valokuvaus Tag Archive

  • BOYS

     

     

                                                      

     

                                                               

     

     

                                                     

     

                                                             

     

     

                                                     

     

                                                         

     

     

     

     

     

    Kuvat: Aino Ahola

     

     

    Kiitokset:

    Victoria Line

    Antti Nevalainen

    Jopo Simeon K

     

     

     

     

     

     

     

     

     

  • KATSE

     

    Läsnäolo?

    Mitä värejä käytän?

    Miten kuvattavan persoona ilmenee kuvassa?

    Milloin on oikea hetki painaa laukaisunappulaa?

    Minkälaisen illuusion valitsemani valo luo kuvaan?

    Kuvaaja?

    Kuvat:
    Josefiina Turkulainen

     

     

     

     

     

    Kommentit pois päältä artikkelissa KATSE
  • Hippolyte opastaa valokuvan saloihin

    Valokuvagalleria Hippolytessä työskentelevä Anna Laamanen on kiireinen. Tekemistä olisi vaikka kuinka.

    Laamanen toimii vuonna 2015 käynnistyneen ja Koneen säätiön rahoittaman Taiteesta toimeentuloa -hankkeen projektipäällikkönä. Valokuvataiteilijoiden liiton hankkeen tarkoituksena on sekä löytää valokuvataiteelle uusia yleisöjä että keksiä tapoja, joilla taidetta voidaan myydä.

    Myös Helsingissä Yrjönkadulla sijaitseva Valokuvataiteilijoiden liiton ylläpitämä Valokuvagalleria  Hippolyte on vahvasti mukana Taiteesta toimeentuloa -hankkeessa: galleria toimii hankkeen toimintaympäristönä.

    Valokuvagalleria Hippolytessä on tällä hetkellä nähtävissä Mikko Sinervon Unfinished Map of Cosmos -näyttely

    Hippolytessä järjestetään kaikille avoimia ja maksuttomia taidenäyttelyitä ympäri vuoden. Näyttelyiden aiheet ja toteutustavat vaihtelevat, mutta yhteistä on kameratyöskentely teosten perustana.

    – Suuri yleisö ei välttämättä tunne valokuvaa taidemuotona. Sen takia järjestämme näyttelyiden yhteydessä erilaisia tapahtumia, joiden avulla tuodaan galleriaan uutta yleisöä, Laamanen avaa Taiteesta toimeentuloa -hankkeen toimintaa Hippolytessä.

    Tapahtumissa voidaan esimerkiksi avata käynnissä olevaa näyttelyä vakavasti keskustellen tai lähestyä  aihetta kevyemmin vaikkapa musiikin tai dokumenttien kautta.

    Hippolytessä on myös kirjakauppa, josta voi löytää uusimmat valokuvausalan lehdet ja kirjat. Myös vanhoja klassikoita on valikoimissa.

    Hippolytessä valokuvataiteesta on tehty helposti lähestyttävää. Omalaatuinen, elokuvateatterista remontoitu galleriatila on kaunis, ja teoksia saa katsella rauhassa ilman, että näyttelyvalvoja tarkkailee jokaista liikettä. Mielenkiintoisista teoksista saa helposti lisätietoa kysymällä, ja aulaan voi halutessaan jäädä jutustelemaan henkilökunnan kanssa.

    – Kahden vuoden aikana olemme onnistuneet tuplaamaan kävijämäärämme. Hippolyten vahvuus on se, että kaupalliset tekijät eivät vaikuta näyttelypolitiikkaamme. Se on Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen ansiota, Laamanen lisää.

    Näyttelyt voidaan siksi koota puhtaasti taiteellisista lähtökohdista.

    Valokuvagalleria Hippolyte on avoinna ti-pe klo 12–17 ja la-su 12–16 osoitteessa Yrjönkatu 8–10 (sisäpiha).

    Laura Laakso
  • Mun Stadi: Malmin asema

    Millainen on Malmin asema?  Harmaa, mielipiteitä jakava, pelottava ja kaikessa karuudessaan jopa kaunis? Lähdin tutustumaan tarkemmin asemaan, jonka läpi yleensä vain kävelen mahdollisimman nopeasti.

    Malmin asema, Helsinki, Laura Laakso

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Laura Laakso

     

  • Päivän menovinkki: Kuvajournalismi 2016-näyttely

    Päivän menovinkki: Kuvajournalismi 2016-näyttely

    Kuvajournalismi 2016 näyttely avautui maanantaina 13.3. Sanomatalon Mediatorilla. Kahden viikon ajan esillä olevat voittajatyöt edustavat suomalaisen kuvajournalismin kärkeä. Continue Reading…

  • Valheelliset valokuvat

    Selaat kuvia Instagramissa ja kadehdit muiden käyttäjien täydellistä ihoa ja vatsalihaksia. Näet kuvia ystäväsi asunnosta ja haluaisit itsekin asua samanlaisessa siistissä, valoisassa  ja isohuoneisessa talossa. Matkaesitteessä paratiisisaaren vesi on niin turkoosia, että itkettää. Tuttu tilanne?

    Ei varmaankaan tule suurena yllätyksenä, että valokuvien avulla valehdellaan jatkuvasti. Silti jatkuvasti kasvavan kuvatulvan keskellä monet unohtavat kuvien kriittisen lukutaidon ja uskovat sokeasti näkemäänsä. Valokuvien avulla on pyritty vaikuttamaan ihmisten mielikuviin läpi historian muun muassa sotapropagandassa. Kuvia on esimerkiksi lavastettu tai niistä on poistettu asioita, jotta haluttu näkökulma on voitu tuoda kuvan avulla ilmi selkeämmin.

    Nykyään kuvan käyttö vallan välineenä on hienovaraisempaa. Tekniikan kehityttyä kuviin voidaan tehdä muutoksia, joita katsojan on erittäin vaikeaa huomata. Valokuvat näyttävät aidoilta ja katsoja luulee helposti kuvan kertovan totuuden, minkä vuoksi kuvan luomaa mielikuvaa on vaikea vastustaa. Koska uskomme aina sen mitä omin silmin näemme, pidämme myös valokuvia tosina, jopa tekstiä luotettavampana tietolähteenä.

    Valokuvia katsellessa on muistettava, että kuva ei ole koskaan todellisuutta. Kun oppii ymmärtämään valokuvan rakentumisen periaatteet, on kuvia helpompi lukea ja arvioida niiden luotettavuutta. Vähitellen kehittyy kyky katsella valokuvia kriittisesti, jolloin pystymme suojaamaan itseämme ulkopuolisten luomilta mielikuvilta ja vallankäyttöyrityksiltä. Tärkeintä on ymmärtää valokuvaajan tekemien valintojen vaikutukset kuvaan sekä kuvamanipulaation käyttötavat.

    Kuvan tulkinta on hyvä aloittaa kuvaustilanteessa tehtyjen valintojen pohdinnalla. Valokuvaan ei pysty sisällyttämään kaikkea, mitä silmä näkee kolmiulotteisesti ympärillämme. Siksi valokuvanottohetkellä kuvaaja suunnittelee rajauksen, joka tukee kuvan haluttua sanomaa. Kuvaaja päättää, mitä katsojalle näytetään ja mitä jätetään näyttämättä. Rajaus voidaan tietoisesti tehdä siten, että kuvan merkitys muuttuu aivan täysin. Rajauksen lisäksi myös muut kuvaushetkellä tehdyt valinnat vaikuttavat kuvaan. Kuvakulma, käytetty linssi, aukon koko, valon hyödyntäminen ja suljinajan valinta liittyvät kaikki lopullisen valokuvan tunnelmaan. On hyvä ymmärtää, että myös kuvaushetken valinta vaikuttaa suuresti valokuvan viestiin. Valokuva tallentaa suljinajasta riippuen useimmiten vain sekunnin murto-osien hetkiä todellisuudesta. Jos esimerkiksi kuvataan ihmistä kokouksessa, voidaan ottaa kuva juuri sillä sekunnilla, kun hän sattuu vilkaisemaan ikkunasta ulos. Tällöin valokuvan kautta voidaan luoda illuusio ihmisestä, joka ei jaksa keskittyä kokouksessa.

    Rajauksella voidaan vaikuttaa kuvan tunnelmaan ja katsojan käsitykseen ympäristöstä.

    Kuvaushetken valintojen lisäksi valokuviin vaikutetaan kuvankäsittelyn avulla. Käsittely voidaan jakaa kuvamuokkaukseen ja kuvamanipulaatioon. Kuvamuokkausta tarvitaan lähes aina, sillä teknisistä seikoista johtuen kamera ei toista juuri mitään ihmissilmän tavoin. Muokkauksessa muutetaan kevyesti kuvan sävyjä, kontrastia tai poistetaan linssistä aiheutuvia vääristymiä. Tällöin saadaan kuvasta enemmän todellisuutta vastaava. Laajemmassa kuvamanipulaatiossa puolestaan muutetaan kuvan esittämää totuutta. Kuvasta voidaan poistaa asioita tai siihen voidaan lisätä kohteita. Mainoskuvissa tämä näkyy selvimmin: ihmiset seisovat vetten päällä, kahvikupit leijuvat ilmassa, ihosta tulee virheetön ja hampaat oikenevat. Muokkauksia voidaan tehdä niin hienovaraisesti, että kuvat on helppo uskoa tosiksi, joten selaamalla naistenlehtiä saa hetkessä kehitettyä itselleen kasan ulkonäköpaineita. Onkin sanottu, että ennen photoshopia olimme kaikki kauniita.

    Pienimuotoisellakin kuvamanipulaatiolla voidaan muuttaa ihmisen ulkoista olemusta.

    Säädelläänkö kuvien muokkausta lainkaan? Journalistisessa työssä valvotaan kuvien muokkausta. Suomessa Julkisen sanan neuvosto huolehtii uutiskuvien muokkausta koskevista rajoituksista ja sääntöjen noudattamisesta. Kuvien on oltava totta eikä kuvien sisältöä saa muuttaa millään tavalla. Useimmat valokuvaajat noudattavat näitä ohjeita mukisematta, sillä uutiskuvaa pidetään ”pyhänä” ja koskemattomana. Yleisön on voitava luottaa uutiskuvan aitouteen, sillä muuten menetettäisiin journalistisen työn perusta. Valvonnasta huolimatta myös muokattuja uutiskuvia esiintyy ympäri maailman jatkuvasti. Esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskuista julkaistut kuvat, joissa kaksoistornien savupilviä oli tummennettu ja dramatisoitu. Vuonna 1994 Time-lehti puolestaan julkaisi murhasta tuomitun O. J. Simpsonin kuvan, jossa Simpsonin ihoa oli tummennettu. Time-lehden muokkaus tuomittiin rasistisena tekona. Vuosittain järjestettävässä arvostetussa World Press Photo -kilpailussakin hylätään jatkuvasti osallistujia kuvamanipulaation vuoksi.  Monet lehdet ovatkin alkaneet vaatia kuvaajia kuvaamaan raakakuvien sijaan jpg-kuvia, jolloin kuvien laaja muokkaus ei ole niin helppoa.

    Onko lapsi laskemassa mäkeä ypöyksin? Rajausta, kuvakulmaa ja kuvaushetkeä muuttamalla valokuvaaja saa kuvattua erilaisia kuvia samasta tilanteesta.

    Puhtaiden uutiskuvien ulkopuolella ei kuvamuokkauksen valvontaa ole lainkaan. Mainoskuvauksessa tärkein päämäärä ei edes ole totuuden kertominen. Meikkimainoksen avulla pyritään saamaan katsoja tuntemaan itsensä epävarmaksi itsestään ja sen vuoksi ostamaan mainostettu tuote.

    Jokaisen on hyvä kehittää omaa valokuvien lukutaitoaan.  Kuvia oppii lukemaan kuvaamalla itse ja katselemalla muiden ottamia valokuvia. Vähitellen kehittyy kyky ajatella kriittisesti. Kuvaa kannattaa aina tarkastella varauksella, jos kuvan avulla pyritään tarkoitushakuisesti esittämään jokin näkökanta. Kannattaa myös olla tarkkana kuvan kontekstista eli liittyykö kuva lainkaan tapahtuneeseen. Kuvista voi myös yrittää etsiä korjausjälkiä ja merkkejä useamman kuvien yhdistämisestä, kuten epäloogisia vääristymiä ja varjoja, kloonattuna toistuvia pintoja sekä taustakohinan eroja.

    Jos valokuvien kriittinen tarkastelu tuntuu hankalalta, kannattaa kuitenkin aina muistaa yksi nyrkkisääntö. Valokuva ei koskaan ole totta. Se on vain totuusasteeltaan vaihteleva tulkinta todellisuudesta.

     

    Laura Laakso
  • Naisia vuoden jokaiselle päivälle

    Naisjohtajat Esiin! -kampanja on kuvaviestintää tekevän suunnittelutoimisto Keksin tempaus, joka tuo esiin upeita menestyneitä naisia johtotehtävissä. Kampanja pohjustaa tietä tasa-arvolle sekä tyttöjen menestykselle tulevaisuudessa.

    Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen sai järjestettyä kuvaushetken Teemu Kuusimurron kanssa kiireisestä aikataulustaan huolimatta.

    Valokuvaaja Teemu Kuusimurto on aloittamassa kuvauksia mustalla kankaalla vuoratussa studiossa. Hän kertoo suunnitelmansa tekeillä olevasta kuvasta Ylen päätoimittaja Riikka Venäläiselle, joka asettuu poseeraamaan nauraen valaistuskaluston sekaan.

     

    Riikka Venäläinen lähti mukaan projektiin rohkaistakseen naisia etenemään esimiestehtäviin ja ottamaan vastuuta. Venäläinen kehottaa nuoria naisia luottamaan itseensä ja olemaan vähättelemättä itseään. Pitää uskaltaa sanoa: “Mä olen hyvä tässä.”

    Naisjohtajat Esiin! -kampanjan myötä Keksin toimitusjohtaja Jenni-Justiina Niemi pääsi itsekin kuvattavaksi.

    Keksin toimitusjohtaja Jenni-Justiina Niemi kertoo aikoinaan tulleensa valokuvaajana vahvasti miesvaltaiselle alalle, jossa on joutunut naisena tekemään paljon töitä päästäkseen ammatillisesti tasa-arvoiseen asemaan.

    Kampanjan aloittamisen myötä on käynyt hyvin selväksi, että sen tekemiseen on ollut tarvetta ja kuvattavia onkin ollut helppo saada mukaan projektiin.

    Naisjohtajat Esiin! from Vimeo.

     

    Mikael Ahlfors on yksi mukana olleista valokuvaajista. Hän on päässyt ikuistamaan peräti 48 vahvaa naista projektin aikana.
    Ahlfors kertoo osallistuneensa projektin toteuttamiseen, koska halusi osaltaan tukea kampanjan tavoitteita.

    “Naisjohtajien esiin nostaminen ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen on tärkeää. 365 kuvaa oli ajatuksena vahva, mielenkiintoinen kokonaisuus, joka kiinnostaisi ihmisiä. Oma motivaatio oli lisäksi kehittyä edelleen kuvaajana.” 

    Naisjohtajien kuvaaminen oli Ahlforsista mukavaa ja inspiroivaa. “On hauska kohdata erilaisia persoonia.”

    Millaisia sitten ovat naisjohtajat valokuvaajan silmin? “Kuvauksellisia, yhteistyökykyisiä ja varsin ennakkoluulottomia.”

    Keksin tuottaja Kata Niemi (vas.), luova johtaja Natalia Baer sekä valokuvaaja Teemu Kuusimurto saivat viimeiset kuvaukset valmiiksi juuri ennen naistenpäivää.

    Keksin luova johtaja Natalia Baer avaa ajatuksiaan Naisjohtajat esiin! -kampanjan taustalla: “Maailma ei ole yhtään valmis tämän asian suhteen.”

    Baerin mukaan edelleenkin on vallalla käsitys, ettei tässä maassa olisi naisjohtajia. Tämä ei pidä paikkaansa, kuten tempauksen 365 naista todistavat. Kampanjassa ei ole niinkään tavoitteena tuoda esiin yksittäisiä henkilöitä, vaan tärkeämpää on näyttää, miten monenlaisia ihmisiä johtotehtävistä löytyy.

    Baer mainitsee motiivina olleen myös omat lapset, joille toisenlaisen maailman näyttäminen on tärkeää. “Esimerkin voima on vahva.”

     

    Kaikki kampanjan kuvat nähtävillä sekä tarinat luettavissa osoitteessa http://naisjohtajat.fi/keksi/

     

    Tekijät:

    Laura Nissinen

    Anni Sulonen

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Køb Viagra på nettet i Danmark Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge