-
Vallitseva koronaepidemia voi luoda ahdistusta ja pelkoa.
Ihmiset pyrkivät pysymään kodeissaan ja selviytymään tilanteesta parhaimmaksi kokemallaan tavalla.Musiikki: Juho Nurminen
Ohjaus ja toteutus: Reetta Väätäjä -
Musiikin matkassa -ohjelma tarjoaa tällä kertaa länsimaisen musiikin historian lyhyen oppimäärän tietopaketin. Sami ja Reetta kertovat populaarimusiikin synnystä ja vaiheista vuosikymmenittäin.
Biisilista:
1704 J. S. Bach – Toccata and Fugue
1775 Mozart – Violinkonzert nr.5 A-dur; 1) Allegro Aperto
1936 Robert Johnson – Cross Road Blues, take 2
1946 Louis Jordan – Let the Good Times Roll
1948 Hank Williams – I Saw The Light
1955 Fats Domino – Ain’t That A Shame
1958 Buddy Holly – Maybe Baby
1965 Fontella Bass – Rescue Me
1966 The Supremes – You Can’t Hurry Love
1967 The Beatles – Sgt. Pepper’s (Reprise)
1973 Brownsville Station – Smokin’ In The Boys Room
1977 Jackson Browne – Running On Empty
1978 The Who : Who Are You
1981 Kraftwerk – Computer Love
1986 Billy Joel – A Matter Of Trust
1991 Metallica – Master of puppets
1998 Massive Attack – Angel
2001 Avain – Roihuvuori
2009 Moderat – Seamonkey
2011 M83. – Midnight city
-
Toisessa Beatles-tuntilähetyksessä 13.3.2020 kuunnellaan lisää legendaarisia Beatlesin hittejä.
-
Beatles-tunnilla keskustellaan 12.3.2020 Beatlesista ja kuunnellaan Beatlesin parhaimmistoa.
-
Musiikin matka -ohjelmassa keskustellaan 12.3.2020 elokuvamusiikista.
-
Onko pakko hankkia lapsia?
Etenkin naiset kokevat joskus painostusta lastenhankintaan. Onko lasten hankkiminen selviö vai yksilön oikeus? Mitä mieltä lasten hankinnasta on vapaaehtoisesti lapseton 42-vuotias Tiina Routamaa?
Kuvaus, leikkaus ja haastattelu: Reetta Väätäjä
-
Torstain iltapäivälähetyksen teemana on suomirap. Annin ja Reettan vieraaksi saapuu Mon-Sala, jonka kanssa keskustellaan suomirapin tämänhetkisestä tilanteesta. Mon-Sala kertoo esimerkiksi, mitä Cheekin menestys on tehnyt suomirapille.
Playlist:
- Kaupunkiin (remix) – Huge L, Mode
- Unta on kaikki tää – Laineen Kasperi
- Pimeä – Pimeä Hedelmä
- Boys Don’t Cry – Mon-Sala
- Legginsit on housut – Sofa
- Pyhimys – Kaikkea pahaa
Merestä on löydetty kaksi päivää sitten kadonneeseen C-130 Hercules -chileläiskoneeseen viittaavia jäänteitä. Kuva: Harshit Sekhon
Uutistoimittaja: Mika Launiala
Tuottaja: Sami Häkkinen
-
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo joutui marraskuussa käydyn täysistunnon jälkeen videoväärennöksen uhriksi. Ohisalon lausunto irrotettiin asiayhteydestään, kun täysistunnossa oltiin keskusteltu turvapaikka-asioiden käsittelystä tuomioistuinlaitoksessa. Videossa Jussi Halla-ahon kysymykseen ulkomaalaisten ja suomalaisten turvallisuudesta on leikattu vastaus, jonka Ohisalo antoi saman istunnon aikana toiseen kysymykseen. Videota on katsottu lähes 30 000 kertaa.
Video- ja kuvaväärennysten tekeminen on helppoa, mutta niiden aiheuttamat kohut ovat tutumpia ulkomailta. Esimerkiksi Greta Thundbergista väärennettiin vastikään kuva, jossa hän poseeraa George Sorosin kanssa. Väärennöksen avulla haluttiin uskotella, että Thundbergin menestyksen takana on likaista korruptiota.
Väärennöksiä luodaan, jotta ihmisille saadaan jokin haluttu mielikuva. Kyse on propagandasta: väärennökset ovat keino näyttää asiat tietyssä valossa. Tässä totuuden jälkeisessä ajassa emme voi täysin luottaa edes yksinkertaisiin havaintoihimme. Tallenteiden muokkaaminen on menossa tekoälyn ansiosta edelleen törkeämpään suuntaan. Esimerkiksi Deepfake-videoissa tekoäly yhdistää videomateriaalia siten, että video näyttää aidolta ja sen oikeellisuuden tunnistamisesta tulee vaikeaa. Etenkin tätä uutta teknologiaa voidaan käyttää erittäin uskottavasti esimerkiksi disinformaation levittämiseen ja kiristykseen.
Oli tekniikka mikä hyvänsä, tallenteiden väärentäminen uhkaa valheellisuudellaan demokratiaa. Valheellinen tieto luo epäuskoa ja vääriä muistikuvia, vaikka väärennös paljastuisikin myöhemmin.
Lähdekritiikki on entistä tärkeämpää, kun etenkin sosiaalisessa mediassa tiellemme voi osua mitä tahansa manipuloitua informaatiota. Ohisaloa koskevassa videokohussa lähdekritiikkikään ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi Twitterissä on käyty videon epäaitouden paljastumisen jälkeen keskustelua siitä, onko väärentämisellä tilanteessa edes merkitystä, kun Ohisalon vastaukset voi kuitenkin ymmärtää halutessaan videon sanoman mukaisesti.
Oli Ohisalon politiikasta tai lausunnoista mitä mieltä tahansa, valheellisen tiedon levittämiselle tulisi olla nollatoleranssi. Disinformaatiota voidaan käyttää poliittisessa pelissä vakavin seurauksin, kuten globaali poliittinen peli osoittaa. On eri asia tulkita toisten sanomisia haluamallaan tavalla kuin asettaa sanoja toisen suuhun ja vääristää totuutta. Totuutta on vaalittava, koska vain totuuden avulla voimme ylläpitää demokraattista oikeusvaltiomme.
Kirjoittaja on Reetta Väätäjä, Radio- ja TV-journalismin opiskelija.