-
Koronavirustilanne on ajanut etätöihin yli miljoona suomalaista, eikä tilanne ei näytä helpottavan. Pitkittynyt etätyö koetaan tutkimusten mukaan yksinäiseksi ja moni kaipaa työympäristöään sekä työkavereitaan.
Saavun sateisena harmaana päivänä Vantaalaiselle paritaloalueelle.
Ovelta minua jo tervehtii hymyillen Jukka Pentala.‘’Tule vaan sisään, mulla on just kahvitauko meneillään’’, Jukka huutelee reilun turvavälin päästä.
Vuoden 2021 maaliskuun alussa koronavirusrajoituksia jälleen kiristettiin. Leviämisvaiheessa olevilla alueilla on yli 6 hengen kokoontumisrajoitus ja hallitus esittää, että poikkeusoloissa ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset suljettaisiin asiakkailta väliaikaisesti kolmeksi viikoksi.
Vuosi etätyötä – mitä siitä seuraa?
Etätyö suositus puolestaan on ollut voimassa jo reilun vuoden eikä loppua näy. Suositusta tarkastellaan uudelleen 30.6.2021 mennessä.
Jukka on ollut etätöissä juurikin suosituksen alusta alkaen. Hänen mukaansa heidän työpaikallaan suurin osa on nähnyt parhaaksi noudattaa etätyösuositusta.
‘’Meillä olisi muutenkin kyllä pienet työryhmät mutta yhdessä tuumin olemme päättäneet jokainen työskennellä kotoa. Itsekkin kuulun riskiryhmään, joten tämä päätös oli sillä tavalla helppo’’, Jukka kertoo.
Pakolliset kokoukset ja muut tapaamiset hoidetaan etänä Zoomilla, tai Microsoft Teams -sovellusten avulla, jotka mahdollistavat helposti videokokoontumiset.
‘’Täällä työpaikalla järjestetään jopa yhteisiä kahvitaukoja etäkokoontumisina, mikä onkin tavallaan mukava idea koska kasvokkain ei ole työporukalla nähty pitkään aikaan. Mutta oudolta se kahvitauko tuolla tavalla tuntuu’’, Jukka sanoo.( ja katsoo keittiön pöydälle kasattua etätyöpistettä.)
Etätyön vaikutuksiakin on alettu tutkimaan sen suuren yleistymisen ja pitkittymisen takia.
Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä etätyöhön, mutta tutkimuksen mukaan fyysisen läsnäolon puuttumisen takia työn tekeminen on koettu korona-aikana kuormittavampana. Tutkijoiden mukaan suurin ongelma etätöissä on työyhteisöstä etääntyminen.‘’Yksin asuvana täytyy myöntää, että yksinään kotona työn tekeminen ei mitenkään voi antaa samaa mitä työkaverit. Olen tottunut aiemminkin satunnaisesti työskentelemään etänä, mutta tämän vuoden jälkeen en malta odottaa että pääsen taas fyysisesti näkemään kaikki’’, Jukka kertoo.
Kirjoittaja: Topias Pentala
-
Sunderland AFC (Sunderland A.F.C.)
JalkapalloseuraSunderland Association Football Club on jalkapalloseura Sunderlandista, Englannin koillisosasta. Joukkue pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla ykkösliigassa. Sunderland on historiansa aikana voittanut Englannin mestaruuden kuudesti; parempaan on pystynyt vain viisi seuraa.
Mekin yritettiin Sunderlandin matkalla saada lippuja Sunderland AFC katsomaan.
Aika mahdoton tehtävä niitä oli tuona viikkona huhtikuussa saada, kun Sunderland AFC katsomot on loppuun myytyjä niiden omille kannattijille. Oltiin tuona huhtikuun viikkona Sunderlandissa katsomassa aviomieheni synnyin kaupunkia. Hän on asunut Sunderlandissa ja syntynyt siellä. Hänen veljellään on kaksoiskansalaisuus Englanti-Norja. Omalla miehelläni vain tuo Norjan kansalaisuus. Englannin passi on tänäkin päivänä kova sana. Hänen äitinsä oli valmistunut englannin kielen opettajaksi ja ranskan kielen opettajaksi Helsingin yliopistosta, ja oli töissä Sunderlandissa opettamassa paikallisille oppilaille englantia vai oliko ranskaa vaiko molempia. Aviomiehensä, joka on häntä 4 vuotta nuorempi, menivät naimisiin Sunderlandissa, hän oli vielä diplomi-insinöörien Teknillisessä korkeakoulussa oppiskelija Sunderlandissa.Sunderland Association Football Club on jalkapalloseura Sunderlandista, Englannin koillisosasta. Joukkue pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla ykkösliigassa. Sunderland on historiansa aikana voittanut Englannin mestaruuden kuudesti; parempaan on pystynyt vain viisi seuraa. Sunderlandin viimeisin mestaruus on vuodelta 1936. Seura on voittanut myös FA Cupin 1937 ja 1973.
Sunderland pelaa kotiottelunsa Englannin suurimpiin kuuluvalla 49 000 -paikkaisella Stadium of Light -stadionilla. Joukkueen paikallisvastustaja on naapurikaupungin Newcastle United, jota vastaan pelattavaa ottelua kutsutaan Tyne–Wear derbyksi. Seurojen välinen kilpailuasetelma on yksi kiihkeimmistä Englannissa.Asuimme Roker Hotelissa Sunderlandissa samassa, jossa Norjan kuningas Harald oli asunut Sunderlandin matkallaan. Hieno perinteinen hotelli Sunderlandissa. Näimme opiskelu kämpät kaksin kappalein, jälkimmäinen sijaitsi Bellevue Park alueella erittäin arvostettu asuinalue, työläiskorttelit Sunderlandissa oli erivärisiä taloja vierekkäin, erittäin pieniä asuntoja.
Heathrow’n lentoasemallaa vuokrattiin auto, ei kuitenkaan tällä automatkalla menty Lontoon keskustaan Piccadilly Circus patsasta kiertämään. Vasemman puoleisessa liikenteessä olis voinut käydä niin kuin siinä yhdessä elokuvassa missä USA turistit Lontoossa elokuvassa ne jäi yöksi kiertämään ympyrää juuri tuohon kohtaan. Kiersimme Sunderland lähiseutuja 6 paikkaisella autolla ja kävimme myös Edinburgissa Scotlandissa, Edinburgilinnassa ei käyty, siellä muuten kummittelee, kylläkin kaupungilla kierreltiin paikkoja ja maisteltiin Scottiviskiä ja katseltiin Scotteja, jotka punatukkaisia muistuttaa erittäin paljon norjalaisia, kattos niissä onkin Viking verta Norjasta.Edinburghin linna on korkealle kalliolle rakennettu linna Skotlannin pääkaupungin Edinburghin keskustassa. Nykyisen linnan vanhin rakennus on Pyhän Margaretin kappeli. Sen rakennutti 1100-luvulla David I äitinsä muistoksi.
Edinburgin herttua kuoli 9.4.2021 eli siitä muistin, että minähän olen käynyt Edinburgissa. Omat Edinburg muistot tuli mieleen hänestä. Rauha hänen sielulleen. Mountbathen Prinssi Philip, Edinburghin herttua (synt. Kreikan ja Tanskan prinssi Filippos, 10. kesäkuuta 1921 Korfu, Kreikka – 9. huhtikuuta 2021 Windsor, Berkshire),
Isä: Kreikan ja Tanskan prinssi Andreas
Äiti: Battenbergin prinsessa Alice
Suku: Glücksburg (vuoteen 1947); Mountbatten
Sotilasarvo: laivastoamiraali; sotamarsalkka;Philipin sukutaulu on yhtä hieno kuin meidän Bibin, tosin toivon, et luonne ei ole sotaisa.
Yhdessä aatelis linnassa Edinburgiin matkalla kylläkin käytiin. Ja roomalaisten linnoituksiakin matkalla käytiin katsomassa. Yhdessä linnassa tosi fiini paikka, sisälle päästiin syömään. Tuo meidän kuski sanoi, että minulla on liian arkiset vaatteet sisälle menoa varten, mutta kuitenkin minun punainen pikku takki kultaisilla napeilla kelpas respassa, jota nuo meidän kuskit ihmetteli. Oxforfin yliopistossakin käytiin jokivarressa ravintolassa taas, siellä nuo kuskit löysi proffan parkkipaikan autolle, ja olivat niin tyytäväisiä.
Meillä oli hyvä kuski tohtori koulutuksen saanut, joten vasemman puoleinen liikenne ei tuottanut hänelle pään vaivaa. Käytiin katsomassa appiukkoni kaikki kanta kapakat Englannissa. Siinä sitä riitti hommaa moneksi päiväksi. Newcastlessa voitin appiukkoni Dartstikkakisassa, josta hän suuttu minulle, en siinä sitten huomannut kertoa, että minun yks sedistä oli yhtenä vuotena Suomen Dartsmestari. Takas tulomatkan Sunderlandiin hän oli jonkin aikaa hiljaa.Anne Kaski-Klöve
20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fiRadio-ja tv-journalismi
-
Toiseen jakson keskiössä median valta ja mediakriittisyys: Pohdintaa koulutettujen toimittajien sekä sosiaalisen median roolista uutisten levittämisessä. Pitäisikö toimittajat valtamedioihin valita vaaleilla samalla tavalla kuin kansanedustajat eduskuntaan?
Haastattelussa tunnettu kolumnisti: Miksi toimituksen ulkopuolisia kolumnisteja käytetään?
-
Ajankohtaista / Artikkelit / Kolumnit / Tekstit / UrheiluHuuhkajat osoitti tukensa rasistisia solvauksia saaneelle Glen Kamaralle julkisesti. Pelaajat eivät hyväksy rasismia jalkapallokentällä eivätkä sen ulkopuolella. Samalla he osoittivat tukensa vääryyttä kokeneelle ystävälle. Huuhkajien osoittamalla tuella oli myös yhteiskunnallisesti väkevä viesti. Rasismia ei hyväksytä meidän joukkueessa, rasismia ei hyväksytä Suomessa.
-
Valmistuin viime keväänä lukiosta. Muistan lukion aikana, kun sukulaiset, opettajat ja kaverit kyselivät, mitä aion tehdä lukion jälkeen. Sisälläni oli paniikki siitä, että minun on pakko päästä jatko-opiskelemaan ja ajatus välivuodesta tuntui pahalta.
Olen puhunut hyvän ystäväni kanssa siitä, että toinen välivuosi olisi jo ihan liikaa, että viimeistään tänä keväänä olisi hyvä päästä opiskelemaan. Mistä tällainen ajatusmaailma loppujen lopuksi johtuu?
Täytin helmikuussa 20 vuotta. Lain mukaan aikuinen, mutta kaukana kaikesta siitä aikuisuuden elämänkokemuksesta, jota tulee ikävuosien lisääntyessä. Elämä on vasta alussa, mutta silti yhteiskunta luo hirveästi paineita siitä, että jo nuorena pitäisi saavuttaa valtavasti asioita.
Koulutusta korostetaan, mutta samaan aikaan taso kiristyy koko ajan. Työllisyyden lisäämistä korostetaan, mutta samaan aikaan työnhaku on muuttunut ajan myötä rekrytointipainotteiseksi sekasotkuksi.
Töitä hakiessa turhautuu jo siinä vaiheessa, kun hakulomakkeessa on monta sivua täytettävää aikaisemmasta työkokemuksesta siihen, mikä on lempivärisi. Vanhempieni mukaan ennen ratkaisi asenne ja yritteliäisyys työssä. Nykyään kaikenmaailman lippulappuset omista saavutuksista, joita 20 ikävuoteen ei ole välttämättä hirveästi kertynyt, tuntuvat merkitsevän paljon enemmän.
Jos yhteiskunta vaatii nuorilta, niin yhtä hyvin nuoretkin voivat vaatia takaisin. Olisi sitä paitsi kaikkien kannalta parempi, että esimerkiksi jatkokoulutuksiin pääsemistä helpotettaisiin. Sen avulla nuoret pääsisivät aikaisemmin työelämään, jolloin työllisyys lisääntyisi. Kun työllisyys lisääntyy taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Väestön ikääntymiseen liittyvä ongelma tulisi esimerkiksi näin ratkaistuksi. Kaikki hyötyisi.
Nenna Jokinen
radio- ja TV-journalismi
20rad.nenna.jokinen@heoedu.fi
-
Kalastuslupa eli tarkemmin keskityn vapalupaan.
Juurikin melko turha lupa, ymmärtääkseni tällä pyritään jollain tavoin tarkkailemaan kalastaja kantaa sekä kalakantaa. Näin olen ainakin luullut että asia on, ilman perehtymättä lupaan tarkemmin.Luvat on siinä mielessä tehty hyvin että nuoremmat kalastajat saa luvan halvemmalla ja on mahdollisuus saada perhe/seuralupia. Kahdeksan vuotta sitten luvat sai helposti ostettua jopa R-kioskilta, nykyään ne saa vielä helpommin netistä suoraan.
Voisin kuvitella ettei kumminkaan monet ihmiset osta näitä lupia ja tuskinpa näitä kalastajia kukaan tarkkailee onko heillä lupia mukana. Enpä ole koskaan kuullu että joku olisi saanut sakot kalastamisesta ellei ole ollut yksityinen alue.
Joten tämä kuulostaa vaan turhalta rahastukselta ihmisiä kohtaan jotka vaivautuvat ostamaan kalastusluvan. Olen itsekin joskus ostanut lupia mutta ajan myötä tilaisuus tekee varkaan ja lopetin lupien oston. Toisaalta oma kalastus on ollut harraste pohjasta ja olen päästänyt saadut kalat takaisin vesistöön.
Mutta turha lätinä on käyty läpi niin tullaan käännekohtaan jossa nostan itekki kädet ilmaan. Ilman että olisin koskaan perehtynyt kalastuslupaan ja mitä varten se oikeasti on niin lainaan nytten seuraavan lauseen suoraan eräluvat sivustolta.
-Lupa on sijoitus luontoon, sillä kalastuslupatuotot käytetään kalavesien hoitoon.
Tämän luettua voin lyödä itseäni päähän ja todeta jos nyt minulta kysyttäisiin onko kalastuslupa turhaa rahastusta niin voin sanoa ettei ole.
Toivoisin että kalastuslupia mainostettaisiin enemmän ja varsinkin mitä varten se on.
Niko Matkala
-
Missä tahansa elektroniikkaliikkeessä käynkään ja mitä tahansa ostankin, väistämättä sama kysymys toistuu kerta toisensa jälkeen. “Mikä liittymä sulla on?” Miten se liittyy siihen, että tarvitsen uuden partatrimmerin vanhan hajottua, jos tahtoisin uuden liittymän niin enköhän olisi itse palveluntarjoajaan yhteydessä.
Sinänsä itse kysymys ei haittaa, mutta se haittaa kun yksinkertainen “Ei” ei kelpaa vastaukseksi ja sinulle kerrotaan maailman parhaimmasta diilistä, joka on vain tämän päivän voimassa ja se tulee seuraavan kerran joskus täydenkuun aikaan.
Miten se on mahdollista, että näitä “diilejä” on harva se päivä. Ongelma kumpuaa varmasti siitä, että osassa paikoista myyjä saa provisiopalkkaa x liittymän myytyään asiakkaalle.
Joten jätettäisiinkö liittymän myyminen itse palveluntarjoajille niin seuraavalla kerralla kun menen kysymään apua oikean partatrimmerin valitsemiseen elektroniikkaliikkeessä minulle ei tarjota puhelinliittymää, nettiliittymää, modeemia ja televisiopalveluja.
Santeri Rantala
-
Koronarajoituksissa ja suosituksissa ei sinänsä ole mitään epäselvää. Muiden välinpitämättömyys tai ihan hyväksyttävät syyt olla noudattamatta suosituksia ei ole asia, jolla kannattaisi nostattaa omaa verenpainetta päivästä toiseen.
Maskisuositus on ollu valtakunnallinen jo melkein vuoden. Maskia tulisi käyttää julkisissa liikennevälineissä ja julkisissa tiloissa, kuten kaupassa ja esimerkiksi koulussa, mikäli riittävän turvavälin pitäminen ei onnistu.
Ihmisillä tuntuu aidosti keittävän hermoja joidenkin ihmisten valinta olla käyttämättä maskia esimerkiksi ruokakaupassa. Näen viikoittain ahdistuneita ja erittäin vihaisia avautumisia, kun nähdään maskittomia ihmisiä.
Tarkennan vielä, että suositukset ovat täysin aiheellisia ja itsekin niitä noudatan. En myöskään hyväksy provosoivaa käytöstä, kuten tahallaan yskimistä muita kohti suojaamatta kasvojaan hihaan, kuten on ohjeistettu. Mutta rähisenkö sosiaalisessa mediassa jokaisen maskittoman nähtyäni, joka ohitseni kulkee? En todellakaan.
Astmaa sairastaa 10 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja 14 prosenttia naisista. Vakavista iho-ongelmista esimerkiksi aknesta kärsii viisi prosenttia naisista ja kaksi prosenttia miehistä. Houkuttelisi minuakin tukehduttaa kukkiva iho huonosti hengittävän kasvomaskin alle tai kärsiä hengenahdistuksesta pikaisen kauppareissun takia.
Myös ahdistuksesta kärsivät voivat tuntea olonsa tukalaksi suurissa marketissa, maski vaan naamalle ja ääntä kohti! Tai tajuttomuutta. Voit itse valita.
Mielestäni on itsestään selvää, ettei kenenkään valinta, joka eroaa omastasi ole millään tasolla sinun tuomittavissasi. Suomessa on edelleen voimassa ainoastaan suositus. Olisihan sitä hyvä noudattaa, mutta eihän ryhdytä oman elämämme virkavallaksi ja tuomita ihmisiä tällaisissa asioissa.
Aino Mäkelä
Radio- ja TV-journalismi
20rad.aino.makela@heoedu.fi
-
Töllö sehän on aina paikalla perheessä kuin perheessä arjessa ja juhlissa. Tohdin sanoa, että yksi tärkeimmistä perheenjäsenistä, moni puhuukin televisio ohjelmista enemmän kuin omista sukulaisistaan. joita hän ei voi tavata korona-aikana ainoastaan somen välityksellä. Televisiosta on tullut entistä tärkeämpi korona-aikana.
Television ohjelmia moni seuraakin enemmän kuin omien sukulaistensa tekemisiä, joita hän saattaa nähdä ainoastaan isommilla syntymäpäivillä, häissä, jos niissäkään, kun single kulttuuri on Helsingin alueelta levinnyt paheena muuallekin. Television single-ohjelmia on nykyisin paljon. Single kokkausta, joissa etsitään hottista, jota ei kyllä löydy yhdessäkään ohjelmassa.
Naapurissa oli pari vuotta sitten aikuisikään ehtinyt tytär, joka lennätettiin Etelä-afrikkaan asti voittamaan Bachelor Suomi tv-ohjelma. Hän voitti sen ollessaan yksi kymmenestä nuoresta naisesta tässä ohjelmassa.
Lopputulos oli tietenkin, ettei voittaja parista tullut paria vaikkakin ohjelmassa romantisoitiin heidän suhdetta. Eikä tyttö nykyisin halua seurustella kenenkään kanssa, muut sisarukset, jotka ovat välttyneet näistä helvatan tv-ohjelmiin osallistuselta kylläkin seurustelevat. Televisio tuo paljon outoja ja yllättäviäkin piirteitä .
Töllö, joka toi kaikkien muiden herkkujen ohella olohuoneisiin politiikan ja poliitikon, saippusarjojen rinnalle. Moni porvari sai nyt ensi kertaa kuulla ja nähdä kommunistin puhuvan, ja monen duunarin kotiin tunkeutui porvari. Radion pahamaineinen Pienoisparlamentti sai nyt television myötä jatkoa vaalikeskusteluista ja -valvojaisista, A-studiosta, A-talkista, jossa esiintyi viehättävään tapaan pääministeri Sanna Marin.
Totuutta tämän päivän imagopolitiikasta ja -poliitikoista ei etsitä parturista ja vaatekaupasta, vaan siitä miten uusi medium haastoi perinteisen politiikan muodot. Älä lähde hyvistä vanhoista asioista, vaan uusista huonoista, voisi kuulua teoksen motto.
Työ ei tyydy valittelemaan kansan vieraantumista politiikasta, vaan väittää myös poliitikon vieraantuneen itsestään ja muuttuneen tavaran kaltaiseksi julkisuuden markkinoilla kiertäväksi olioksi, jonka olennaisin piirre on toisto.
Poliitikko kertoo samat jutut toreilla ja turuilla itsestään vaaliteltoilla eri kuulijoille, joka nyt vaivautuu häntä menemään kuuntelemaan. Oman käsittelynsä saa muun muassa politiikan ja huumorin suhde, kyyninen katsoja. Viikon uutiset-ohjelma kertookin paremmin suomalaisen politiikan käänteet, kuin mikään paraskaan A-talk-ohjelma. Tuomas Enbuske mediafilosofia, joka uransa julman puolen kokeneena on tällä hetkellä psyykkisessä sairaalassa hoidossa ja lääkityksessä, media työpaikkana on raakaa. Paavo Arhinmäki brechtiläisenä poliitikkona on tämän päivän vasemmisto politiikko. Hallituksen viisikko naisministerit, kuin Blyton Enid kirjat olivat käyneet toteen Suomessa. Viisikko-sarja. Kaikki sarjan osat sopivat soveltuvat nyky politiikkaan. Viisikko ministerit aarresaarella: Eu-rahoitus Suomeen. Viisikon uudet seikkailut: korona-aika laittoi Suomen talouden matalaksi. Viisikko ministerit karkuteillä mediasta, ja toimittajat hakoteillä.Paavon mietteitä suomalaisista ihmistä
Yksinäisyys on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia. Jos ei ole kavereita, ystäviä ja sosiaalisia verkostoja, vaikuttaa se tietenkin mielenterveyteen, pohtii Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Ketään ei saa jättää yksin mutta liian monelle niin käy.
Palkitun kirjailijan Kai Niemisen runon alussa on ajatusta – oikeastaan meille kaikille.
”Alan oppia elämään: yksinkertainen mutta hidas prosessi.
Täytyy vain lakata olemasta osaamatta,
luulemasta, että elämä on vaikeaa,
lakata tekemästä siitä vaikeaa,
selaamasta kaiken aikaa sen käyttöohjetta,
lakata uskottelemasta, ettei osaa,
lakata selittelemästä kun selityttää,
lakata olemasta vaiti, kun pitäisi puhua.”
”Silloin kun mieli on rikki, on vaikeaa olla näin tyyni ja rohkea, mutta silloin muiden ihmisten pitää olla rohkeina auttamassa. Kysymys on ilmapiiristä, koko yhteiskunnassa.”
Kansanedustajan, kaupunginvaltuutetun ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen pohdinta muutaman vuoden takaa hänen ministerikaudeltaan ei juuri poikkea siitä, mitä on mielessä tammikuisena pakkaspäivänä: ”Yksinäisyys on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia. Jos ei ole kavereita, ystäviä ja sosiaalisia verkostoja, vaikuttaa se tietenkin mielenterveyteen”. Aikamoinen ristiriita yhteiskunnassa, joka painottaa sosiaalisuutta sekä sitä miten eri tilanteissa tulisi toimia.
Anne Kaski-Klöve
20rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi
Radio-ja tv-journalisti -
Chanell aito 6500 €
Laukku kuin laukku onko laukulla väliä?. Ensin kannattaa harkita tarkkaan, mitä ostaa ja mistä ostaa. Oletus sijoitussalkkua ostaessa on, että laukun hinta kasvaa vähän niinkuin sijoitus asunnon tyyliin vuosien saatossa ja laukun merkki ja malli pitävät pintansa muotioikkujen vaihdellessa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on 110-vuotias Chanel, jonka klassikkolaukut todennäköisesti säilyttävät arvonsa vielä tulevinakin vuosikymmeninä. Luksusmerkki Chanel on muodostunut monestakin syystä klassikoksi. Tärkeänä tekijänä on ollut Coco Chanel (1883–1971) itse, joka henkilöityi vahvasti brändinsä, ja useimpiin hänen suunnittelemansa luomuksiin liittyy vahva tarina. Coco Chanel oli merkittävimpiä 1900-luvun muodinluojia. Hän puki naiset pikkumustaan ja puku koruihin sekä teki rusketuksesta tyylikästä.
Laukku voi todella olla sijoitus. Helsingistä löytyy useampi Vintage-liike, jotka ostavat laukkuja, ja arvokkaammat naisten käsilaukut voi myyjä jopa huutokaupassa erittäin hyvään hintaan.
Muotitietoiselle laukku on itseilmaisun keino. Keino näyttää kuka olet – tai kuka haluat olla. Muodikkuus ja muodikas ja muodokas ne ovat aivan eri asioita. Trendit tulevat ja menevät. Tyyli kuitenkin säilyy olivatpa kyseessä vaatteet, laukut tai asusteet. Tyylikkään ihmisen tunnistaa jo kaukaa. Muutamia merkkejä mainitakseni esimerkiksi Louis Vuitton, Gucci, Chanel, Mulberry, Hermès, sekä Prada, näitä merkkejä ei Suomen maakunnista useimminkaan löydy mistään vaateliikkeestä on ne niin hintavissa hinnoissa.
On naisia ja naisia, joillekin kaupan muovikassi riittää, kun hän kantaa ostokset kotiin. Minkäänlaista arvokkaamman hintaista juhlalaukkua monellakaan suomalais naisella ei yleensä näe tai ne on ostettu edullisesti marketeista. Varakkaamman ja arvonsa tuntevan naisen tunnistaakin siitä hänen laukustaan. Maahanmuuttajanaiset ovatkin luku sinänsä, sillä hehän ovat kotoisin maailman metropoleista miljoona kaupungeista, joissa merkkiliikkeitä on ja tietenkin myös kopioliikkeitä, sen olet varmasti todistanut ollessasi ulkomailla turistina, jossain lomakohteessa.
Monet valitsevat laukun asunsa väreihin sopivaksi ja toisin päin, meitä on moneksi. Johonkin juhlavampaan tilaisuuteen taas laukku toimii kivasti kaksinkertaisella hihnalla joko olalla tai käsivarrella, joten vaihtoehtoja riittää! Lisäksi laukku tuntuu sopivan tosi monenlaisiin asuihin – rennompiin kesäjuhliin teranssille, juhla-asuun ja ihan vaan arkeen oikeastaan mihin tahansa kokonaisuuteen yhdistettynä.
Koko on ollut aivan nappivalinta, tämä medium-koko on ihan täydellinen arkeen. Välillä katselen ihan huvikseni erilaista laukku kauppoja, jos niistä saattaisi löytyä kiinnostavia laukkuja. Täytyykin myöntää, että omistan laukkuja useampia eri käyttötilanteita varten. Sitä vain löytää itsensä jostain tekemässä heräte ostoksia. Työlaukkuja löytyy kannettavalle läppärille ja sille lompakolle ja meikkisetille, koko on juuri sopivan tilava, jos vaikka vain lompakko mahtuu ja auton avaimet.
Reissu Laukut on sitten kategoria erikseen, onhan niitä reissuja eri tarkoitukseen ja päivän taikka pari reissussa, viikon, useamman viikon kuukauden tai pitemmän ajan. Laukkujen käyttö ja kantotavat vaihtelee. Tekee mieli välillä todella vaihdella kantotapaa.
Laukun sisältö onkin sitten out of the box. Tässä yksi esim. tästä asiasta. Elämän ruuhkavuosiin kannattaa miettiä tarkasti sitä laukkusi kokoa: Teksti lainattu suomi24.fi
“No siinä sit aamulla lähtö häslingissä muijan koko laukun sisältö lävähti lattialle ja mitä ehdin siinä sivusilmällä katella niin kyllähän siinä järkettömän tavaravuoren seassa oli myös irto-tampaxeja useampikin kipale.Jälkikäteen mietiskelin et oiskohan tytsillä ollu menkat mut ei kehdannu sanoa sitä (itsesuggestiota->eihän se yksinkertaisesti voinu olla haluamatta meikäläistä :)) No sit taas kerran kun yks ’jutska’ tuli mun luokse koko viikonlopuksi niin kesken kaiken tuhmailun alko menkat eikä typyllä ollu minkään sortin tarvikkeita mukana ja mä jouduin prrrkele lähteen samantien kauppaan.Luulis et jos tietää et menkat ainakin saattaa alkaa kesken kyläreissun niin laukussa ois messissä suunnilleen koko menkka-arsenaali kaiken varalta”.
Kolumnisti: Anne Kaski-Klöve