-
Jarin ja Ketun tyttöbändien erikoisohjelmassa keskitytään tänään nykypäivän tyttöbändeihin, 1990-luvulta tähän päivään.
-
Kaksi oman elämän meikkitaiteilijaa näyttää sinulle kuinka loihdit kuumimmat lookit juuri niillä meikeillä jotka jokaiselta köyhältä opiskelijalta löytyy meikkipussista.
CARA DELEVIGNE KULMAT
Tarvikkeet: Kulmaharja, kulmakynä, luomiväriä ja vino sivellin.
Aloita harjaamalla kulmakarvat hieman yläviistoon.
Harjaamisen jälkeen, rajaa kulmat kulmakynällä haluamaasi muotoon. Voit liioitella rajauksen, jos haluat
dramaattiset kulmat.
Kun olet saanut haluamasi rajauksen, voit täyttää kulmat valitsemallasi värillä. Valitse vahvasti
pigmenttinen luomiväri, jolloin saat kulmasi näyttämään mahdollisimman tummilta.
Viimeistele tyyli kulmavahalla, joka pitää kulmakarvat kurissa. Jos halua hieman lisäväriä, käytä ruskeaa
kulmavahaa kirkkaan sijaan.
-
© Jenni Raappana
-
“Sopiskohan tuo mulle?”, sipisee mies vaimolleen naisten alusvaateosastolla. Vaimo ei hätkähdä, sillä hän on tiennyt miltei koko kymmenvuotisen avioliiton ajan miehensä viehtymyksestä pukeutua naisten vaatteisiin.“Transvestisuus (aiemmin myös ristiinpukeutuminen, engl. cross-dressing) on sisäinen tarve eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin muun muassa pukeutumalla ja meikkaamalla tälle sukupuolelle tunnusomaisesti ja muuttamalla elekieltä sen mukaisesti. Transvestisuus on sukupuolisuuden ilmiö, jolla ei ole selvää yhteyttä seksuaalisuuteen; vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta seksuaalisen mielihyvän saamista kutsutaan transvestiseksi fetisismiksi. Vaikka eroottista latausta liittyy usein myös transvestisuuteen, se ei ole transvestisen käytöksen päämotivoija, ja saattaa myös kadota ajan myötä.”
Nelikymppinen Pasi on tunnistanut transvestisen suuntautumisensa jo yläasteikäisenä. Hän ei ole kuitenkaan halunnut tulla “kaapista” taipumuksensa kanssa, vaan pukeutuu naisten vaatteisiin vain kotonaan vaimonsa nähden. Lapsetkaan eivät tiedä isänsä tästä puolesta, eivätkä näe kun isä pukee naisen yöpaidan ylleen viereisessä makuuhuoneessa.
Pasi on vastikään rohkaistunut kertomaan transvestisuudestaan äidilleen. Pasin äiti ei oikein tiedä mitä ajatella asiasta, mutta se ei tunnu vaikuttaneen äidin ja pojan läheisiin väleihin negatiivisesti. Vaimo taas on kertonut siitä muutamalle naispuoliselle ystävälleen, joiden suhtautuminen Pasiin ei ole sen takia muuttunut.
Pasi kokee aina olleensa oman tien kulkija, eikä koe tarvetta “hyväksyttää” taipumustaan isomman yleisön edessä. Vaimon mielestä pukeutuminen naisen vaatteisiin on vain yksi harmiton persoonallisuudenpiirre Pasissa – ongelmaksi on toistaiseksi muodostunut vain se, jos sekä vaimo että Pasi haluavat pukeutua samaan yöpaitaan, tai että vaimon mielestä Pasi suurentaa hänen vaatteitaan harteikkaampana ja kookkaampana.
Vaikka Pasi vaeltelee mielellään esim. naisten alusvaateosastolla, hän ei halua sovittaa saati ostaa vaatteita. Vaimon täytyy arvioida vaatteiden sopivuus, ja maksaa ne sitten kassalla. Pasi haluaa, että myyjälle jäisi mielikuva, että vaatteet on tarkoitettu vaimolle. Ehkä pukeutumiseen liittyy kuitenkin häpeää tai noloutta?
Pasi ei koe, että transvestisuus olisi ristiriidassa hänen kristillisen maailmankatsomuksensa kanssa. -Kaitpa Jumala tiesi millaisen minusta loi, hän tuumaa.
“Transvestiitteja on arvioitu olevan noin yksi prosentti väestöstä. Transvestisuutta esiintyy sekä miehillä että naisilla, joskin usein transvestiiteiksi mielletään vain naisiksi laittautuvat miehet. Vaikka transvestiitin seksuaalinen suuntautuminen voi olla mikä tahansa, heteroseksuaalisuus on transvestiiteilla ainakin yhtä yleistä kuin muulla väestöllä. Transvestiitin sukupuoli-identiteetti on anatomisen sukupuolen mukainen, eikä transsukupuolisuudelle tyypillistä sukupuolen korjaushalua esiinny… Transvestisuus on pysyvä ominaisuus, jonka intensiteetti saattaa vaihdella, mutta joka ei koskaan katoa pysyvästi.”
“Naisellinen” ei ole sana joka tulee Pasista ensimmäiseksi mieleen. Hän on lyhythiuksinen, harteikaskin, ja pukeutuu tavanomaisen miehisesti. Hänen luonteessaan ovat kuitenkin korostuneina hoivavietti ja herkkyys; yleisesti naisellisina pidetyt piirteet. Hän kokee miesten maailman karskina ja kovana, ja ihannoi naisia ja naisen vartaloa. Aikaansakin hän viettää mieluiten naisten seurassa. Syntysyytä transvestisuuteen ei wikipedian mukaan tiedetä – tutkimuksissa lapsuusiän kokemusten rinnalle mahdollisiksi selittäjiksi ovat nousseet geenit ja hormonit. Pasin isäsuhde on ollut etäinen, ja suhde äitiin taas hyvin läheinen. Mutta kuten sanottu, ei voi tietää mikä on vaikuttanut mihinkin.Pukeutuessaan naiseksi Pasi kokee nousevansa arjen yläpuolelle.
Hän voi näin sipsutella hetken “Mirjana”, olla viehkeä ja haluttava nainen. Miehinen puoli on tällöin ikään kuin kytketty pois päältä.
Seksuaalisuuttaan hän haluaa toteuttaa suhteessa naiseen.
“Transvestismi luokiteltiin Suomessa kansainvälisen tautiluokituksen perusteella fetisismin ja sadomasokismin ohella sairaudeksi aina vuoteen 2011 saakka. Tuolloin terveyden ja hyvinvoinnin laitos päätti poistaa ne luokituksesta, koska niiden mukana ololle ei ole nähty enää kunnollisia lääketieteellisiä perusteluita.”
Pasin nimi on muutettu.
Teksti ja kuvat Martta Nerg. Lainaukset wikipedia.
-
Töihin on taas mentävä, ei voisi vähempää kiinnostaa. Päivän mittaan sydän tykyttää, hikoiluttaa, mieli on levoton ja töitä riittäisi tehtäväksi kellon ympäri. Työpäivän jälkeen kotiaskareet ja harrastukset odottavat, mutta voimat riittävät vain sohvalla lepäämiseen. Jos tämä kuulostaa tutulta, niin työuupumus on vain ajankysymys
Työelämä vaati tällä hetkellä paljon. Yt-neuvotteluista kuulee päivittäin. Ne, jotka potkuilta säästyvät, joutuvat tekemään töitä tuplasti enemmän aikaisempaan verrattuna. Ruuvia kiristetään.
Monella odottaa raskaan työpäivän jälkeen vielä muut velvoitteet. Perhe pitäisi ruokkia ja jostain pitäisi löytää aikaa itsellekin. Miten tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten toimia, kun painetta tulee joka puolelta.
Psykologi ja psykoterapeutti Heli Nurmi antaa kullanarvoisia neuvoja uunituoreessa kirjassaan: Työuupumuksen itsehoito – kuinka kierrän karikot.
Omalla ajattelullaan ja omien toimintamallien tunnistamisella voi vaikuttaa vaikeassa tilanteessa yllättävän paljon. Vapaa-aikaan on tärkeää luoda väljyyttä, unohda tiukka aikataulutus. Mene tilanteen mukaan ja tee jotain sellaista, josta saat aidosti psyykkistä tai fyysistä nautintoa ja tunnet rentoutuvasi.
Uupumukseen liittyy vahvasti ajatukset, että ”pitäisi” ja ”täytyisi”. Pitääkö aina ja täytyykö aina?
Ei pidä, eikä täydy!
Nurmi kehottaa ottamaan aikaa omien ajatusten selvittämiselle, jos pääkoppa vain yhtään sellaiseen taipuu. Mieti, mikä elämässä on oikeasti tärkeätä, opettele asettamaan rajat kaikelle sellaiselle aikasyöppöydelle, joka ei ole oikeasti tärkeää. Opettele olemaan ystävällisesti jämäkkä, niin töissä kuin muuallakin.
Sano vain rohkeasti, ei!
Kaikkia asioita ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Työpaikan olosuhteet voivat olla sellaisia. Joskus näissä tilanteissa voi auttaa hyväksymisen harjoittelu. Vastaan taistelu asioissa, joita ei muuttaa, kuluttaa viimeisetkin energiat. Muutoksen tarmo kannattaa keskittää niihin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa.
Yritä suhteutua itseesi myötätuntoisesti ja onnittele itseäsi säännöllisesti siitä, kuinka hyvin pärjäät vaikeissa olosuhteissa.
Pyhä kolminaisuus höystettynä neljännellä teesillä auttaa pitämään kiinni elämässä, kun kierrokset käyvät kovilla. Riittävä uni, laadukas ravinto ja sopiva määrä fyysistä aktiivisuutta muodostaa perustan jaksamiselle. Sosiaaliset suhteet, eli perhe ja ystävät sekä muut aivoja lataavat aktiviteetit pitävät pään kasassa ja antavat perspektiiviä elämään.
Kaikkein pimeimpinä hetkinä kannatta uskoa siihen, että työuupumuksen voi selättää. Helppoa se ei toki ole. Palapelin kokoaminen vaatii aina ennalta määräämättömän aikansa, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Työpaikalta pitäisi löytyä ymmärrystä uupunutta työntekijää kohtaan ja työolot tulisi keventää jaksamista vastaavaksi. Valitettavasti tätä eivät työnantajat aina ymmärrä, vaan ampuvat itseään omaan jalkaan, kun ihmettelevät, miksi työntekijä ”tuottaa” huonosti ja on jatkuvasti sairaana.
Vapaa-ajan täytyy olla sananmukaisesti myös vapaa-aikaa ja kotijoukkojen ja muiden läheisten tulisi tukea uupunutta omien kykyjensä mukaan. Yhteispeliä tarvitaan kaikilla rintamilla.
Kuten vanha sanonta kuuluu, paistaa se päivä vielä risukasaankin. Siinä vaiheessa, kun työuupumus alkaa olla taakse jäänyttä elämää, on yksilö saanut sellaisen voimavaran, joka auttaa sanoinkuvaamattomasti koko loppuelämän ajan. itsetuntemus on parempi kuin koskaan ennen ja tästä koettelemuksesta voittajana selvinneet eivät tulevaisuudessa enää pienistä hätkähdä.
Työuupumuksesta toipuvan muistilistalle (Heli Nurmea mukaillen):
*Työ on vain työtä
*Ota omaa aikaa
*Ohjaat itse elämääsi
*Ota tukea vastaan tarvittaessa
*Olet ennenkin selviytynyt vaikeista tilanteista
*Päästä irti menneistä, suuntaa katse tulevaisuuteen
*Pysähdy
*Hengitä
*Ole itsellesi lempeä
*Muista huoltaa itseäsi
Teksti: Marko Korosuo
Kuvat: Kristiina Sievi-Korte
-
-
© Jenni Raappana
-
Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla kiipeilyseinillä, kallioilla tai siirtolohkareilla ilman varsinaisia varmistusvälineitä.
Monet pitävät boulderointia kiipeilynä puhtaimmillaan, sillä sen harrastamiseen ei tarvitse köyttä eikä valjaita, pelkkä putoamista pehmentävä patja, kumiset kiipeilytossut ja magnesiumjauhe käsille riittää.
Boulder-reiteillä keskitytään yksittäisten liikkeiden ja otteiden vaikeuteen, ideana ei ole niinkään korkeus. Suomalaisten siirtolohkareiden graniitti on tyypillisesti niin terävää ja otteet niin pieniä, ettei ulkokivellä tarvittavaa tekniikkaa voi suoraan oppia kiipeilyhallien sisäseinien muovisilla kiipeilyotteilla. Itseään eteväksi luullut sisäkiipeilijä kokee helposti kirjaimellisesti palautuksen maan pinnalle siirtyessään ulkokallioille.
Kuvat ja teksti: Danae Delikouras
-
Muutaman vuoden takainen digikuvaustrendi on vähitellen hiipumassa. Nykyisin valokuvausstudioissa käy jälleen kuhina.
Studiokuvissa korostuu nimenomaan kuvaajan ammattitaito. Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n toiminnanjohtaja Mikko Säteri kertoo ammattikuvaajien löytäneen viimeaikoina uusia tuotteita kuvaamisen ympärille. Studiotaustat, valaisimet ja muut jatkuvasti kehittyvät tekniset lisät houkuttelevat asiakkaita.
Etenkin vauva- ja työpaikanhakukuvien suosio on kasvanut.
Jo pidemmän aikaa on ollut tapana tuoda lapsia yksivuotiskuviin, mutta mitä suuremmissa määrin vauvoja kannetaan kameran eteen jo puolivuotiaina, tai nuorimmillaan ”new born” -kuvauksiin vasta kaksi viikkoa vanhoina.
Sähköiset ansioluettelot ja työnpaikanhakukuvat sivustoilla, kuten Linked Inissä ja Facebookissa ovat nostattaneet ammattimaisten kuvien suosiota räjähdystmäisesti. Kuva liitetään mielikuvaan työntekijästä, joten laatuun panostetaan aiempaa enemmän. Kuvia käsitellään kuitenkin maltillisesti. Aikuisilta photoshopataan lähinnä silmäpusseja pois, ja lapsilta taas näppyjä, tai mustelmia.
Lemmikkien määrä Suomessa on kasvanut, ja niitäkin kuvautetaan studioissa aikaisempaa enemmän. Kotieläimiä kuvataan laidasta laitaan – koirista lehmiin.
Teksti: Anni Hausen
Kuvat: Danae Delikouras
-
Kuningaslajin kovin kolmikko; Kaarle Tuomisto, Miikka Lahtinen ja Mikko Kärkäs studiossa! Tänään ennakoidaan ensi kesän EM-kisoja. Onko ruotsalainen Hans Backe oikea mies Suomen Huuhkajien päävalmentajaksi? Missä menee Suomen maajokkueen taso kevällä 2016? Vastauksen näihin ja muihin päivän polttaviin fudisaiheisiin vastaa 4-4-2!
