-
“Äiti, äiti, mistä banaanit tulee?!”. Trombit ei valitettavasti kyennyt-budjetin niukkuuteen vedoten – tähän vastaamaan, mutta yritimme kuitenkin parhaamme. Tänä vuonna HEO:n kuvajournalismilinjan opiskelijat pyrkivät kuvareportaaseillaan näyttämään, mitä kulutusyhteiskuntamme kulisseissa tapahtuu; kuka tai mikä on joutunut naapuri-Alepan hyllyltä mukaan poimimaasi jauhelihapakettiin, mistä lohet ovat kotoisin, tehdäänkö viski oikeasti yksisarvisen selkäydinnesteestä?
Me länsimaiset, urbaanit kuluttajat joudumme hyvin harvoin pohtimaan kaikkea sitä työtä ja sen seurauksia, jotka mahdollistavat elämäntyylimme nykyisellään. Lähikaupan viimeisen päälle brändätyt “vapaan” kanan munat ja Atrian perhetilan jyväporsaan sisäfilepaketit hymyilevine Babe-porsaineen eivät anna kovin kattavaa kuvaa asioiden todellisesta laidasta. On hyvin helppoa sulkea silmänsä todellisuudelta, kun lähin kontakti, johon oman ruokamme kanssa joudumme, on paketin kylkeen painettu lastenkirjamainen animaatioeläin, joka kaiken lisäksi näyttää onnellisemmalta kuin me itse. Välillä voi tehdä hyvää säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta omaan ravintoomme, jonka vuoksi Trombit päättikin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin ravintoketjumme alkutuotantopään toimijoihin.
Alkutuotannon äärellä -sarjamme neljännessä osassa tutustumme Helsingin Kalasataman Teurastamolla, Työpajankadun tontilla sijaitsevaan tislaamoon.
Kai Kilpisen, Mikko Mykkäsen ja irlantilaistaustaisen Séamus Holohanin perustama tislaamo sai alkunsa rakkaudesta viskiin ja giniin. Kun he huomasivat, että Helsingistä puuttui tislaamo, oli päätös selvä, Helsingin oli saatava tislaamonsa. Polte luoda jotain ainutlaatuista pisti työurat uusiksi – Séamus jätti IT-alan, Mikko virkamiesuransa ja Kai säätiökentällä tekemänsä työn.
Helsingin ensimmäinen moderni tislaamo avattiin elokuussa 2014. Ensimmäiset ruisviskit valmistuvat kolmen vuoden kypsymisajan kuluttua. Jo nyt on saatavilla giniä ja Applejackia. Kaikki juomat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista.
Viski: Käsityönä tislattua ruisviskiä on laitettu kypsymään. Viski valmistetaan rukiista ja ohrasta, hiivasta ja vedestä ja tislataan kuparitislaimessa.
Tammitynnyrit: HDCO:n kypsytystynnyrit ovat uusia ranskalaisia tammitynnyreitä keskivahvalla poltolla. Kyseinen polttotaso antaa juomaan kauniin värin ja tuo tasapainoisia vaniljaisia, hunajaisia ja mausteisia makuvivahteita.
Säännösten mukaan viskin täytyy kypsyä vähintään 3 vuotta tammitynnyreissä. Pienissä tynnyreissä tämä aika riittää hienon viskin kypsymiseen. Suuremmissa tynnyreissä kypsytys vie kauemmin, voi viedä jopa 5 vuotta.
Helsinki Dry Gin: Gini saa ainutlaatuisen makunsa käsin poimituista mausteista ja yrteistä sekä kotimaisesta puolukasta. Puolukan lisäksi makua antavat Balkanin aromikkaat katajanmarjat sekä välimeren sitruunan ja pomeranssin kuoret. Mukana maustamassa on myös fenkooli, korianteri, iiriksen ja väinönputken juuret sekä ruusun terälehti.
HDCO järjestää esittelykierroksia yleisölle ja mahdollisuuden tutustua tuotantoon. HEO:n valokuvaajalle järjestettiin ystävällisesti mahdollisuus yksilölliseen esittelyyn ja kuvaukseen. Kiitämme vieraanvaraisuudesta.
Kuvat: Kira Lumme
Kuvavalinnat ja tekstimateriaalien editointi: Anja Nysten
-
”Kohti kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.
( Kia Turunen / HEO Trombit 2015 ) -
Helsingistä löytyy paljon erilaisia julkisia veistoksia, jotka on asetettu vuosien mittaan viihtyvyyttä lisäämään. Kuvasarjassani olen kuvannut pääosin yksityiskohtia veistoksista. Monet on kuvattu luonnonvalossa ja osassa on käytetty salamavaloa. Hyvästä veistoksesta voikin löytyä useita erilaisia näkökulmia ja olen tuonut esille kustakin veistoksesta vain jonkin kiinnostavan osan tai katsomissuunnan.
Faktoja veistoksista löytää helpoiten Taidemuseon sivustoilta tai luettelosta Julkiset veistokset Helsingissä.
Kuvat ja teksti: Anja Nysten
[nggallery id=43]
-
“Kohti Kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.
Kuvaaja: Kira Lumme (Heo Trombit 2015) -
Kahvin pienpaahtimotoiminta on lisääntymässä Suomessa vauhdilla. Kahvien makuihin perehtyminen ei ole enää kovin harvinaista Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa.
Viikonlopun 20.3.-22.3. Helsinki Coffee Festivalissa Suvilahden Kattilahallissa oli ilo nauttia kahvialan ammatilaisten innokkaasta osaamisesta. Tapahtuman tarkoituksena on monipuolistaa suomalaisen yleisön kahvitietämystä ja antaa mahdollisuus oppia mahdollisimman hyvän kahvin valmistuksesta kotioloissakin.
Perjantai oli kokonaan ammattilaisten päivä, mutta lauantai ja sunnuntai tarjosivat yleisölle mahdollisuuden tutustua suomalaisten kahvialan yrittäjien kenttään. Yhä laadukkaampaa kahvia havittelevien kahvistelijoiden innostus on pikkuhiljaa leviämässä kaikkialle Suomeen. Toki kahviloita on edelleen eniten Helsingissä, mutta mukaan on eteläisempien kaupunkien lisäksi tullut yrittäjiä myös muualle Suomeen. Jyväskylä, Kuopio ja Rovaniemi ovat saaneet myös omat yrittäjänsä.
Kahvifestivaalin tarjonnassa oli mukana erilaisia kahvin maistamiseen ja valmistamiseen liittyviä kilpailuja. Sunnuntaipäivän huipennus oli ehdottomasti Vuoden Barista -kilpailu, joka on espressopohjaisten kahvien valmistamisen Suomen mestaruuskilpailu. Finaalissa oli lopulta mukana kuusi osallistujaa. Heistä kolme esitteli taitojaan aamupäiväsessiossa ja loput kolme saivat mahdollisuutensa iltapäivällä.
Kuvasarjani on tehty iltapäivän kilpailijoiden suoritusaikana. Vuoden Baristaksi valittiin Kalle Freese aamupäivän finalistien joukosta, jolla oli jo kokemusta kilpailun voittamisesta ja hänen suorituksensa oli ollut tasalaatuisinta ja sai tuomaristolta ylivoimaiset pisteet muihin osallistujiin nähden.
Kuvien tarkoituksena ei ole antaa tyhjentävää käsitystä kilpailusta vaan antaa mahdollisuus nähdä osa tämän monipuolisesti baristojen taitoja esittelevän kilpailun visuaalista nautintoa.
Voittaja, Kalle Freese kertoi, ettei voittaminen olisi mahdollista ilman hyvää tiimityötä. Tunnustus kanssakilpailijoille välittyy myös, kun hän kertoo oman irlantilaisen coachinsa olleen sitä mieltä, että kilpailijoiden taso Suomessa oli ollut parempi kuin Irlannissa.
Voittajalle epäilemättä paras palkinto on päästä kahden viikon päästä edustamaan Suomea Maailmanmestaruuskisoihin Seattleen. Toivottavasti siellä on yhtä lämminhenkinen ja kannustava tunnelma kuin meillä Kattilahallissa. Menestyminen isommissakin kisoissa voisi olla ilahduttavaa mutta ei lainkaan tarpeellista sillä näillä intohimoisen innostuneilla baristoillaan Suomi ja sen kahvinjuojat on jo nyt voittaja.
Teksti ja kuvat: Anja Nysten
-
Kuva: Sonja Heinonen Helsingin pisin katu on itäväylä. Itäväylä on kokonaispituudeltaan 11 251 metriä pitkä. Se on neljä-kuusikaistainen tie, joka välittää päivittäin suuria liikennemääriä itäiseen Helsinkiin. Tien liikennemäärä on kulosaaren kohdalla noin 55 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
-
Trombit kurkistaa tänä vuonna kuvareportaaseissa paikkoihin, joihin ei tavallisesti näe. Sarjassa kerrotaan, millainen infrastruktuuri Helsinkiä pitää liikkeessä.
Kuvat: Eeva Mäkinen
-
Kuva Anne Jensen-Eriksen Pyörä on jo pystyssä. Katajanokalle suunniteltu maailmanpyörä on vihdoin saatu nousemaan ja loppuviikosta odotetaan ensimmäistä hyttierää saapuvaksi Ranskasta.
40-metriä korkeassa maailmanpyörässä on 30 lämmitettävää gondolia, joihin kuhunkin mahtuu kahdeksan matkustajaa. Enimmillään pyörän kyydissä kulkee lähes 1000 henkilöä tunnissa. Yksi ajelu lämmitetyssä hytissä kestää noin 15 minuuttia ja maksaa aikuiselta 12 euroa. Helsinki Sky Wheelin avajaisia vietetään vappuna.
-
Kuva: Joonas Vallius Aallon illuusio. Kun Töölönlahdella komeilevaa Finlandia-taloa tarkaselee vastarannasta, näyttää siltä, että Kansallismuseon torni kohoaisi Finlandia-talon kyljestä. Rakennuksen arkkitehti, Alvar Aalto, leikitteli optisilla harhoilla muidenkin projektejensa kanssa, kuten Otaniemen Teknillisen korkeakoulun kohdalla.
-
Kuva: Minna Pekola 25 latauspistettä. Suomessa sähköautojen latauspisteitä on 253, joista 25 sijaitsee Helsingin seudulla. EU:n tavoitteena on saada latauspisteitä Suomeen 7000 kappaletta vuoteen 2020 mennessä. Sähköautojen yleistyminen on ollut 2000-luvulla melko hidasta, vuonna 2012 noin 3,6 miljoonasta autosta koko maassa sähköllä käyviä autoja oli 194.
