• Koikkalainen Ink! osa 4: SUSIJENGI AUUUUU klo 16-17

    Koikkalainen ja Inki päästetään tänään viimeistä kertaa irti Trombit FM:llä.

    Tänään luvassa verbaalista koripallon pomputtelua. Espanjan MM-kisoihin on aikaa enää 142 päivää, ja Susijengi julkaisi eilen 26 pelaajan ehdokaslistan. Haastattelussa Susijengin apuvalmentaja Lassi Tuovi sekä koripallovaikuttaja Aleksi Valavuori.

    Pk-seudulla kuulet Trombit FM:ää taajuudella 103,1 MHz. Ympäri Suomen teitä palvelee nettiradio: http://194.157.38.126:8000/listen.pls

    Luvassa myös paljastuksia Koikkalaisen ja Inkin tulevaisuudesta kevään osalta.

    Tuttuun tapaan paras twiitti palkitaan!

    Kaikki taajuuksille kello 16-17.

     

  • Pasi Riihelä – lappeenrantalaisen koripallon kasvot

    Keilahallin kolina hallitsee ilmatilaa, kun astun hallin sisään Lappeenrannassa. Tutussa pöydässä istuu jälleen parimetrinen Pasi Riihelä – LrNMKY:n legendaarinen laituri, jolle kertyi punavalkoisessa paidassa liki 400 ottelua. Nyt hän on saapunut urheilutalolle vastaanottamaan kunnianosoitusta edustamaltaan koripalloseuralta.

    Siinä pöydässä hän joi pelipäivän kahvit aina ennen LrNMKY:n ottelua. Tällä kertaa Riihelä on vastailemassa paikallislehden toimittajan kysymyksiin kahvikupposen äärellä, kunnes huomaa allekirjoittaneen ja tervehtii tyylilleen iloisesti.

    Samassa rytäkässä Riihelän käsi huitaisee kahvikupin nurin suoraan vastapäätä istuvan toimittajan muistivihkolle. Sitten alkaa kuulua pasiriihelämäinen naurun röhötys, joka on kuulunut keilahallin kahviossa vuosia.

    Tuo kuvastaa paljon Pasi Riihelää ihmisenä. Usein Riihelän seurassa tapahtuu yhtä jos toista, mutta positiivisuus on kaiken perusta. Hänestä tuli rakastettu persoona Lappeenrannassa – sekä todella arvostettu henkilö yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

    Urheilutalolle on saapunut myös tuhatpäinen katsojajoukko seuraamaan, kun Riihelän paita numero 9 hilataan urheilutalon kattoon. Riihelä on Suomen koripallomaajoukkueen entinen kapteeni, joka pelasi kymmenen kautta Lappeenrannassa.

    Nyt Riihelän paita roikkuu LrNMKY:n mestaruusviirien vieressä – kaikkien kuuden, joita Riihelä on itse ollut voittamassa.

    LrNMKY nousi Korisliigaan kaudeksi 2000-2001. Ensimmäinen kausi pääsarjassa ei ollut helppo lappeenrantalaisille. Värikkäiden vaiheiden jälkeen seura säilyi kuitenkin korkeimmalla sarjatasolla.

    Lokakuussa 2001 LrNMKY:n toiminnanjohtaja Mika Turunen sai houkuteltua Riihelän Lappeenrantaan pelaamaan. Ennen siirtymistään Riihelä vietti ulkomaankentillä kolme täyttä kautta, kaksi Ruotsissa sekä yhden Saksan kovassa Bundesliigassa.

    ”Aloitin kauden Sveitsissä, pelasin pari kuukautta siellä. Sitten Turunen alkoi pommittamaan ja päädyin Lappeenrantaan. Pelasin yhden pelin ja loukkaannuin heti ensimmäisellä maajoukkuetauolla – se ei varmasti ollut tyylikkäin sisääntulo. En uskonut silloin, että olisin pelannut kymmenen kautta Namikan punavalkoisessa paidassa”, Riihelä naurahtaa.

    Riihelä tunnettiin periksiantamattomasta pelityylistään. (kuva: Kimmo Metsälä / Valkoinen valas)
    Riihelä tunnettiin periksiantamattomasta pelityylistään. (kuva: Kimmo Metsälä / Valkoinen valas)

    LrNMKY:n kultavuodet osuivat 2000-luvun alkupuolelle, kun Riihelän johdolla joukkue juhli kahta Suomen mestaruutta sekä neljää Suomen Cupin ykköstilaa. Riihelän johdolla joukkue pelasi kolmena kautena myös kansainvälisiä europelejä.

    ”Kyllähän se ensimmäinen Suomen mestaruus on ikimuistoinen. Kaikki tuli niin nopeasti silloin ja päästiin yllättämään. Se tunne silloin Kisahallilla, ei sitä voi unohtaa koskaan. Toinen mestaruus oli paljon raskaampi, kaikki halusivat haastaa koko kauden ajan.”

    ”Eikä sovi unohtaa sitä Debrecenin eurochallenge-matkaa. Paikalla oli toistasataa lappeenrantalaista koripallofania. Huikeita muistoja kaikki.”

    Tulee hetken hiljaisuus ja Riihelä vakavoituu.

    ”Aika älyttömän siistiä, kun se paita roikkuu nyt aina siellä. Sitä vaan arvostaa varmasti päivä päivältä yhä enemmän. Ei oikein vieläkään löydy sanoja tuolle paidan jäädytykselle”, Pasi Riihelä toteaa ääni väristen silmäkulmat kostuneena.

    Seura ajautui pahoihin talousvaikeuksiin mestaruuksien jälkeen ja sen koko olemassaolo oli pitkään vaakalaudalla. Siinä missä talouskuplan tehneet ihmiset häipyivät paikalta jättäen sotkut muiden siivottavaksi, on Riihelä kulkenut läpi koko savotan.

    ”Ne oli raskaita aikoja. Siinä oli monena vuotena mahdollisuus lähteä ja mielenkiintoa oli. Jotenkin sitä vaan halusi jäädä Lappeenrantaan. Halusin olla vielä osana hienoa yhteisöä. Tiesin, että kyllä näistä vastoinkäymisistä selvitään ja saadaan vielä käännettyä hommat oikein päin”, Riihelä vakavoituu.

    Riihelä valittiin kolme kertaa Korisliigan Vuoden pelaajaksi. Hänen ura päättyi kauteen 2011-2012. Kymmenen Lappeenrannassa vietetyn kauden aikana Riihelä antoi kasvot Lappeenrannan koripallolle. Jälkiviisaana voi sanoa, että Riihelän lopettamispäätös oli seuralle raskaampi kuin osataan kuvitellakaan. Kentän ulkopuolella Riihelän arvo on korvaamaton vielä tänä päivänäkin.

    Riihelä on viihtynyt perheensä kanssa itärajalla jo 13 vuotta. Vuoden vaihteesta lähtien hän on omistanut sähköurakointi-yrityksen Lappeenrannassa. Tietyllä tapaa ympyrä on sulkeutunut, kun vuonna 1994 mies valmistui Nokian ammattikoulun sähköalalta. Työkiireet ovat rajoittaneet koripallon seuraamista, mutta mies uskoo, että hänellä on vielä annettavaa koripallolle.

    ”Valmentaminen kiinnostaa. Se on rankkaa ja aikaa vievää hommaa, pitää olla sellainen elämäntilanne, että siihen pystyy sitoutumaan. Nyt fokus on uuden yrityksen pyörittämisessä. Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan”, Riihelä myhäilee tuttuun tapaansa.

     

    Henri Inki (@whos_inki)

  • Kuvaraportti: Karhu kaatoi Hongan

    Keskiviikkona Espoon Tapiolassa kohtasivat Korisliiga-ottelussa Honka ja Kauhajoen Karhu. Vierasjoukkueen loistava heittovire murskasi Hongan selkärangan jo ennen ottelun puoliväliä. Tulostaululla oli ottelun päätyttyä lukemat 90-103. Kuvaajamme Veera Visuri ikuisti ottelun kulun hienoilla valokuvilla.

     

  • Koikkalainen Ink! osa III – Veikkausliiga

    Kommentit pois päältä artikkelissa Koikkalainen Ink! osa III – Veikkausliiga
  • Koikkalainen Ink! osa3: Suomifutis kartalle klo 16

    Pojat on päästetty kolmatta kertaa studioon. Tänään Koikkalainen ja Inki pyhittävät ohjelmansa sunnuntaina käynnistyvälle Veikkausliigalle.

    Ohjelmassa kuullaan liiganousija SJK:n päävalmentaja Simo Valakarin fiiliksiä kauden kynnyksellä. Lisäksi otamme yhteyden Lauttasaareen, missä fanaattinen ”Lauri” kertoo omat näkemyksensä suomalaisesta fanikulttuurista ja futiksen tilasta.

    Studiossa myös tänään kanssamme Trombit FM:n fanaattisesti Veikkausliigaa seuraava toimittajalupaus Jesse Happonen.

    Kaikki tämä klo 16:00 alkaen Trombit FM:llä (103,1 MHz) tai netissä osoitteessa http://194.157.38.126:8000/listen.pls.

    Väriä katsomoon! Ja radioon.

    http://youtu.be/xaCjsXwt4ac

  • Meidän merkityksettömät kisat

    Minskissä pelattavat jääkiekon MM-kisat on jo ajat sitten mollattu turhiksi ja panoksettomiksi kisoiksi. Kisat eivät kiinnosta pelaajia eivätkä katsojia. Hyvä, jos saadaan EHT-tasoista lätkimistä. Tämä johtuu osittain tietysti Sotshin talvikisoista, osittain vähintäänkin kyseenalaisesta kisaisännästä.

    Ehdotan asenteen muutosta, ainakin meille suomalaisille. Mehän nimittäin otamme vastaan, mitä tarjotaan.

    Ei haittaa ollenkaan, jos Kanada ja USA lähtevät kisoihin huonolla asenteella ja kakkosmiehistöillä. Ei myöskään harmita, mikäli Ruotsin NHL-avut olisivat väsyneitä raskaan kauden jälkeen, eivätkä vaivautuisi lähtemään Valko-Venäjälle.Venäjä tulee tarjoamaan yllättävän kovan vastuksen, koska Ilja Kovaltchukin uutisoitiin jättävän kisat väliin loukkaantumisen takia. Suomella on kuitenkin ollut tapana klaarata Venäjä tiukassa paikassa, kun naapurin kattila kiehuu yli.

    Tsekki, Slovakia ja Sveitsi ovat varmasti yhtä pahoja kuin aina, mutta voitettavissa jokainen. Ja suomalaisille nämä panoksettomat kisathan kelpaavat siinä missä muutkin, kunhan poika saadaan saunaan ja ihmiset pääsevät torille tapaamaan tuttuja.

    Vaikka MM-kisojen konsepti on vanhanaikainen ja jokavuotiset kisat eivät innoita suurimpia tähtiä lähtemään mukaan, jokainen suomalainen kiekkoilija tietää, millainen arvo kotimaassa kisoille annetaan. MM-kilpailut ovat suomalaisille kevätperinne. Vaikka kisat järjestettäisiin Nigeriassa ja samana vuotena olisi ollut viidet talviolympialaiset, Suomen kansa antaa arvon MM-turnaukselle.

    Voihan olla, että näemme pelillisesti parhaat kisat vuosiin, kun jokainen joukkue on täynnä pelkästään motivoituneita pelaajia. Ei ole “ryangetslafeja”, jotka pelaavat itsellensä paikkaa seuraavaan huipputurnaukseen surffaillen yökerhoissa pelipäivien aattoina.

    Pari viikkoa sitten päävalmentaja Erkka Westerlund oli Parempaa peliä joka päivä -tiedotustilaisuudessa toiveikas NHL-apujen suhteen. Hän sanoi, että jokaiselta pelaajalta kysytään kiinnostusta niin kuin on tapana. Ajatuksena on, että Pohjois-Amerikasta saadaan pelaajia mukaan. Ja vaikka ei saataisi, Suomi saisi euroopastakin kasattua kilpailukykyisen, laadukkaan ja motivoituneen joukkueen.

    Ei tehdä näistä merkityksettömiä kisoja meille, koska sitä ne eivät kuitenkaan tule olemaan. Muistutan, että vuoden 95 MM-kulta voitettiin kisoissa, joissa ei ollut ainuttakaan NHL-apua. Ei Suomella, eikä kellään muullakaan. Ollaanko sitä muisteltu jälkeenpäin? Ei, kansa muistaa ainoastaan legendaarisen ensimmäisen MM-kullan.

    Kultamitali kaulassa Maamme-laulun soidessa taustalla olosi ei voi olla merkityksetön. Oli kyseessä sitten nämä tylsät jokavuotiset MM-karkelot tai puulaakiliigan mestaruus.

     

    pressikuvat-1-39

     

     

     

    Rami Shikeben

     

     

  • Koikkalainen Ink! osa II: ”Ne saavat jatkaa”

    Ketkä saavat jatkaa?

    No, Koikkalainen & Inki! Osa kaksi luvassa tänään kello 16-17 pk-seudulla tajuudella 103,1 MHz tai nettiradiossa www.trombit.net.

    Tänään luvassa enemmän puhetta ja vähemmän musiikkia. Ärtynyt Koikkalainen ottaa levysoittimen haltuun. Hempeilymusiikki jää valitettavasti nyt hyllylle. Liittykää seuraan.

  • Koikkalainen Ink! eetterissä klo 16

    Viikkojen odotus loppuu vihdoin – Koikkalainen Ink! pyörähtää tänään käyntiin. Luvassa mielenkiintoista kaksinpuhelua urheilusta, ehkä jopa myös jostain vähemmän tärkeästä. Hyppää mukaan remmiin ja osallistu keskusteluun. @MKoikkalainen päivystää Twitterissä tuttuun tapaansa 24/7.

    Häshtägillä #KoikkalainenInki pääset suoraan studioon.

    Klo 16 – 17 Trombit FM 103,1 MHz.

     

  • Catzin ylivoima vie mielenkiinnon mestaruustaistosta

    Naisten Korisliigan pudotuspelit pyörähtävät käyntiin tänään. Lappeenrantalainen Catz tavoittelee kolmatta perättäistä mestaruutta.  Ja sen he myös voittavat, koska Suomesta ei tällä hetkellä löydy heille haastajaa.

    Catzin voittoputki on parhaillaan 48 ottelua. Joukkueen edellinen tappio on joulukuulta 2012, kun se hävisi Forssassa. Kotisalissaan Catz on viimeksi hävinnyt saman vuoden huhtikuussa.

    Tällä kaudella Catz voitti runkosarjassa vastustajansa keskimäärin vajaalla 30 pisteellä.  Alle 10 pisteen voittoja kertyi vain kolme.

    Lappeenrantalaiset pelaavat väärässä sarjassa. Heille oikea paikka kotimaan sarjan lisäksi olisi Eurocup. Joukkueen aloitusviisikko kestää vertailun kansainvälisten huippujoukkueiden kanssa.

    Joukkueen harjoituksissa on yksinkertaisesti kovempi taso kuin suurimmassa osassa runkosarjaotteluista. Jatkuva ylivoima syö myös pelaajien motivaatiota, kun yli puolet peleistä on läpihuutojuttuja.

    Musertava ylivoima näkyy myös Lappeenrannan Urheilutalon yleisömäärissä. Catzin kotipelien yleisökeskiarvo on tippunut viime kaudesta  – harvoja ihmisiä kiinnostaa 50 pisteen kotivoitot.

    Tämän kauden jälkeen Catzin toimistolla on aika istua alas ja miettiä mihin suuntaan seuraa lähdetään ohjaamaan. Ei ole mitään järkeä haalia ylivoimaista kokoonpanoa Naisten Korisliigaan, kuten Lappeenrannassa on viime kaudet tehty.

    Jos Catz ei saa budjettia ensi kaudella europelien vaatimalle tasolle, niin toivon vilpittömästi, että joukkue rakennetaan pääasiassa potentiaalisten nuorten ympärille. Se palvelisi suomalaista koripalloa paljon enemmän kuin yliampuva kilpavarustelu.

    Ja näitä potentiaalisia nuoria on oman seuran a-juniorijoukkue täynnä.

    pressikuvat-1-43

     

     

     

    Henri Inki

     

  • Huippupesäpalloilijan talvi ja kesä ovat kuin yö ja päivä

    Pesäpallon pelaaminen miesten kotimaisessa pääsarjassa on urheilijalle kesästä toiseen kiireistä aikaa. Tänä keväänä vapun jälkeen vauhtiin iskettävässä Superpesiksen runkosarjassa jokainen joukkue pelaa peräti 30 ottelua. Kolmisen kuukautta kestävässä sarjassa kunnon taukoja on ainoastaan kaksi, kun sekä juhannuksen että perinteisen Itä-Länsi -tapahtuman aikaan sarja hiljenee toviksi. Kauden huipentaa elo-syyskuussa pelattavat kahdeksan joukkueen pudotuspelit. Tämä tarkoittaa sitä, että reilun neljän kuukauden aikana pelejä voi tulla yhdelle joukkueelle maksimissaan lähes 50 kappaletta.

    Talvisin joukkueet eivät pelaa montaakaan harjoitusottelua, toki SM-hallisarja on ohjelmassa turnausmuotoisesti tammikuusta maaliskuuhun. Viime syksynä Suomen mestaruus -finaaleissa kohdanneilla Sotkamon Jymyllä sekä Vimpelin Vedolla ei ole omilla paikkakunnilla pesäpallohalleja, joissa harjoitusotteluiden pelaaminen onnistuisi.  Pesäpalloa voi verrata muihin lajeihin sen verran, että esimerkiksi jalkapallossa pelataan erilaisia cupeja ja turnauksia ennen kauden alkua ja sen aikana. Myös jääkiekkojoukkueet pääsevät testaamaan kokoonpanojaan ja taktiikoitaan hyvissä ajoin syksyllä.

    Esimerkkinä Suomen pesäpallon ykkösjoukkueet Veto ja Jymy eivät pelaa talvisin halli-SM-turnauksia lukuunottamatta harjoituspelejä juurikaan. Näidenkin joukkueiden pelitauot kausien välillä ovat karkeasti syyskuun lopusta pitkälle tammikuuhun. Superpesiksen alkaessa jengien ottelumäärä ja niiden pelitiheys muuttuu talveen verrattaessa silmiinpistävästi. Tämän lisäksi huippupelaajien on totuttava olemaan useita tunteja kesästä tien päällä monta kertaa viikossa. Ylimmällä sarjatasolla Superpesiksessä joukkueita on niin Joensuusta Koskenkorvalle, kuin Raahesta Kouvolaan.

    Kirjoittaja arvostaa pesäpallon kotimaisen pääsarjan Superpesiksen monenlaisen rasittavuutensa vuoksi erittäin korkealle. Toki joukkueet saavat hioa peliään kuntoon talvikaudella, kun sarjakausi on niin lyhyt. Toisaalta aikaa treenaamiseen on, kun itse harjoitusotteluiden määrä jää yleensä kovin pieneksi. Juuri ottelumäärän ja pitkien välimatkojen vuoksi pääsarjapesäpalloilijan talvi ja kesä ovat keskenään kuin yö ja päivä. Huippupelaajan ei tarvitse lomasta haaveilla, kun esimerkiksi tulevana kesänä otteluita pelataan Superpesiksessä keskimäärin kolme per viikko. Ja kirsikkana kakun päälle, pesishän on urheilua, jota pelaajat harjoittavat rakkaudesta lajiin.

     

    pressikuvat-1-40

     

     

     

    Miska Miettinen

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Køb Viagra på nettet i Danmark Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge