles 2011. Silloin, kun kaikki oli vielä kunnossa. (Kuva: dreamstime.com)
Lontoon olympialaisista piti tulla kuubalaisen Dayron Roblesin näytös. Pekingin olympiavoittaja ja 110m aitojen maailmanennätyksen hallitsija saapui kisoihin tavoitteenaan toinen perättäinen olympiakulta.
Alkuerien perusteella finaalista odotettiin Roblesin ja Yhdysvaltojen Aries Merrittin välistä kaksinkamppailua, mutta näin ei kuitenkaan koskaan käynyt. Roblesin takareisi petti kilpailun puolivälissä ja Merritt kruunattiin olympiavoittajaksi.
Roblesin tuskan pystyi näkemään kotisohville asti. Harva olisi kuitenkaan uskonut, että Lontoosta alkaisi tapahtumasarja, jonka seurauksena 27-vuotiaan ex-mestarin nimi katoaisi yleisurheilukartalta lähes kokonaan.
Pettynyt Robles ilmoitti olympialaisten jälkeen tyytymättömyytensä siihen, miten Kuuban urheiluliitto kohtelee häntä. Mies koki, ettei hän ollut saanut tarpeeksi apua liitolta. Myös maan harjoitusolot saivat kritiikkiä niin Roblesilta kuin hänen valmentajaltaan Santiago Antunakselta. Ristiriidat johtivat lopulta siihen, että Robles ilmoitti tammikuussa 2013 vetäytyvänsä Kuuban maajoukkueen toiminnasta.
Maajoukkueesta eroaminen oli kuitenkin vasta alkua liiton ja Roblesin välisessä kädenväännössä.
Olympiavoittajan mukaan Kuuban urheiluliitto ei välitä urheilijoista vaan ainoastaan tuloksista.
Roblesia hiertää myös se, että liitto vie suurimman osan urheilijoiden ansaitsemista palkintorahoista.
Seuraava käänne nähtiin kesällä 2013, kun Robles teki yllätyspaluun radoille. Hän ei kuitenkaan suostunut kantamaan Kuuban värejä, mikä sai urheiluliiton raivostumaan. Liiton mielestä Roblesin kommentit ja teot olivat hyvän urheiluhengen vastaisia ja mieheltä evättiin paluumahdollisuus maajoukkueeseen, sekä harjoitteluun Kuubassa.
Tästä johtuen Robles siirtyi edustamaan seuratasolla ranskalaista AS Monacoa. Mies ei kuitenkaan ole vielä varma aikooko edustaa tulevaisuudessa Ranskaa maajoukkuetasolla.
”Kaikki on mahdollista. Haluan yhä osallistua maailmanmestaruuskisoihin ja olympialaisiin. Tällä hetkellä Ranska on auttanut minua paljon ja jos kilpaileminen Kuuban väreisssä ei onnistu niin miksei.”, Robles totesi viime kesänä kuubalaislehden haastattelussa.
Kansainvälisistä säännöistä johtuen hän joutuu kuitenkin odottamaan kaksi vuotta ennen kuin voi edustaa Ranskaa. Tapahtuneesta huolimatta Robles ei aio myöskään jättää Kuuban kansalaisuutta.
”Kaksoiskansalaisuus on mahdollisuus. En halua kuitenkaan hylätä maata, jossa olen kasvanut ja joka on tehnyt minusta urheilijan.”
Myös valmentaja Antunas seurasi suojattiaan ja jätti tehtävänsä urheiluliiton palveluksessa. Hänen mukaansa Kuuba on tehnyt suuren virheen Roblesin suhteen.
”Dayron on erityislaatuinen urheilija ja ei ole kenellekään eduksi, että liitto menetti uskonsa häneen.”
Robles on riidoistaan huolimatta jatkanut harjoittelua ja kilpailemista kaudelle 2014. Ex-mestarin halusta voittaa kertoo alkukauden hallitulokset. 60-metrin aitojen noteeraus 7,51 oikeuttaa maailmanlistan viidenteen sijaan. Tästä huolimatta Kuuban urheiluliitto on pysynyt kannassaan ja estänyt Roblesin harjoittelun kotimaassaan sekä kilpailemisen maan lipun alla.
Yleisurheilun ystävien puolesta täytyy toivoa, että Roblesin tapaus saataisiin ratkaistua ja mies nähtäisiin vielä arvokisoissa. Kuten Lontoon olympiavoittaja Merritt on todennut:
”Dayron on yksi kaikkien aikojen parhaista aitureista ja kenties kaikkein voimakastahtoisin.”
Niko Ekblom
-
”Kaupunginosa, joka on kuin suoraan Resident Evilista. Kaikki on hajalla, ihmiset kulkevat kuola valuen ja silmät punoittaen ilman tarkkaa päämäärää. Se on aivan lähellä sinua. Se on Korso maanantaiaamuna” , kertoo nimimerkki thymorg netin keskustelupalstalla.
Itä-Vantaalla sijaitsevan 7342 asukkaan Korson kaupunginosassa on menoa ja meininkiä. Jopa siinä määrin, että siitä on vastikään tehty Korso -niminen elokuva. Elokuvan myötä on internetin keskustelupalstoilla herännyt paljon keskustelua siitä, onko tämä halpojen vuokra-asuntojen luvattu maa Suomen viimeinen ghetto.
Artsin silmäkulma tummui Tikkurilassa. Korson aseman ympäristöä värittävät graffitit, tyhjät kaljatölkit sekä hylätyt pyöränraadot odottamassa kaatopaikalle vientiä. Betonilähiön katukuvaa värittää myös runsas etninen diversiteetti; maahanmuuttajia on noin seitsemän prosenttia asukkaista, joista suurin ryhmä on venäläiset, sitten tulevat somalialaiset, virolaiset, vietnamilaiset ja albanialaiset.
Lisäksi Korso on Tikkurilan jälkeen Vantaan väkivaltaisin paikka. Sijoitus yltää koko maassa sijalle yhdeksän. Paikalliset eivät kuitenkaan koe olevansa uhattuina kotipaikkakunnallaan “Emmä täällä oo turpaan saanu, olin viime yönä Tikkurilassa”, kertoo Sir Kippis – nimisen karaokebaarin terassilla tupakoiva mies, jolla on musta silmäkulma.
Paikkakunnalla 32 vuotta asunut Tarja,“Tallu”,Tolvanen, 56, ei myöskään pidä Korsoa karseana, päinvastoin.
“Tämä on hyvä paikka; kaikki on lähellä, saa laulaa, pitää kivaa ja nähdä ystäviä!” hän sanoo. Tolvanen on lähtenyt viettämään lauantai-iltaa äitinsä Elviira Hauta-ahon, 86, kanssa karaoken ja kaljan merkeissä.
Myös Hauta-aho kertoo viihtyvänsä Korsossa. “En ymmärrä miksi Korsolla on niin huono maine, tämä on ihan tarpeeksi hyvä paikka”, hän ihmettelee.
Tolvanen selittää, että pienessä kylässä on ollut myös paljon ylpeyden aihetta, kuten vuosina 1989-2010 järjestetty Ankkarock. “Ja nyt ilmestyi tämä Korso- elokuva!” hän sanoo.
Tallu Tolvanen vetää tunteella. Sir Kippiksen sisällä on lähes täyttä, mutta tunnelma on lämmin ja seuraamme liittyy useita uusia ystäviä, joista moni kertoo avoimesti ettei häpeä korsolaisuuttaan. Tallu Tolvanen kiipeää baarin lavalle laulamaan edesmenneen tangokuninkaan Sauli Lehtosen kappaleen “Mun aika mennä on”. Muutama pariskunta huojuu tiukasti kiinni toisissaan musiikin tahtiin. Toiset kiljahtelevat ja heiluttavat käsiään tangon sävelten innoittamina.
Meno on Korsossa aika mieletöntä, vaikka kello käy vasta neljää iltapäivällä. Samaa mieltä on myös Sir Kippiksen emäntä Elina Eskola, jolla on kädet täynnä töitä, kun janoiset ihmiset vaeltavat tiskille hakemaan juotavaa. Eskolan mielestä Korson suurin ongelma on, ettei asioihin puututa tarpeeksi ajoissa. “Semmoista ennaltaehkäisevää toimintaa voisi olla enemmän”, hän pohtii samalla kun täyttää tuoppeja. “Mutta täällä on ainakin tosi ihania ihmisiä.”
Virolainen mies iskee silmää. Korso on selvästi täynnä rakastettavia ihmisiä. Käymme vielä muutamassa kuppilassa, jossa on suvaitsevainen ja yhteisöllinen ilmapiiri. On vapauttavaa tietää, että olitpa mistä tahansa, tai millainen tahansa, olet aina tervetullut Korsoon, jossa monikulttuurisuus ja pubiruusut kukkivat sulassa sovussa. Paikkaan, jossa kalja virtaa alle neljällä eurolla ja karaoke soi. Paikkaan, jossa jokainen voi olla täysin oma itsensä.
Elina Eskola palvelee asiakkaita hymyssä suin. Teksti: Arla Mäki
Kuvat: Eeva Mäkinen
